Ulla Kuljun jalan amputaatio peruuntui – nyt vain kovaa treeniä!

"Olen tutustunut tähän tapaukseesi ja olen hieman yllättynyt siitä, että sinulle on annettu seuraavaksi askeleeksi amputaatio. Jalkaasi on muodostunut hyvin yleisesti käytetty kivuton valenivel ja se on upeaa. Me emme todellakaan amputoi jalkaasi. Tehdäänpäs nyt niin, että otan nämä kaikki ajokiellot ja liikkumiskiellot ja muut pois. Et sinä tällaisilla tule kuin vihaiseksi. Pyydämme konsultaation vielä kuitenkin Töölöstä ja Selkäydinvammapolilta, mutta aloitamme sinulle jo nyt intensiivisen kuntoutuksen. Sinulla on hyvä jalka joka tarvitsee nyt vaan paljon työtä, liikuntaa, sopivaa rasitusta ja treeniä. En suostu sitä amputoimaan koska se ei ole oikea ratkaisu. Soitan, kun saadaan ne konsultaatiot ja tehdään sitten lopullinen kuntoutussuunnitelma niin saadaan sinut takaisin viivalle tuon koiven kanssa" kirjoitti Ulla Kulju ortopedin kommentit konsultaatiokäynnin jälkeen Facebook-päivitykseensä.

Olit jo suunnitellut, että amputoitu jalka tuhkataan ja sille oli kaiketi jo muistopuhekin. Muistopuheet saa nyt ilmeisesti unohtaa. Perinteisin urheilutermein: Miltä nyt tuntuu?

– Surkeinta on se, että meillä oli Maken (Marko Rättö) kanssa maailman paras idea uudesta YouTube-kanavasta: "1000 ja 1 tapaa hyödyntää tynkää". Se ei nyt toteudukkaan. Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen että saan pitää jalkani. Ihan kiva, että se on olemassa, Ulla Kulju nauraa.

– Samalla sain kaikki ajoluvatkin takaisin. Nyt kaikkea saa ja pitääkin tehdä. Lopullinen kuntoutussuunnitelma tulee Töölön traumapolilta ja Selkäydinvammapolilta siksi, että kyseinen ortopedi halusi konsultoida neurologien kanssa, siitä onko jotain mitä pitää erityisesti ottaa huomioon, kuntoutusohjelmaa laadittaessa. Nyt alkaa kova treeni. Enää ei hoideta murtumaa. Murtuma on ja pysyy sen hoitaminen on turhaa. Se ei siitä mystiseti parane, voi olla, ettei polvi koskaan luudu, mutta kohdallani se ei ole ongelma.

Luudutusleikkausta, jossa luuta siirretään lonkasta polveen, voi harkita, mutta sekin lähinnä luuduttamaan ruuveja kiinni polveen, ei niinkään murtumaa korjaamaan.

Mutta nyt hoidetaan akuuttia ongelmaa: jalka pitää saada oikenemaan ja samalla kipukin vähenee. Helpottavaa kuulla nyt, eikä vasta sitten kun jalka on viety pois. Ortopedin mukaan jalkaa olisi pitänyt alkaa jumpata heti leikkauksen jälkeen ja harmittaa toki, että nuo 9kk meni sivu suun, mutta olin jo orientoitunut, että tänä vuonna en aja kilpaa, niin nyt voinkin treenata kaikessa rauhassa. Aikaisemmin tällaista mahdollisuutta ei ole ollut. Tosin Make alkoi "tökkimään kepillä", että josko lähdettäisiin Magny-Coursissa ajettavaan loppukilpailuun, kun se jäi viime vuonna väliin. Katotaan miten käy.

Motoparkin kisat ovat viikonloppuna. Joko sinne?

– Ei sentäs. Make keskittyy nyt Imatranajoihin. Imatranajon jälkeen laitetaan mun pyörä kondikseen, minun mittoihin. Se on vielä Japen (Jarno-Petteri Parviainen) jäljiltä. Haluaisin korottaa jalkatappeja, koska ne osuivat viime vuonna maahan ja aiheuttivat kaatumisen, eli ovat turhan matalalla. Ensin täytyy kuntouttaa jalkaa niin, että se menee koukkuun. Jalan ääriasennot sattuu ja se aiheuttaa kramppailuja. Ei se sinällään haittaa, mutta häiritsee ajamista. Tarkoitus on käydä Alastarolla joku kerta kokeilemassa, että miltä tuntuu.

– Edessä on kolmen viikon pakollinen kuntoutusjakso, minkä aion käydä. Heinäkuussa on kesäloma ja silloin pitää saada koulu loppuun, eli loma menee sitä puuhaillessa.

Ehdit ostaa Spyderin, kun et päässyt ajamaan radalle?

– Spyderiä saa ajaa B-korttilla, ei tule sanomista, sillä mp-korttiahan en ehtinyt saada kun pyörä hajosi. Tänään ajoin ensimmäistä kertaa prätkällä töihin. Se oli hienoa.

Joko Spyderissä on käsikäyttöinen jarru, vai vieläkö jarruttelet kepin avulla?

– Nyt on ihan oikea jarrukin. Se on huomattavasti parempi. Tikkua ei ole kokonaan unohdettu, sillä käynnistäessä ja sammuttaessa Spyderissä pitää painaa seisontajarrua ja siihen käytän vielä tikkua apuna. Ei toki sitä kaksimetristä, vaan sellainen, mikä kulkee mukana tankkilaukussa. Siihen en ole jaksanut vielä tehdä mitään kiinteää, mutta teen sekin jossakin vaiheessa.

Kuten alussa jo mainitsimme Ulla Kuljun tarinaa on viime viikkoina saatu lukea Helsingin Sanomista ja jopa Seiska-lehdestä. Onko vielä luvassa lisää juttuja?

– Siinä mielessä positiivista, että molemmista oltiin toimituksista päin yhteydessä. Nyt kuvataan Yle:n Perjantai-ohjelmaan dokumenttia radalle paluustani siihen asti, että ollaan takaisin viivalla. Olen mukana myös Elossa 24h -ohjelmassa ja olemme kirjailija Tuomas Rajalan kanssa kokoamassa kirjaa, että kyllä tässä hommaa riittää. Lisäksi minut on pyydetty puhumaan 17.-18. elokuuta Lahdessa FIM:in järjestämään Woman in Motorsports Conferenssiin. Toivon, että saisin jonkun videoimaan avauspuheenvuoroni "Inspirational stories". On suuri kunnia olla mukana näin nimekkäässä joukossa, kuten esimerkiksi espanjalainen ratamoottoripyöräilijä Maria Herrera, autourheilija ja MTV Sportin F1 -kommentaattori Emma Kimiläinen vain muutamia mainitakseni.

"Elämä on ihmeellistä. Se voi yllättää meidät välissä mielettömillä tavoilla niinäkin hetkinä kun oot jo hyväksynyt sua kohdanneen kohtalon ja kaikki voikin muuttua sekunnissa, hyvään tai huonoon. Hyvinä hetkinä pitää muistaa olla onnellinen just siitä hetkestä ja huonoina hetkinä ei saa vaipuu siihen hetkeen, vaan suunnata katse siihen, miten sen huonon hetken, tilanteen, vamman, ajatuksen, minkä vaan voi muuttaa voimaksi joka kantaa eteenpäin. Huonoja päiviä saa ja pitääkin olla, silloin pitää vaan muistaa että se on vain huono päivä. Ei huono elämä." ( Ulla Kuljun Facebook-päivityksestä 5.6.2019)