Aika koskettavaa oli lukea, että kisa joudutaan perumaan sen vuoksi, ettei kisaan löydy riittävästi ilmoittautuneita kuljettajia?
– Kuljettajat maksavat itse ilmoittautumismaksun kautta noin 60 % kisojen kustannuspaletista. Emme ole keksineet viisasten kiveä, miten saada riittävästi yleisöä mukaan katsomaan kisoja. Imatralla väkeä on katsomossa hyvin, mutta SM-sarja kituu yleisön puutteessa.
Kuljettajien määrä laskussa
Yksi syy siihen on se, että kuljettajien määrä on laskenut, mikä johtunee aiemmasta taloudellisesta lamasta. Se on vaikuttanut myös siihen, että yleisöä tapahtumat kiinnostavat vähemmän, toteaa Jonna Kyllästinen.
– Myös talkoomieli on laskenut viime vuosina. Kisatapahtumia järjestävät pienet kerhot harrastelutoimintana, jolloin mainontaan käytettävät varat ovat vähissä. Ollaan hankalassa tilanteessa, kun budjetti on tiukka, koska kuljettajia on vähän, eikä yleisön, siis pääsylipputulojen varaan voi oikein laskea.
Yhtälö on hankala, mutta jotain täytyy tehdä, ettei laji kuole. Suuria kuvioita on mietittävä ensi talvena.
Vaikutti siltä, ettei Imatranajokaan päässyt yleisötavoitteeseensa?
– Näppituntumaksi tosiaan jäi, että Imatralla oli porukkaa vähemmän kuin viime vuonna, mutta määrä oli joka tapauksessa moninkertainen SM-kisoihin verrattuna, Kyllästinen kertoo.
Onko Kymi Ringistä ja MotoGP-kisoista pelastusta?
Entä Kymi Ring ja tulevat MotoGP-kisat? Onko niistä apua ratamoottoripyöräilyn suosioon?
– Kymi Ring auttaa varmasti ratamoottoripyöräilyn suosiota sinänsä, mutta auttaako se yleisön saamisessa SM-kisoihin, jos yleisöä keräävä Imatranajokaan ei auta? Emmekö osaa hyödyntää näitä juttuja oikein SM-sarjan markkinoinnissa?
SM-sarjan markkinointi on kokonaisuudessaan hyvin hankala asia. Käytännössähän yksittäiset kerhot järjestävät kukin yhden kisan vuosittain. Sarjan markkinointiin on käytettävissä tietty potti, millä kaikki kilpailun järjestäjät osallistuvat markkinointiin. Rahasumma ei ole sillä tasolla, millä sen pitäisi olla, mutta kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole.
Onko kyseessä vähän tällainen muna-kanatilanne?
– Tästä nimenomaan on kyse, ja se vaikuttaa kaikkeen. Kun SM-sarjaa ei saada suuren yleisön tietoisuuteen, niin kuljettajien on vaikea saada näkyvyyttä, ja on vaikea saada sponsoreita, kun ei ole näkyvyyttä.
Nyt tavallaan sekin hankaloittaa tilannetta, että rahakkaimmat tiimit, kuten Kallio Racing, ovat lähteneet maailmalle. Samoin tosi lahjakkaita yksittäisiä kuskeja on lähtenyt maailmalle ajamaan, mikä on ymmärrettävää, koska polku edetä nopeasti on olemassa ja kannattaa edetä silloin kun se on mahdollista.
Molemmat tekijät ovat kuitenkin vähentäneet sarjan kuljettajien määrää ja pienentäneet sarjan kiinnostavuutta. Kaikki vetonaulat ovat maailmalla, Kyllästinen murehtii.
– Ensi talvena on mietittävä suuria kuvioita, ettei laji kuole, Jonna Kyllästinen pohtii.
Perumiseen monta syytä
Mikä johti lopulta Kemoran kisan peruuntumiseen?
– Kemoran osalta asiassa oli matkan varrella aika monta muuttujaa.
Facebookissa saimme kritiikkiä siitä, että ilmoitimme niin myöhään kisan peruuntumisesta. Valitettavasti asiasta ei ollut aiemmin mahdollista tiedottaa, kun ilmoittautuminen kisaan päättyi maanantain ja tiistai välisenä yönä.
Jatkoin ilmoittautumisaikaa, koska monet kuskit kilpailivat Imatralla, ja on aina sen jälkeen kysymysmerkki, ovat mies ja koneet ehjiä. Emme voineet luottaa siihen, että kisaan tulee jälki-ilmoittautuneita esimerkiksi 30 kappaletta, kun ilmoittautuneiden määrä oli niin pieni. Jos kisaan olisi ilmoittautunut 110 kuskia, niin olisimme varmasti järjestäneet sen. Siinä määrässä menee kipuraja Kemoran osalta.
Kyse on silkasta matematiikasta: siitä määrästä, joka oli ilmoittautunut kisaan muutama oli kaatunut Imatralla eikä olisi pystynyt ajamaan Kemoralla. Osa kuljettajista osallistui kahteen luokkaan, jolloin osallistumismaksut olivat pienemmät kuin kahdella eri kuljettajalla yhteensä.
Viime vuonna kerholle jäi Kemoran kisojen järjestelyistä 1200 euroa. Tänä vuonna yksistään ambulanssi olisi ollut 1000 euroa kalliimpi kuin viime vuonna, joten aika yksinkertainen juttu oli päättää perua kisat. Toki päätös oli vaikea ja raskas tehdä, koska tämä oli ensimmäinen RR-kisa, jonka olen perunut sinä 15 vuoden aikana kun olen kisoja järjestänyt, Jonna Kyllästinen selventää.
Minkä pitäisi muuttua?
Mistä pelastus?
– Kyse on vaikeasta yhtälöstä ja pienistä piireistä. Sponsorirahaa on vaikea saada.
Ihmiset tekevät niin kisoja kuin markkinointiakin talkootyönä. He ovat muualla töissä ja tekevät vapaa-ajallaan.
Toisaalta talkootyön luonnekin on muuttunut. Kovin moni ei nykyään enää jaksa tehdä sitä, vaan talkooväkeä on vaikea saada. Talkooväki saa osan tuloista pieninä etuina, mikä tietysti kasvattaa kuluja.
Olemme lajiryhmässä koettaneet miettiä vaikka minkälaisia juttuja tilanteen parantamiseksi, mutta viisasten kiveä ei toistaiseksi ole löytynyt.
Kuljettajien määrä on olennainen asia. Meidän pitää päästä käsiksi sellaisiin henkilöihin, jotka ovat lopettaneet ajamisen tai pohtivat ratamoottoripyöräilyn aloittamista ja saada tietää, minkä pitäisi muuttua, että he alkaisivat kilpailla, Jonna Kyllästinen päättää.