Puheenjohtaja Marja Kuosmanen: SMOTOsta on tullut edunvalvoja, mutta moottoripyöräilläänkö vielä 10 vuoden kuluttua riippuu meistä?

Tällä hetkellä SMOTO on organisaatio, joka kutsutaan mukaan keskusteluihin silloin, kun halutaan tietää, mitä mieltä moottoripyöräilijät ovat asioista, oli sitten kysymys omavalmistepyöristä tai ajokorttilainsäädännön muutoksista tai vaikkapa siitä, miten moottoripyöräily muuttuu tulevaisuudessa tai miten moottoripyörät pitäisi ottaa huomioon liikennejärjestelmässä silloin, kun autonomisesti ajavat autot ilmestyvät kadulle.

Paitsi SMOTOn ohjaamista kohti motoristien aseman parantamista, Marja Kuosmanen on itsekin - tietenkin - motoristi, ja ollut mukana SMOTOn toiminnassa jo pidemmän aikaa.

Kun tähän vielä lasketaan mukaan se, että hän jokin aika sitten täytti pyöreitä vuosia, niin on juuri oikea hetki tehdä hänestä henkilökuva, johon Marjan itsensä lisäksi on haastateltu myös muita SMOTOn vaikuttajia, ja kysyä, mitä moottoripyöräily hänelle merkitsee.

"Siinä se on, opettele ajamaan"

– Aloitin moottoripyöräilyn vuonna 2006, kun sellainen vain tuotiin pihaan ja todettiin, että "siinä se on, opettele ajamaan". Katselin pyörää vähän aikaa, ja samalla reissulla olen edelleen. Olin aina aiemminkin miettinyt , että moottoripyörällä ajo olisi mukavaa hommaa, mutta se lopullinen sysäys oli puuttunut. Tuona vuonna näimme metallifirman pakkohuutokaupassa myynnissä vuosimallin 94 Hondan ja huudimme sen. Siitä tämä homma lähti, Marja Kuosmanen kertoo, kun kysyin, miten hän ylipäätään tuli aloittaneeksi moottoripyöräilyn.

– Ensimmäisillä moottoripyörämessuilla olin käymässä vuonna 2007, kun eräs yhteinen tuttu, joka oli MP69:n hallituksessa, totesi minulle, että "sinähän lähdet hallitukseen?", johon totesin, että voinhan tästä sinne lähteäkin. Yhdistystoiminta vaikutti kiinnostavalta ja omalta jutulta, vaikka en ollutkaan siihen aiemmin osallistunut.

SMOTOon minut sai lähtemään Pekka Lankinen, joka istui sen hallituksessa. Kun sain MP69:n kokemusten jälkeen eteeni ensimmäisen esityslistan, totesin, että tässä toimitaan ihan eri sfääreissä jo listan otsikoidenkin perusteella. SMOTOn toiminnassa on tekemisen ja vaikuttamisen makua, ja se vei kyllä mennessään.

Toimin neljän vuoden ajan MP69:n sihteerinä, kunnes aloitin vuonna 2012 SMOTOn sihteerinä ja vuonna 2015 minusta tuli sen puheenjohtaja.

Täytyy muistaa, että myös MP69 on valtakunnallinen moottoripyöräkerho. Kuitenkin siinä harrastetaan enemmän perinteistä kerhotoimintaa ja lisäksi se on leimautunut vahvasti kouluttajaorganisaatioksi.

Pikku hiljaa olen sopeutunut moottoripyörämaailman haasteiden ja ongelmien käsittelemiseen. Onneksi mukana on myös mukavia asioita. Hienoa on se, että joukossa on kavereita ja tukijoita, jotka ovat valmiita toimimaan yhteisen edun nimissä. Hienoa on myös se, että omalla työllä on vaikutusta ja kovalla työllä pystymme saamaan aikaan tuloksia, Marja Kuosmanen pohtii.

Tarakkaharakoista naispuheenjohtajiksi

– Onhan tässä ollut silti haasteensakin. Vuonna 2007 moottoripyörien myynti oli huipussaan, siitä lähtien on tultu alaspäin. Itselläni oli edessä yleisen hyväksyttävyyden haasteet: miten koetaan se, että on naismotoristi vahvasti miesvaltaisessa ympäristössä?

Kyse oli oman roolin löytämisestä ja tien raivaamisesta. Se, että Sirpa Heiskanen oli SMOTOn ensimmäinen naispuheenjohtaja, oli merkittävä asia: nainen hyväksyttiin ja haluttiin puheenjohtajaksi voimakkaasti miesvaltaisella alalla. Silloin ylitettiin asiassa iso kynnys.

Siihen aikaan, kun SMOTO perustettiin, jäseninä olevat naiset olivat tarakkaharakoita. Nyt olemme saaneet luottamuksen, yksi perustajajäsenistä viittasikin tähän ja sanoi, että sinusta tehdään puheenjohtaja myös vanhojen baikereiden luottamuksella.

Näiden SMOTOn vuosien aikana on tapahtunut monenlaista. Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana tapelleet moottoripyörien katsastuspakkoa vastaan, onnistuimme kampittamaan hallituksen kaavailut moottoripyörien käyttöveroa vastaan, ja olemme myös ottaneet oman, meille kuuluvan paikkamme ja meitä kuunnellaan jo etukäteen moottoripyöräilyyn liittyvissä kysymyksissä.

Olen myös vienyt SMOTOa tapahtumien järjestäjästä edunvalvojan rooliin, ja on ollut hieno huomata, että minua kuunnellaan. Se ei ole vain "akkojen höpötystä", vaan vakavasti otettavaa toiminnan suuntaamista sen sijaan, että olisin keskittynyt kysymykseen "millaiset verhot kerhotilassa on", Marja Kuosmanen hymyilee.

Yhteisöllisyyttä ja vaativaa ajankäyttöä

– Minulla on osaamista ja kykyä ja myös halua tehdä tämäntyyppistä työtä. Kuka tahansa pystyy järjestämään tarrojen jakamisen kadunkulmissa - sen merkitystä yhtään vähättelemättä - mutta edunvalvonnan tekeminen on paljon haasteellisempaa.

Ajankäyttö on toki oma juttunsa. Kun töissä menee 8 tuntia päivässä, niin toiset 8 tuntia menee tämän harrastuksen parissa, koska haluan tehdä sen kunnolla. Sitoutuminen vie aikaa. Pitää lukea paljon, seurata, mitä maailmalla tapahtuu ja nostaa asioiden aihioita keskusteluun: onko tämä sellaista, että meidän pitää reagoida siihen?

Onneksi perhe on vielä ollut myötämielinen.

Olen luonteeltani sellainen, että kun tekee kunnolla asiat, saan vastakaikua ja samalla erilaista tyydytystä omalle tekemiselleni, kun näen että ihmiset lähtevät mukaan, ja näkevät, että saamme tuloksia aikaan. Ehkä siinä on vastaus siihen, kun viime keväänä Helsingissä tekemämme mobility testin yhteydessä minulta Rutakossa kyseltiin, että millä ihmeellä saat porukan liikkeelle? Yhteinen onnistumisen, aikaan saamisen ilo?

Iso kiitos ihmisille joka tapauksessa siitä, että lähtevät mukaan ja tekevät.

Millainen motoristi olet, ja mikä siinä kiinnostaa?

– Viime kesänä sain ajettua 6000 kilometriä, vaikka minulla ei ollutkaan kesälomaa. Tyypillisesti ajan kesässä noin 8000 - 10 000 kilometriä. Pyöränä minulla on Honda CBR600, vaihtamiseen ei ainakaan toistaiseksi tunnu olevan intohimoa.

Moottoripyöräilyssä minua kiinnostaa edunvalvonnan lisäksi vapaus ja oman tilan hallinta sekä itse ajaminen. Siinä pystyy hallitsemaan menemisiään ja tekemisiään ja vaikuttamaan siihen, miten itse haluaa. Lisäksi ympäristön aistiminen ja oma itsen voittaminen ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka moottoripyöräilyssä innostavat.

SMOTOn aseman muutos

– Kun SMOTO perustettiin, se oli vahvaa vaikuttamisen aikaa, plus että asioita saatiin ajettua eteenpäin. Sen jälkeen oli 15-20 vuotta sellaista aikaa, ettei edunvalvontarooli ollut niin selkeä. Kun menin hallitukseen, niin tekeminen oli enemmän tapahtumien järjestämistä, mutta puheenjohtajana ajoin sitä, että keskitytään vahvasti edunvalvontatehtävään ja mennään roolissamme eteenpäin.

Tapahtumat ovat tottakai tärkeitä, mutta niiden järjestäminen on kerhojen tehtävä. SMOTO pitää brändejä yllä, mutta kerhot saavat itselleen toimintaa ja tulonlähteitä, kun järjestävät tapahtumia.

Itse SMOTO on puolestaan puhtaasti edunvalvoja. Olemme nyt saaneet ovet auki siihen suuntaan kuin niiden pitääkin olla. Olemme 10 vuotta pyrkineet tähän, mitä koko SMOTOn olemassaolon ajan on tavoiteltu. Kun käsitellään moottoripyöräilyyn liittyviä asioita, niin kysytään, mikä on SMOTOn kanta asiaan. Me olemme motoristien äänitorvi viranomaisiin, lainsäätäjiin ja vaikuttajiin päin sekä kotimaassa että Euroopassa.

Se tarkoittaa myös sitä, että SMOTOn hallituksen jäsenten voimavaroja ei uhrata, vaan vastuu tekemisestä on kerholaisilla. Hallituksen tehtävä on hoitaa edunvalvontaa, se ei järjestä tapahtumia tai hidasajokisoja, Marja Kuosmanen linjaa.

Onko moottoripyöräilyä 10 vuoden kuluttua?

– Meidän pitäisi saada kaikki motoristit mukaan SMOTOn toimintaan. Mitä enemmän meitä on, sitä isompi äänivalta meillä on päättäjien suhteen. On eri asia sanoa, että meitä on 100 000 verrattuna 20 000:een. Kaikkihan me tästä hyödymme ja SMOTO on ainoa, joka edunvalvontatyötä voi tehdä.

Kissanhännänveto kerhojen kesken pitäisi unohtaa, ja tehdä yhdessä näitä hommia sekä kuopata vanhat asiat. Haasteita riittää ilmankin.

Mielenkiintoinen kysymys on sekin, ajetaanko moottoripyörillä enää 10 vuoden kuluttua, kun missään suunnitelmissa ei oteta moottoripyörien kuljettajia huomioon ollenkaan. Kaikki ajatellaan autoilijan, pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta. Se on iso ja konkreettinen huoli tällä hetkellä, Marja Kuosmanen murehtii. 

– Toteavatko päättäjät, että moottoripyöräily on esimerkiksi liian vaarallista? Liikenneturvan politiikka on suunnattu polkupyöräilijöille ja autoilijoille. Näin siitä huolimatta, että EU:n Valkoisessa kirjassa todetaan, että moottoroitu 2-pyöräinen on ratkaisu moneen ongelmaan. Meidän päättäjiemme toiminnassa tämä ei näy millään tavalla.

Jos me nyt olemme hiljaa ja annamme kaiken vain tapahtua, niin voi käydä niin, ettemme enää aja moottoripyörillä 10 vuoden kuluttua. Moottoripyöräilyä ei ajatella enää vaihtoehtona millekään liikkumismuodolle. Silloin voi käydä niin, että ajamme vain metsissä, pöpeliköissä ja radalla.

Ajetaan yhdessä moottoroidun kaksipyöräisellä liikkujan etuja samassa rintamassa ja toinen toistamme tukien. Ja tehdään se rakentavasti: esitetään ratkaisuja pelkkien vaatimusten sijaan, Marja Kuosmanen päättää.

SMOTOn puheenjohtaja "testissä"

Kysyimme tietenkin myös Marjaa lähellä olevilta ihmisiltä, miten SMOTOn puheenjohtaja on onnistunut tehtävässään. Kysely oli helppo toteuttaa, sillä arviot puheenjohtajan persoonasta ja toiminnasta olivat varsin myönteisiä. Sen verran viekkaita kuitenkin olemme, ettemme kerro, ketkä ovat häntä kommentoineet, vedottakoon tässä nyt sitten vaikka lähdesuojaan.

– Oman yhteistyömme perusteella on helppo sanoa, että Marja on pystynyt toteuttamaan hyvin ja selkeästi omaa visiotaan SMOTOn toiminnasta ja tulevaisuudesta myös käytännössä. Lisäksi hän on pyrkinyt rakentamaan toimintaa ja yhteiskuntasuhteita systemaattisesti ja hedelmällisesti, mikä on pitkä aikavälin kehitystyötä ja näkyvyyttä ajatellen olennaista, totesi eräs haastatelluista.

Puheenjohtajan monipuolisuus tuli myös selvästi esille.

– Minun mielestäni hän on puheenjohtajana pikkutarkasti ja pieteetillä vienyt asioita eteenpäin. Lisäksi hän on omalla näkemyksellään kehittänyt edunvalvontatyötä. Myös pitkä järjestökokemus näkyy hänen tekemisissään, kertoi toinen. – Uhrautuminen on kova termi, mutta tilalle on vaikea löytää uutta puheenjohtaja. Vaikka hän on jo oman osansa tehnyt, jatkoi silti vielä. Sillä tavalla tämä on hänelle sydämenasia: hän on ottanut vastuuta yli yhden ihmisen tarpeen.

Johdonmukaisen tekemisen aikaa

– Tämä on ollut johdonmukaisen tekemisen aikaa. Hän on osannut hyvin johtaa hallitustyöskentelyä, joka on pitkään ollut vakiintunutta, mutta nyt asioita viedään eteenpäin uudella tavalla.

– Olen ollut sen verran lyhyen aikaa mukana, etten kovin hyvin tunne häntä. Mutta sen voin heti sanoa, että hän hoitaa kuviot jämptisti ja jos jotain jää tekemättä, piiskaa tarpeen mukaan. Lisäksi hän muistaa yksityiskohdat käsittämättömällä tavalla. Hän on tarkka ja huolehtiva ja pitää asiat kunnossa.

– Marja on postiivinen ja helposti lähestyttävä. Hän ottaa asioista kiinni ja pyrkii tekemään, mitä on sovittu. Lisäksi hän on avoin kaikille asiallisille ehdotuksille.

– Hän on ollut hyvä hoitamaan asioita SMOTOn puheenjohtajana. Organisaatio on iso, eikä kaikkia voi millään miellyttää, mutta hän on mennyt kultaista keskitietä, ja asiat ovat hoituneet.

– Toiminnassa on tapahtunut koko ajan kehitystä. Suhteet eduskuntaan on hoidettu hyvin, ja esimerkiksi kenelle tahansa kelpaa SMOTOn toiminta mp-veroasiassa. Mikäli SMOTO ei olisi ollut asiassa niin aktiivinen ja tuottanut faktapohjaista materiaalia päättäjille ja lähiorganisaatioille, niin kuka tietää, miten siinä olisi käynyt.

- Tällaisen organisaation vetäminen, kun on monessa mukana ja hoidettavana on normaalit päivätyöt ja kotihommat, on melkoista tasapainoilua. Kun löytyy henkilöitä, jotka ovat vihkiytyneitä hoitamaan asioita, saa nostaa heille hattua. Se on vaativaa, ja SMOTOn odotukset ovat aina kovat.

– Jäsenkerhot odottavat myös saavansa vastinetta jäsenmaksulle, ja siinä on onnistuttu. On pystytty näyttämään, mitä kaikkea olemme tehneet ja vieneet edunvalvontaa eteenpäin.

– Puheenjohtaja ei tietenkään tee asioita yksin, pitää olla hyvä organisaatio, mutta jonkun pitää vetää toimintaa, pistää hommaan ryhtiä. Marja on ollut nainen paikallaan.

Kuten kommenteista näkyy: jos puheenjohtaja on omaan väkeensä tyytyväinen, niin kyllä smotolaisetkin ovat tyytyväisiä puheenjohtajaansa.