– Oma motoristiharrastukseni alkoi jo joskus 70-luvun lopulla. Enollani oli 250cc Jawa, jota pääsin kokeilemaan heinänteon lomassa. Mentiin sarkaa päästä päähän. Jawan ääni ja vastaleikatun heinän tuoksu ovat jääneet vahvasti mieleeni. Tuli mopoaika, sen jälkeen kevari ja lopulta oma moottoripyörä. Perheen perustettuani moottoripyöräharrastuksen suhteen oli vähän hiljaisempaa, mutta lasten kasvettua, ehti jälleen harrastamaan enemmän, Hannu Kilpeläinen kertoi oman harrastuksensa alkuvaiheista.
– Tällä hetkellä tallissa on puolenkymmentä pyörää. Ajelen niillä fiiliksen ja kelien mukaan milloin asfaltilla, milloin sorateillä, niitähän täällä Kuhmossa kyllä riittää. Tykkään vanhoista pyöristä. Niinkuin tämä Kawazaki Z1300 "Möhkö" vm. -80. Nuorena jäi takaraivoon, että haluan itselleni joskus tällaisen. Kun sitten bongasin tämän netistä, niin ponkaisin saman tien Rovaniemelle sen hakemaan. Pyörä oli tuotu Ruotsista ja perikunta myi sen pois. Pyörä oli ollut ajamattomana vuosia, eli ei tämä silloin käyntiin lähtenyt, akkukin oli kuivunut, mutta herättelin sen henkiin. Aikanaan tämä on ollut "hirmuinen ohjus", mutta toki nykypyöriin verrattuna ajo-ominaisuudet ovat ihan toista luokkaa. Jousitusta tuskin lainkaan ja onhan nämä välillä vähän oikukkaita, mutta on näissä oma hohtonsa.
Siirryimme sisälle pakoon helteistä keliä ja puhe siirtyi Kuhmon Moottoripyöräkerhoon.
– Kuhmon MP-Kerho ry. perustettiin jo joskus 80-luvulla. Välillä toiminnassa oli hiljaiseloa, mutta vuosituhannen vaihteessa kerhon toiminta herätettiin uudelleen henkiin, kertoi reilut 20 vuotta toiminnassa mukana ollut Hannu Kilpeläinen.
– Vuosien varrella jäsenmäärä on vaihdellut ja tällä hetkellä jäseniä on noin 50. Kerholla on mukavasti toimintaa. Talvisota-ajon lisäksi kerho järjestää yhdessä Kuhmon Mobilistien kanssa vappu-ajelun, helatorstaina osallistumme motoristikirkkoon ja tietenkin vuosikokous sekä ajokauden päättäjäiset. Kerhon ohjelmaan on merkitty viikottaiset ajoillat tiistaisin ja lauantaisin. Jonkun kerran on käyty Helsingissä MP-messuilla. Puheenjohtajallemme Kirsi Kelalle ja miehelleen Kyöstille pitää nostaa hattua, että vielä muutettuaan Kajaaniin jaksavat asioita järjestää ja innostaa muita mukaan.
Miten talvisota-ajo sai alkunsa?
– Talvisota-ajo oli alun perin pienen porukan idea. Lähdettiin vain ajamaan. Siitä syntyi kipinä tehdä ajosta jokavuotinen perinne, joka on nyt jatkunut 15 vuotta. Sotahistoria kiinnostaa ja Talvisota-ajossa on paljon vakikävijöitä. Viime vuonna Talvisota-ajoon osallistui noin 70 motoristia ympäri Suomen.
Kuka suunnittelee ajoreitin?
– Hallitus miettii vuosittain Talvisota-ajon teeman, ohjelman ja ajoreitin. Uuden suunnittelu alkaa edellisen Talvisota-ajon päätyttyä. Aina koitetaan keksiä jotain uutta, joten vuosien varrella on käyty Kuhmon rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Raatteessa Suomussalmella, Kajaanissa sekä Hyrynsalmella. Tänä vuonna oli tarkoitus ajaa Lieksaan, mutta koronan takia tapahtuma siirrettiin vuodella eteenpäin, eli Kuhmon XVI Talvisota-ajo järjestetään 12.06.2021.
Mitä Talvisota-ajo pitää sisällään?
– Talvisota-ajo alkaa aina perinteisesti aamulla puheenjohtajan tervetuliaispuheella, jonka jälkeen laskemme seppeleen sankarihaudalle. Ajo kohteeseen kestää yleensä parisen tuntia, jossa on esitelmä kulloisestakin aiheesta. Maastossa on ruokailu, joka tilataan paikallisilta kyläyhdistyksiltä. Kaikkiaan siinä menee kokonainen päivä. Illalla palataan hotellille, jossa on yhteinen illanvietto, listaa Hannu Kilpeläinen.
Pari tuntia vierähtää nopeasti keskustellessa. Kiitämme kahvista ja jatkamme matkaa helteen helliessä ja nautimme Kainuun kauniista korpimaisemista.
Olimme vielä myöhemmin puhelimitse yhteydessä Kuhmon MP-Kerho ry:n puheenjohtaja Kirsi Kelaan. Tämän vuoden Talvisota-ajon ohjelma oli jo valmiiksi suunniteltu. Mitä oli odotettavissa?
– Tarkoitus oli ajaa Lieksaan, jonne oli varattu opastettu tutustuminen rajaperinnetalon näyttelyyn. Näyttely kertoo rajavartioinnin historiasta 1600-luvulta lähtien. Näyttely sisältää paljon esineitä ja tavaroita, mitä rajavalvonnassa on tarvittu ja käytetty aikojen saatossa. Museon pihapiiristä löytyy Timitran Linna. Miljööltään se on seudun hienoin ja tunnettu hyvästä ruoastaan. Sinne oli suunniteltu ruokailu ja iltapäivän luento olisi ollut kaukopartiotoiminnasta sodan aikana.
Tämän lisäksi halukkaille jätettiin mahdollisuus tutustua alueen toiseenkin museoon. Tälle vuodelle suunniteltu ohjelma saatiin siirrettyä suoraan sellaisenaan ensi vuoden tapahtumaan 12.06.2021, eli tämä kaikki on tarjolla vuoden päästä, listasi Kirsi Kela.
Olet ollut Kuhmon MP-Kerho ry:n puheenjohtajana, vaikka jo vuosia sitten muutitte Kajaaniin. Mikä saa jatkamaan?
– Varmaan osittain velvollisuudentunto. Tiedän, että jos Maarit (Kuhmon MP-Kerho ry:n sihteeri Maarit Hietanen) ja minä jättäydytään pois, niin kerhon toiminta kuivettuu kasaan. Toisekseen, meillä on ydinporukan kesken hyvä tekemisen meininki. Kolmanneksi Talvisota-ajo on tärkein meidän järjestämä tapahtuma. Osa on ollut mukana alusta asti, eli samalla siitä on tullut vanhojen kavereiden kohtaaminen. Ja vielä: halutaan tehdä Kuhmolle hyvää. Me järjestetään off-season tapahtuma, joka tuo hotellin täyteen ja kaupungille motoristeja, jotka jättävät useita satasia per nenä paikkakunnalle hyödyntäessään kaupungin palveluja. Eli taustalla on myös elämisen edellytystenkin luominen. Täällä on mukavia ihmisiä.
Mikä on Talvisota-ajon perimmäinen tarkoitus?
– Omissa tapahtumissamme me emme ihannoi sotaa tai mustamaalaa naapuria, vaan keskitytään kertomaan minkälaisia uhrauksia on jouduttu rintamalla tekemään, kotirintaman uhrauksia unohtamatta. Talvisota-ajo on niin sanotusti kypsään ikään ehtineiden tapahtuma. Monia meidän vieraista on alkanut kiinnostamaan, missä heidän isoisänsä tai jopa isänsä on ollut, ja siksi tulevat mukaan. Arvostus ihmisiä ja rajaseudun kansaa kohtaan on ponnin meidän tekemiselle, tähdensi Kuhmon MP-Kerho ry:n puheenjohtaja Kirsi Kela.
Kerhon sivut löytyvät osoitteesta: mpkerhokuhmo.fi. Facebookista: Talvisota-ajo Kuhmossa.