Giancarlo Morbidelli perusti Pesaroon Italiaan puuteollisuusalan yrityksen, jossa valmisti huonekaluja ja autojen puisia runkoja. Morbidellin yritys kasvoi niin suureksi, että se työllisti300 henkilöä. Hänen kiinnostuksensa oli kuitenkin moottoripyörissä ja niillä kisaamisessa. Käytännössä hän käytti puualan yritystään rahoittamaan kilpailuintressinsä.
Kilpailutoiminnassa menestyksekkäimmät vuodet olivat 1975 (Paolo Pileri), 1976 (Pier Paolo Bianchi) ja 1977 (Pier Paolo Bianchi), jolloin hänen kisatiiminsä voitti 125-luokan maailmanmestaruudet. 1977 tuli mestaruus myös 250-kuutioisissa kuljettajana Mario Lega.
Vuoteen 1976 asti Morbidellin pyöriä ei myyty yksityiskisakuljettajille, vain tiimin omat kuljettajat saivat ajaa niillä. Uusi tehdas, jota kutsuttiin MBA:ksi (Morbidelli - Benelli - Armi) rakennettiin Pesaroon tuottamaan 123 cc ja 248 cc moottoripyöriä, ja näillä kisattiin menestyksekkäästi vuosia.
MBA:n tiimi voitti 125 cc maailmanmestaruuden 1978 kuljettajanaan Eugenio Lazzarini ja 1980, jolloin kahvaa käänsi Pier Paolo Bianchi. Morbidelli jatkoi MM-tasolla vuoteen 1982 asti.
Morbidelli V8
Giancarlo Morbidellin suunnittelema ja rakentama 847 cc V-8 sport tourer.
Giancarlo Morbidellin nimissä on myös pyörä, jonka Guinnessin Ennätysten kirja listasi vuonna 2001 maailman kalleimmaksi moottoripyöräksi. Morbidelli rakensi 1994 innovatiivisen kardaanivetoisen viisivaihteisen ja 32-venttiilisen, nestejäähdytteisen 847-kuutioisen 90° V8-moottorilla varustetun sport tourerin. Se oli kuitenkin konstruktiona niin kallis, ettei se ollut taloudellisesti valmistettavissa.
Pyörän eksoottisen designin vuoksi se oli näytteillä Guggenheimin modernin taiteen museossa New Yorkissa, Bilbaossa ja Las Vegasissa. Yksi kappale pyörää pitäisi olla nähtävillä Barber Vintage Motorsports- museossa Birminghamissa, Alabamassa.
Vielä viime syksyyn asti yksi pyöristä oli Morbidellin vanhaan tehdasrakennukseensa perustamassa mp-museossa Pesarossa, Italiassa.
Museon toiminta kuitenkin lopetettiin, ja pyöräkokoelma myytiin. Tiedossa ei ole, miten suuren osan korvaamattomista Morbidellin kisapyöristä suku jätti itselleen.
Morbidellin museon vielä jotenkuten toimiville sivuille pääset tästä ja Facebook-sivuille tästä. Morbidellin kisatiimistä on myös tehty dokumenttielokuva "Morbidelli - a story of men and fast motorcycles" vuonna 2014.
Morbidellia kutsuttiin aikanaan mekaaniseksi neroksi, eikä ilmeisesti aiheetta.
Lähteet: mm. Wikipedia.