Tatuointia mp-näyttelyn lomassa: "Tatuointeihin jää kerrasta kiinni"

Plintillä makoileva Seppo Niskanen oli ottamassa elämänsä kolmatta tatuointia. Vuorossa oli sarjassaan toinen tatuointi samalta tatuointitaiteilijalta eli Moona Kumpusalmelta.

Ilmeisesti sitten luotat Moonan kykyihin, kun kerran otat häneltä jo toisen tatuoinnin?

– Kai se pakko on, kun seurustelee minun poikani kanssa, Niskanen virnuilee. – Vakavasti puhuen Moona on hieno taitelija ja olen antanut hänelle vapaat kädet, miten toteuttaa nämä tatuoinnit.

Miten kiinnostuit tatuointien ottamisesta?

– Minulla on aina ollut haaveena saada viikinkiaiheinen tatuointi. Se on vain sitten jäänyt muiden asioiden jalkoihin, mutta vuosi sitten aloitin ottamaan sarjaa. Ensin pojan kuvan toiseen ja tyttäreni kuvan toiseen olkapäähän ja nyt vaimoni kuvan kyynärvarteen. Kaikki kuvat on toteutettu viikinkiaiheisina, niinkuin tässäkin mitä Moona nyt tekee. Vaimoni kuvassa on mm. kilpi tuomassa viikinkitunnelmaa.

Ajatko moottoripyörällä, ja minkä ikäinen olit ottaessasi ensimmäisen tatuointisi?

– Moottoripyöräily ei kuulu harrastuksiini, ja olin 54-vuotias ottaessani ensimmäisen tatuointini.

Jatkuuko tatuointien sarja tästä jotenkin?

– Toivottavasti lastenlasten kuvilla jonain päivänä ja ehkä myös voisi tatuoida jotain kotieläimiä haarniskojen kera. Ihan seuraavaksi aletaan kuitenkin yhdistää näitä kuvia kyynärvarresta olkapäähän.

Mitä kotieläimiä sinulla sitten on?

– Yksi koira ja neljä kissaa.

Mitä mieltä nyt olet tatuoinneista?

– No sen voin heti sanoa, että jos yhden erehdyt ottamaan, jäät koukkuun välittömästi. Itse tykkään siitä, että kaikkia kuvia yhdistää sama, pysyvä teema.

Toinen asia on se, että ei kannata ottaa ja teettää tatuointeja hetken päähänpistosta, vaan kannattaa miettiä, mitä oikeasti haluaa. Nykyään tatuointitaiteilijat tekevät tosi hienoja kuvia, siitä homma ei jää kiinni. 

Niin ja kyllä, olen tyytyväinen. Voin suositella muillekin, jotka ovat haaveilleet tatuoinneista vuosia. Siitä vain juttelemaan tatuointitaiteilijoiden kanssa, Seppo Niskanen kehottaa.

Vaihdoimme myös muutaman sanan tatuointitaiteilija Moona Kumpusalmen kanssa. 

Miten kauan olet tatuoinut työksesi?

– Olen ollut viisi vuotta alalla, siitä kolme vuotta omalla toiminimellä jolla teen töitä Tino's Tattoossa vuokratuolilla. 

Miten olet päätynyt alalle?

– Piti keksiä, mistä saa fyrkkaa. Olen aina piirtänyt ja maalannut hirveän paljon ja suku on aina ollut vinksallaan taiteeseeen. Teini-iällä piirtelin tatuointeja aikani ja sitten pääsin oppiin.

Oikeasti raha on sivutuote, sillä minulle tämä on kutsumusammatti, Kumpusalmi vakuuttaa.

Miten olet saanut opin alalle?

– Minulla on käynyt niin hieno tuuri, että pääsin yksityishenkilölle oppiin. Olen ollut Tino Ternolla oppityttönä. Hän opetti minua kädestä pitäen, ja sitten kun olin tarpeeksi hyvä, niin palkkasi minut töihin. Sitten perustinkin oman toiminimen, jolloin on helpompi hoitaa asioita.

Mitä hyvältä tatuoijalta vaaditaan?

- Hyvää itsekuria, rauhallisuutta sekä päättäväisyyttä. Lisäksi uuden oppimisen ja kehittymisen halun on oltava kova. Myös itseluottamusta pitää olla sopivasti, muttei liikaa. Jos on itseensä liian tyytyväinen, kehitys pysähtyy. Välillä voi olla tyytyväinenkin, mutta aina pitää olla kehittämisen varaa, jaksamista oppia ja kykyä nähdä kehittymisen mahdollisuuksia. Pitää olla jalat maassa, mutta pää korkealla, Moona Kumpusalmi luettelee.

Riittääkö tatuoijilla töitä?

– Tatuointien suosio on kasvanut tasaisesti. Viisi-kuusi vuotta sitten buumi oli kovimmillaan. Nyt se on tasoittunut, mutta töitä on paljon, tasaisen mukavasti. Toivotaan, että saamme pidettyä sen tällä tavalla, että taso pysyy. Ettei tulisi hinta- vaan mieluumminkin laatukilpailua.

Nyt kun tämä ei enää ole buumijuttu, niin ihmiset eivät ota tatuointeja hetken mielijohteesta, vaan miettivät asiaa ja ottavat uniikkeja kuvia. Melkein mitä tahansa. Se on kivaa.

Kun ihmiset tulevat tänne meille ideoidensa kanssa, niin tatuointitaiteilijan homma on toteuttaa se niin, että se on järkevää ja lopputulos halutunlainen, Kumpusalmi kertoo.

Pitääkö tatuoijan osata piirtää?

– Piirtäminen on tosi iso osa-alue tätä työtä. Moni kuvittelee, ettei tatuointitaiteilija tarvitse piirustustaitoa, mutta se ei ole totta.

Tämä on myös asiakaspalvelutyötä. Tatuoijan pitää kyetä olemaan asiakkaan kanssa ja osata käsitellä erilaisia ihmisiä. Osa asiakkaista ei puhu, osa puhuu todella paljon. Jotkut kuva-aiheet ovat herkkiä ja arkoja. Samoin peitämme viiltelyhaavoja ja leikkausarpia. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän tarpeensa ja toimintatapansa ovat erilaisia. Jos asiakkaisiin kyllästyy, on parempi lopettaa hommat, Kumpusalmi pohtii.

– Ammattitaitoa on käyttää hyviä välineitä kuten neuloja, joista hyvät tietysti maksavat paljon. Sama koneiden kanssa, huonoilla ei kannata tehdä. Meidän käyttämämme värit ovat esimerkiksi vegaanisia. Kun välineet ovat kunnossa, niin sitten ei tarvitse kuin tehdä hyviä kuvia.

Tänä päivänä tekeminen on meille helppoa, sillä saamme kuitenkin kaikki valmiina paketista ja vehkeet ovat loistoluokkaa.

Millainen on ihannesiakas?

– Ihanneasiakas on sellainen, jolla on aihe ja idea kuvasta sekä toteutuksen tyylisuunnasta olemassa, mutta ei liian valmiiksi suunniteltuna. Hirveintä on se, että joku sanoo, että "tee mitä vaan". 

Asiakkaan kannattaa ottaa selvää eri tatuointiartisteista, että löytää sellaisen, jonka tyylistä tykkää ja tulla sitten luottavaisin mielin paikalle. Kun on saatu sovittua ja päästy yhteisymmärrykseen kuvasta ja luonnokset tehty ja hyväksytty, niin sitten pitää vain istua hiljaa paikallaan ja kestää kuin mies, Kumpusalmi kehottaa.

Eikös kaikki aina sano, että naiset kestää tatuointia paljon paremmin kuin miehet?

– Se on muuten aivan totta! Sitten pitää vain istua hiljaa paikallaan ja kestää kuin nainen, Kumpusalmi nauraa.