Suomen Motoristit ry (SMOTO) järjesti Motoparlamentin virtuaalisesti videoyhteyksin koronapandemian vuoksi.
Keskustelussa todettiin, että kaksipyöräiset ovat ympäristökuormituksen suhteen ratkaisu eikä ongelma. Moottoripyörien päästöjen taso on uusien pyörien osalta tiedossa jo vuodesta 2017 lähtien, ja ne ovat merkittävästi pienemmät kuin autojen. Silti moottoripyörien autovero perustuu kuutiotilavuuteen eikä kuten autoissa, päästöihin, ja on 2,5-4 kertaa korkeampi.
Parlamentin puheenjohtajana toimi SMOTOn Harri Forsberg, joka totesi jokaisen moottoripyörällä ajetun kilometrin olevan ilmastoteko.
Päästötiedot tuovat verohelpotuksen?
Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä esitteli fossiilittoman työryhmän loppuraportin. Hän totesi, että olemme hyvässä vauhdissa vuoden 2030 tavoitetta kohti, tahtia on kiristettävä vain noin 12 %.
Kun kerran tiedot päästöistä löytyvät, Jääskeläinen lupasi viedä asiasta liikenneverotuksen työryhmälle viestiä, koska istuu itse mukana siinä. Verotusperuste autoveron osalta voisi siten muuttua päästöpohjaiseksi.
– Ihmisten liikkumisen tarve ei vähene, pitää siirtyä kestävämpiin vaihtoehtoihin, Jääskeläinen totesi.
– Motorisoiduilla kaksipyöräisillä liikkuminen on ilmiö. Ympäristökuormituksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi prätkiä tarvitaan, totesi Suomen Mp-kauppiaiden Anu Åberg.
Kerrannaisvaikutukset merkittäviä
Saman totesi hieman toisin sanoin Suomen Motoristit ry:n Veli-Pekka Ratinen: - Ei niin pieniä toimenpiteitä, etteikö niitä kannattaisi tehdä.
Motorisoitujen 2-pyöräisten käytöllä on myös kerrannaisvaikutuksia, sillä ruuhkat pienenevät, ajomatkaan kuluu vähemmän aikaa ja pysäköintitilaa tarvitaan vähemmän.
– Belgiassa tehdyn tutkimuksen mukaan, jos 10 % vaihtaa M2P, niin liikenneruuhkat vähenevät 40 %, ja pysäköintitilaa on 20 % enemmän. Jos 25 % siirtyy, niin ruuhkat häviävät kokonaan, Åberg totesi.
Myös sähkön merkitys 2-pyöräisissä on kasvamassa.
– Sähkömopoihin on tullut paljon mallistoa, vuosi on ollut käänteentekevä. Lisäksi on uusi trendi: aikuiset ovat alkaneet käyttää sähkömopoja kaupunkiajossa, Åberg kuvasi.
Työmatkaliikkumisen merkitys kasvaa
Parlamentissa käsiteltiin myös M2P työmatkaliikkumisessa. Sen merkitystä ei vielä tunnusteta, vaan moottoripyöriä pidetään huvitteluvälineinä. Käytännössä nuorille mopo voi olla ainoa liikkumisen väline koulun, kodin ja harrastusten välillä. Myös skoottereiden ja moottoripyörien merkitys työmatkailussa kasvaa. Sähköpolkupyörä on oiva väline 5 km matkoihin asti, mutta keskimäärin työmatkan vaatima ajo on noin 12 - 15 km suuntaansa.
Ajotutkintojen viivästyminen herätti keskustelua.
– Moottoripyörien puolella on kuukausien tutkintojonot. Kun ajokausi on lyhyt, siitä menee kuukausi korttikokeeseen jonottamiseen ja jos reputtaa, kesästä palaa toinenkin kuukausi, totesi Liikenneturvallisuuden Erityisasiantuntijat ry:n puheenjohtaja Jarmo Jokilampi. – Ja pahimmillaan liikkeessä odottaa jo maksettu pyörä, jolla ei pääse ajamaan.
– Tutkintojen vastaanoton pahin pullonkaula on ollut Pirkanmaalla. Järvenpään seudulta on tutkintoa lähdetty suorittamaan jopa Lappeenrantaan asti. Itse ongelma on ollut olemassa jo ennen koronaa, Anu Åberg pohti.
Traficomin asiantuntija Juha Kulmala kertoi tiedostavansa ongelman, mutta totesi sen ainakin osaksi johtuvan koronasta. Ensi vuoden pitäisi olla parempi.
Vakuutusyhtiöiden ankea suhtautuminen ajorataharjoitteluun
Suureksi ongelmaksi koettiin ajoharjoitteluratojen puute. Ajoharjoittelualueiden rakentaminen tyssää aina siihen, että vakuutus ei korvaa, jos jotain sattuu. Omatoimista harjoittelua pitäisi tehdä, mutta Liikennevakuutuskeskuksen kanta on tyly. Outoa asiassa on, että samaa aluetta autokoulut voivat käyttää ajoharjoitteluun, mikä muuttuu?
MP-kauppiaat oli tyytyväinen 10. Motoparlamentin tuloksiin.
– Elämme yksilöliikkumisen aikaa: kaikilla on maski, visiiri ja etäisyys toisiinsa, kuten motoristeilla, Åberg totesi loppupuheenvuorossaan.
10. Motoparlamentin osallistujat:
- Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneneuvos
- Traficom, Marko Sillanpää, tieliikennejohtaja
- Traficom, Juha Kulmala, asiantuntija, opetus ja tutkinnot
- Väylävirasto, Jenna Johansson, Väylien suunnittelu -osaston apulaisjohtaja
- Ari Torniainen, kansanedustaja
- MP-kauppiaat ry, Anu Åberg, puheenjohtaja
- Teknisen Kaupan Liitto, moottoripyöräjaosto, Mikko Summa puheenjohtaja
- Suomen Motoristit ry, Jari Kielinen, puheenjohtaja ja Veli-Pekka Ratinen, hallituksen jäsen
- Liikenneturvallisuuden Erityisasiantuntijat ry, Jarmo Jokilampi, puheenjohtaja
- Mopoilevat Nuoret ry, Roni Suorela