Ennakkoon emme ladanneet valtavia odotuksia kisaviikonloppuun, sillä lähtökohtaisesti Itävallan radan profiili ei tue ajotyyliäni ja ominaisuuksiani. Viikonloppu lähti kuitenkin heti perjantaina tosi hyvin käyntiin ja saimme ajettua treeneissä jopa 0.6 sekunnin erolla pohjat ja ajaminen tuntui tosi hyvältä. Myös lauantaina treeneissä saimme nakuteltua tasaisesti hyviä aikoja ja olimme koko ajan mukana kärkitaistelussa.
Superpolessa ei tullut kuitenkaan ihan huippuonnistumista ja tasaisessa nipussa lähtöpaikaksi määräytyi ruutu 5, +0.2 sekunnin erolla kärkiajan kellottaneeseen Mike Di Meglioon. Kisaan lähdettiin lauantain pohjalta luottavaisin mielin ja harjoitusten perusteella oli odotettavissa, että kaikki mahdollisuudet kärjessä taistelemiseen olivat olemassa.
Sunnuntaista tuli kuitenkin pettymyksen päivä. Kisapäivä valkeni vesikelissä emmekä ole päässeet testaamaan MotoE:n kanssa sadekelillä lainkaan. Otin ihan ok-lähdön kisaan ja ekat mutkat menivät hyvin, kunnes alamäkeen jarrutettavassa nelosmutkassa perä lähti liitämään ja siinä kohtaa sen kiinni saaminen oli tekemätön paikka. Ajauduin leveäksi hietikolle ja kisa oli oikeastaan siinä. Ajoin maaliin lopulta sijalla 15 ja siitä saatiin sentään yksi piste plakkariin World Cupin kokonaispisteisiin. Ei jäänyt tästä kisasta hirveästi jälkipolville kerrottavaa.
Nyt tietysti ottaa päähän, mutta ei siihen auta jäädä rypemään. Seuraavan kerran jahdataan pisteitä MotoE-sarjan puitteissa Misanossa 13.-15. syyskuuta.
Kiitos tiimi, sponsorit ja seuraajat. Palataan asiaan Misanon viikonlopun yhteenvedon merkeissä.
- Niki #66