Ulla Kuljusta "Vuoden tulokas" -Eeva

Onneksi olkoon jälleen kerran. Miltä nyt tuntuu?

– Olihan tämä hienoa olla ehdolla ilman, että alkuun edes tiesin olevani. Ja mahtavaa oli voittaakin. Mielestäni on upea kunnianosoitus, että on ylipäänsä valittu tämmöiseen. Itseäni jännitti viime hetkille asti. Noin kaksi viikkoa sitten sain tietää, että olin äänestyksessä johdossa, ja sen takia he halusivat tehdä varalta minusta haastattelun. Sen enempää en tiennyt, miten tässä lopulta käy. Tänään piti ruokatunnilla ensimmäisenä käydä hakemassa lehti ja lukea läpi.

Katselin, että vuosien varrella on ollut aika kovaa porukkaa vuoden Eeva voittajien joukossa: Jenni Haukio, Tarja Halonen, jne. On imartelevaa olla tuollaisessa joukossa ylipäänsä ehdolla ja kun vielä voitti, niin se on hienoa, taas yksi saavutus lisää, Ulla Kulju kertoo.

Vuoden Eeva tittelin saajille lahjoitettiin korusuunnittelija Jouni Salon Alexander Tillanderille suunnittelema Eeva-koru. Joko se on kaulalla?

– Minulla on kaikista saavutuksistani pokaali tai jonkunlainen palkinto, niin ajattelin tuon korunkin laittaa vitriiniin muiden palkintojen viereen. Katsotaan sitten, jos pääsee uudestaan linnan juhliin, niin sinne voisin sen korun laittaa.

Eeva-lehden tekemässä haastattelussa ei ollut mitään uutta Motouutiset.fi:n lukijoille, mutta sen loppupuolella luki: "Moottoripyörähommia Ulla haluaa jatkaa tavalla tai toisella, vaikka ei jatkossa kilpailisikaan". Oletko harkinnut lopettaa kilpailemisen?

– Se jäi itseänikin vaivaamaan, että haastatteluun oli tämmöinen laitettu. Siitä tosiaankin jäi vähän sellainen kuva, että olisin lopettamassa, mutta tarkoituksena ei todellakaan ole lopettaa. Päinvastoin. Tänä vuonna ajetaan sekä MM- että SM-kisoja. SM-kisoja ehdin ajamaan kesäkuussa Motoparkissa, heinäkuussa Kemorassa ja ainakin elokuussa Alastarossa. MM-kisoihin osallistun taas toukokuussa, elokuussa ja syyskuussa.

Juuri muutama päivä sitten sain hyväksytyn ilmoittautumisen MM-kisoihin, eli ne on nyt varmistettu. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on minä, Talan Skeels-Piggins briteistä ja Peter olikohan hän Saksasta. Ei ole vielä hirvittävää ryysistä, kun tuli sääntömuutos: jos haluaa ajaa LeMansissa, niin pitää ajaa kaikki kolme kilpailua. Se on varmaan suurin syy poisjääntiin, varsinkin heille, jotka ajavat Ranskan ja Italian sarjaa.

Mutta ei haittaa. Sinne ollaan menossa ja "DreamTeamin" kanssa sovittiin, millä kokoonpanolla minnekin lähdetään. Make (Marko Rättö) on mukana kaikissa, LeMansissa on lisäksemme Pertti Lindegren, Mugellossa Lasse (Lars) Törnqvist ja Magny-Coursissa Sami Vieltojärvi, eli kisamatkat jaettiin niin, ettei kenellekään tule liian paljon poissaoloja töistä ja näin mahdutaan menemään autolla, ei tarvitse sumplia erillisiä lentoja. Ovathan ne pitkiä reissuja istua autossa ja jutut ovat varmasti semmoiset että ehkä on ihan hyvä, että maksan Makelle. Varmaan lisälasku tulee perässä.

Ennakkoon suunniteltu rataharjoittelureissu Magny-Coursiin peruuntui auton moottorin rikkoutumisen takia. Koska pääset aloittamaan ajokautesi?

– Tässä vieläkin odotellaan, että päästäisiin jonnekin päin. Näillä näkymin lähdetään vappuna Ruotsiin aloittelemaan ajokausi. Sitä ennen olen mukana Jyväskylässä järjestettävässä Keski-Suomen- ja Kuopion MP-näyttelyissä. Kun suunniteltu harjottelureissu Magny-Coursiin meni plörinäksi, niin ei ole mitään järkeä lähteä Eurooppaan, kun kohta kuitenkin on ajokelejä täälläkin päin. Kun lisäksi osallistun noihin pariin MP-tapahtumaa, niin tulisi vain turhan kiire. Tähdätään sinne Ruotsiin ja toivotaan, että päästään ajamaan. Ihan kivasti alkaa asfalttia ja jopa nurmikkoakin näkymään tien pientareilla, että kyllä se kevät ja kesä sieltä tulee.

Joko pyörä on täysin valmis tulevaa kautta varten?

– Pyörän nappivaihteen kanssa on ollut vähän häslinkiä. Käytännössä se on saatu jo toimivaksi, mutta ongelmana oli, että Hondaan on vähän vaikeampi saada blippiä toimimaan. Quickshifterin siihen vielä saakin, mutta blippi, eli se että pystyy käyttämään pyörää ikäänkuin puoliautomaattisena, eli ei tarvitse käyttää kytkintä alaspäin, on ollut hankalin ongelma. Sitä ei saatu toimimaan sillä tavalla, että se olisi tarpeeksi hyvä, joten se menee vielä uusiksi.

Make (Marko Rättö) painaa pitkää päivää pyörän kanssa. Käytännössä olisin pystynyt Ranskassa ajamaan, mutta kun tuli kaikkea muutakin, niin oli ihan hyvä, ettei sittenkään lähdetty reissuun. Make sai mahataudin ja samaa oli meillä kotonakin ja lisäksi vielä influenssaa. Jos olisimme kaikki ryynätty autossa pitkin Eurooppaa, niin olisi voinut olla aika "paskanen reissu" ihan konkreettisesti.

Ja vielä kun auto hajosi, niin onhan parempi, että se hajosi Suomessa, kuin jossakin tien päällä keskellä Eurooppaa. Siinä oli kaikki katastrofin ainekset. Taloudellista tappiota tuli laivalippujen verran, sillä niistä ei näillä näkymin saada mitään takaisin. Vakuutuksesta ollaan haettu, mutta sieltä ei ole vielä kuulunut mitään. Katsotaan nyt, jos jotakin takaisin saadaan, niin ainahan se on eteenpäin, mutta jos ei, niin sitten ei. Siinä tapauksessa ne katsotaan "force majoure" -menoiksi.

Teillä on työn alla on muitakin pyöräprojekteja.

– Poikani Mikon vanha pyörä oli nakuversiona ja täysin ylimääräisenä. Sitä tuossa pyöriteltiin ja tyttäreni Helka alkoi kyselemään, että "Missä minun kaunis pinkki "pöpö" "? Päätettiin tehdä neidille mopo, kerran hän sitä kovasti toivoi. Pistettiin pyörä kuntoon: soviteltiin katteet paikoilleen, vähän pinkkiä maalia ja yhdessä vielä valittiin Helkalle oma kypärä. Kovasti hän siinä aina istuskelee ja murisee kaikille jos pyörään koskee. Jos käykin niin, ettei innostukaan itse ajamiseen, niin on se niin söpö, että taidan jättää sen näyttelykäyttöön, ihan sisustuselementiksi.

Mikonkin mopoa ollaan tässä vähän laiteltu. R-kioskissa odottaa paketti, jossa on uudet renkaat ja vähän uusia osia. Miko odottaa kovasti ajokauden alkua ja haluaa mukaan tuohon, mikä MP18-messuilla julkaistiin, 4-14 vuotiaiden rr-valmennukseen. Sitä varten tuota pyörääkin laiteltiin.

Olemme yrittäneet rekrytoida hänen koulukavereitaan harrastuksen pariin. Olisi mukavaa jos tulisi uusia harrastajia ja poikakin pääsisi kavereiden kanssa harrastamaan. Tähän mennessä uusia ajajia ei ole löytynyt, vain tytöt ovat olleet kiinostuneita tulemaan radan varteen katsomaan. Sovittiin, että heti kun Hyvinkään karting-radalle pääsee, niin käväistään siellä huristelemassa. Katsotaan, tuleeko itsellekin hommattua joku minisuper, millä pääsisin ajamaan pikkuradalle. Ei näitä pyöriä näköjään vielä ole tarpeeksi.

Sinähän aloit rakentamaan jotakin uutta pyörää itsellesikin?

– Piti ostaa Hondaan uudet vanteet sadekeliä varten ja kun vanteet näyttivät kalliilta, niin ostinkin toisen täysin samanlaisen pyörän. Ilmoitin sitten vain Makelle, että tämmöinen on tulossa. Kävin sen purkamassa ja sanoin Makelle, että se voi jatkaa siitä. Siitä tulee varapyörä. Makehan on minulla nyt ihan palkkatöissä.

Hänestä tuli "minun Lasseni", eli hän on nyt vuorostaan virallisesti henkilökohtaisena avustajanani. Lassehan oli minulla Loviisan kaupungin kautta palkkatyössä henkilökohtaisena avustajana. Se oli ensimmäinen kerta, kun sain avustajan pelkästään tähän prätkähommaan. Muutettuani Hyvinkäälle jännitti, että viedäänkö tämä hienous pois. Aikaisemmin minulla on ollut henkilökohtainen avustaja, kun olin raskaana ja tarvitsin paljon enemmän apua liikkumisessa. Vammaispalvelulaki mahdollistaa henkilökohtaisen avun myös harrastustoimintaan. Oli todella mahtavaa, että Hyvinkään kaupunki ymmärsi asian, ja sain palkata Maken. Näin on paljon helpompi järkkäillä kaikki kisareissut kun tietää, että on varmasti ainakin yksi ihminen mukana. Tämä mahdollistaa sen, että pystyn ylipäätään harrastamaan moottoriurheilua. Ilman avustajaa en mitenkään pärjäisi varikolla yksin.

Olet myös Kuntoutuskeskus Validian keulahahmo, eli teet yhteistyötä heidän kanssaan. Mitä sille rintamalle kuuluu?

– Ihan hyvää. Oli tarkoituksena järjestää tapahtumaa naistenpäivänä, mutta se kaatui Kuntoutuskeskuksen puolelta, eli ei mitään sen kummempaa tehtykään. Kevään tullen on tarkoitus järjestää kaikkea aktiviteettia. Oma aikani on nyt mennyt sairastellessa ja työkiireitässäkin, mutta tarkoituksenani on itsekin aktivoitua enemmän ja saada aikaan aktiviteetteja, kuten esimerkiksi kutsua Kuntoutuskeskuksesta porukkaa katsomaan vaikka Alastaron kisoja, järjestää erilaista kahvittelua ja muuta, että pääsisi siellä näkemään ihmisiä. Kuntoutuskeskuksessakin porukka vaihtuu koko ajan, niin se on aina vähän hektistä. Jos jotakin tiettyä ihmistä tarvitsee nähdä, niin täytyy olla heti liikenteessä, etteivät ehdi "karata". Itseasiassa paraolympiakultamitalisti Matti Suurhammarin kanssa olemme viestitelleet, josko keksisimme jotain yhteistä. Hänhän menetti toisen jalkansa prätkäonnettomuudessa ja on edelleenkin innokas motoristi.

Voisimme mennä molemmat ajelemaan, hän pääsisi kokeilemaan toista pyörääni. Tehdään siitä kiva "somepläjäys" sitten aikanaan. Oli tosi kiva kun oltiin Salossa nuorisomestassa. Olin ihan ihmeissäni siitä kuinka "siisti" se nuorisopaikka, Steissi oli. Tuommoisia pitäisi olla nuorille enemmänkin. Katsotaan mitä kaikkea kivaa, toivon mukaan vähän erilaistakin, tässä keksitään kevään ja kesän aikana.

Aiheesta aiemmin:

Näin toimivat Ulla Kuljun suunnittelema mp:n istuin ja magneettijalkatapit - katso videot

Ulla Kuljun suunnittelema istuin voi mullistaa ratamoottoripyöräilyn

Uusinta: Ulla Kulju on tuore RR-maailmanmestari!

Ulla Kulju, motoristi, jonka tarina ei jätä ketään kylmäksi