Mustanpuhuva sivuvaunu-Manki keräsi jatkuvasti paljon katsojia ympärilleen ja moni myös halusi kuvauttaa itsensä sen kanssa. Järjestäjien ja kavereiden puhelinjahdin tuloksena isä Veikko ja poika Ville Miettinen saatiin lopulta paikalle ja kuvaan pyörän kanssa.
– Kai se siitä lähti, kun itsellä on tuo sivuvaunu-Ural ja sen näköä tähän Monkeyn sivuvaunuunkin tavoittelin. Tein samalla pyörästä jäykkäperäisen, ja taisi siinä vähän akselivälikin kasvaa samalla, Veikko Miettinen kertoo. – Vaunun runko ja kiinnikkeet on tehty vesijohtoputkesta.
Isä Veikko ja poika Ville Miettinen sekä pyörä.
– Ensimmäiset ajot Ville teki tällä jo puolentoista vuoden vanhana. Kun olimme vaimon kanssa kävelyllä, niin Ville ajoi sillä vieressä. Toki olin muuttanut välitykset ja varmistelin, ettei sillä pääse liian kovaa. Vaihteet vaihdoin sivusta ja pidin alkuun toisella kädellä ohjaustangosta kiinni.
– Vuosien varrella olen ajellut sillä aina silloin tällöin, mukavaahan se oli, Ville kertoo.
Vaunussa on tilat myös kyytiläiselle.
Sivuvaunussa on myös kyytiläiselle istuin ja jalkatilat.
– Kyllä se nuori mies taisi ajamisesta nauttia, sillä aika usein oli vaunun kyydissä myös naapurin tyttö, isä-Veikko veistelee. – Ja kuljetettiinhan sillä muutakin. Joskus oli tiilikuorma tasapainottamassa kyytiä (kuten vaunupyörässä pitääkin olla), ettei vaunu nouse ilmaan.
Ville silloin ennen vähän pienempänä.
Pyörä on varmasti ollut mieleinen peli, minkä Villekin vahvistaa. Ilmeisesti poikaa puraisi moottoripyöräkärpänen samalla kunnolla, sillä hänellä on tuore, vasta viikon vanha kevarikortti taskussaan. Mieli palaa kuitenkin jo edemmäs.
– Tällä hetkellä pyöränä on Yamahan WR125 supermoto, mutta oikeasti kiinnostaa sivuvaunulla ajaminen, Ville kertoo. – Eikös pienitehoista Uralia (22 hv) voi ajaa jo seuraavalla A-korttitasolla 18-vuotiaana?
Mitoitus on kohdillaan, kun pyörää pystyy ajamaan puolitoistavuotiaasta miltei 190-senttiseksi asti.
Sivuvaunumanki.
Yhdistelmä on täydellisesti varustettu varapyörineen.
Ja rekisterikilpineen.