Mistä kiinnostuksesi moottoripyöräilyyn sai alkunsa?
– Kyllä se varmasti isän puolelta tulee. Isä ajoi moottoripyörällä ja olen liikkunut seitsenvuotiaasta asti tämän Kuopion Moottoripyöräclubin mukana, siitä innostus, 18-vuotias Tiia Moilanen kertoo.
Milloin hankit ensimmäisen moottoripyöräsi?
– Aloitin suoraan kevytmoottoripyörällä vuonna 2015.
Mikä moottoripyöräilysssä kiinnostaa?
– Ensinnäkin omalla tavallaan vapaus. Vapaus olla, mennä ja kulkea missä ja miten haluaa. Lisäksi naispuolisena ihmisenä erilaisuus: koska miesmotoristien määrä on paljon suurempi, niin se tuo omalla tavallaan jännitystä ja erilaisuutta. Ihmiset jäävät katsomaan, kun matkassa onkin naismotoristi. Se kiehtoo.
– Enimmäkseen ajan täällä Kuopiossa. Kuljen kevarilla päivittäin kouluun, tai mitä tahansa menoja minulla onkin. Olen tehnyt yhden pidemmän matkan Etelä-Suomeen. Juuri nyt myin pyöräni Honda CBF125:n, sillä olen menossa armeijaan, joten en ehdi ajella, tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut ja alustavien tietojen mukaan kirjoitukset myös läpäissyt Tiia toteaa.
Tiia Moilaselle moottoripyöräily merkitsee vapautta.
– Heti kun tilanne antaa myöten, niin teen kortin korotuksen ja hankin pyörän, ei tätä kesken voi jättää, Tiia nauraa.
Entä joko tiedät, millainen on seuraava pyöräsi?
– Vielä en tiedä, mutta jossain vaiheessa on pakko hankkia jokin Honda.
Millaisesta ajosta pidät?
– Jos saan valita, niin mieluiten tykkään ajaa pimeällä, kun ei ole paljoa liikennettä. Silloin saa omanlaisensa vapauden tunteen. Saa ajaa vapaasti ja vähän hurjastella, se on lempparini, Tiia sanoo.
Onko kavereillasi kevareita tai moottoripyöriä?
– Ei taida olla, ei ketään, jolla olisi edes mopo. He aina sanovat, että sinähän voit ottaa kyytiin. Ja niin olen tehnytkin ja kuskannut ihmisiä paljon. Mutta pitää vielä yrittää innostaa.
Tiia Moilanen lähtee seuraavaksi armeijaan.
Olet kuuleman mukaan vannoutunut Kuopion Moottoripyöräclubin kannattaja?
– Olen isäpuoleni kanssa liikkunut kerhon mukana 7-8-vuotiaasta, ja olen niin monessa tapahtumassa mukana kuin mahdollista ja aina, kun kerholaiset kokoontuvat, mukana. Ainakin vanhemmat kerholaiset muistavat minut myös siitä, kun olen pikku tyttönä pyörinyt matkassa.
Mitä armeijan jälkeen?
– Vielä ei ole varmuutta, mihin suuntaan lähden. Olen hakenut yliopistoihin ja myös Kuopioon opiskelemaan. Kesäkuussa sitten tiedän, mitä tuleman pitää, Tiia kertoo.
Onnittelut ylioppilaslakista ja onnea matkaan!