Huolehdi:
- Että reitti, jonne etenet, on vapaa.
- Että pinta, jolla liikut on riittävän pitävä tarvittaviin kallistuksiin, kiihdytyksiin tai jarrutuksiin.
- Että sivulta tai takaa ei ajeta päällesi, eli sinut on havaittu ja heidän nopeutensa tukee asiaa.
- Että käyttämälläsi nopeudella selviät valitsemallasi reitillä, etkä yllätä muita tienkäyttäjiä.
Tämän listan kun pidät kunnossa, olet aika varmoilla.
Nopeuksista
Motarilla saa ajaa 120 kmh. Jarrukäppyrän mukaan 160 km/h nopeus melkein tuplaa jarrutusmatkan, ei uskoisi? Käppyrässä on otettu mukaan ns kauhusekunti, eli mehän emme heti rutista jarrua vaan siinä on noin sekunnin viive, jona aikana moottoripyörä yhä etenee alkuperäistä nopeutta.
Jos motarilla ajat selvästi nopeammin kuin edelläajava, varo oikealla kaistalla peräkkäin ajavia, koska Murphyn lain mukaan se jälkimmäinen hitaista lähtee eteesi pahimmalla hetkellä.
Tämä muuten pätee Saksankin baanoilla.
Moottoripyöriä myydään nopeina laitteina, ja sitähän ne ovatkin. Helpon tuntuinen kiihdyttely ja jarruttelu voi antaa väärän kuvan kokemattomalle kuljettajalle.
Jos ongelmat yllättävät +200 kmh:n nopeuksissa, olisi suotavaa, että kokemusta löytyy jarrutuksiinkin. Kärjistäen voi sanoa, että yli-innokas kuski on nopeammin vaikeuksissa kuin huomaakaan, ja vakavissa vaikeuksissa.
Suistuminen kaarteessa
Syystä tai toisesta moottoripyörä ei pysy ajoradalla, vaan suistuu tien ulkopuolelle.
Useimmiten syynä on liiallinen nopeus tai kuljettajan virheellinen toiminta. Moottoripyörän ohjaaminen kaarteessa poikkeaa esimerkiksi autolla ajamisesta niin paljon, että ketään ei pitäisi päästää ilman asianmukaista opetusta ajamaan moottoripyörää.
Suomessa vanhalla B-luokan ajokortilla on oikeutettu ajamaan moottoripyörää, vaikka taidot eivät riittäisikään.
Vuoden 2018 ajokorttiuudistus käytännössä lopetti senkin mp-kortin suorittamiseen liittyvän vähäisen maantieajon harjoittelun. Ennen sentään pari tuntia käytiin ajamassa mutkateitä maantienopeuksilla, mutta nyt järjetön pujottelusirkuksen opetteleminen vie opetusajasta leijonanosan.
Tottahan opetusta on saatavilla edelleen, mutta se menee aina lisätuntien puolelle.
Suistumisonnettomuuksissa kuljettajan omalla toiminnalla on lähes aina ratkaiseva osuus tapahtumien kulkuun. Oikealla toiminnalla ja asenteella voidaan vaikuttaa erittäin paljon omaan riskiin suistua kaarteesta, kuitenkaan olematta tien tukkona.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti liian suurella nopeudella kaarteeseen tulleet motoristit.
Tämä on suurin onnettomuusryhmä.
Suistumisen syitä voivat olla:
- Irtoaines asvaltilla, esimerkiksi sora tai hiekka.
- Puutteellinen kallistaminen, vaikka varaa olisi vielä ollut.
- Jarruttaminen kesken kaarteen.
- Liikaa vauhtia, koska moottoripyörällä on mukavaa nauttia helpon tuntuisesta ajamisesta.
Jos vielä moottoripyörä on helppo ja turvallisen tuntuinen käsitellä mutkissa, aletaan helposti lähestyä nopeuksia, joissa ei enää omat taidot riitäkään. Vauhtisokeus iskee kuljettajaan, kokeneeseenkin. Tätä syytä ongelmaa tuskin koskaan voidaan täysin poistaa, koska hallinnasta nautiskelu kuuluu lajin luonteeseen. Aina ei malteta lopettaa ennen lipsahdusta. Ja kun ei olla radalla, lipsahdus voi olla fataali.
Risteysonnettomuus
Risteyksissä tapahtuu vääjäämättä onnettomuuksia ja tyypillisimmillään on ongelmana moottoripyörän huono havaittavuus. Risteyksien muoto ja -koko vaihtelevat, samoin käytetyt nopeudet voivat olla suuriakin. Risteysonnettomuuksissa moottoripyörän kuljettajan mahdollisuudet vaikuttaa onnettomuuteen ovat rajoitetut. Kovemmassa nopeudessa eteen kääntyvän ajoneuvon väistäminen ei ole mahdollista. Oma havaittavuus ja nopeus ovat kuitenkin tekijöitä, joilla voidaan vähentää onnettomuuden riskiä.
Syitä:
- Vastaantuleva tai sivutieltä tuleva ajoneuvon kuljettaja ei ole havainnut lähestyvää motoristia.
- Motoristi ei ole huomannut toista ajoneuvoa.
- Autojen paksut A-pilarit ja suuret peilit voivat estää kuljettajaa näkemästä risteävältä tieltä tulevan motoristin. Motoristi voi pysyä pitkäänkin sivupilarin katveessa, kun ajoneuvot lähestyvät risteystä.