– Ranska on hyvä huono esimerkki maasta, miten vaikeaksi asiat voi tehdä. 3 000 ajetun kilometrin jälkeen kommellukset eivät heti naurattaneet, mutta tuon reissun jälkeen "bonsuurista" on tullut ihan sisäpiiriläppä, Ulla Kulju aloittaa tutun naurun säestämänä.
– Ratamoottoripyöräilyä ajatellen reissu oli ihan mahtava. Saimme ajettua viralliset kisatestit, saimme pyörän säädettyä Le Mansin rataan sopivaksi ja ennen kaikkea sain ajotuntumaa ja löysin hyvät ajolinjat sille radalle. Selvisi miten ja mistä kannattaa ajaa. Rata-ajo piti sisällään myös positiivisia yllätyksiä. Joko minun vauhtini on vuoden aikana parantunut tai muiden vammaisten RR-kuskien taso on olettamustani alhaisempi. Yllätyin, että sain ajaa muiden kanssa ihan oikeasti kilpaa eikä tarvinnut körötellä vain perässä. Kaiken kaikkiaan teimme paljon muistiinpanoja tulevaa kisaviikonloppua ajatellen.
Oli myös hienoa huomata, että kaikki ne parannukset, mitä talven aikana Suomessa olimme pyörään tehneet toimivat ja saimme kaikki säädöt Le Mansin radalle paikalleen. Nyt tiedämme millä säädöillä kisaan startataan. Kisaviikonloppuna meillä on rata-aikaa kaikkiaan yhteensä vain 60 minuuttia. Harjoitusajoon ja aika-ajoon molempiin 20 minuuttia ja itse kisa kestää 15 minuuttia. Vapaiden harjoitusten ja aika-ajon välissä on vain 10 minuutin tauko, joten siinäkin mielessä oli hyvä käydä nyt tekemässä kaikki testit ja säädöt paikoilleen.
Pyörään on talven aikana tehty onnistautuneiksi osoittautuneita parannuksia.
Myös itse ajo meni tosi hyvin. Vauhtia alkoi löytyä ja rata tuli tutuksi. Lisäksi pääsi vihdoin näkemään kaikki muut kisakuskit. Olemme vuoden rummuttaneet Facebookissa tulevaa kisaa. Tyypit ottivat mahtavasti vastaan, jokainen omalla kielellään. Suurin osa heistä ei puhu englantia, mutta fiiliksistä päätellen jokainen sanoi jotain kivaa. Hieman he meitä ihmettelivät. Ollaan tämmöinen erikoinen porukka Suomesta.
Kisakumppaneista osan ohitin puolellatoista kierroksella. Jos tämä sama porukka on itse kisoissakin, niin saan ihan oikeasti ajaa kilpaa. Talven jälkeen oli hienoa huomata, etten olekaan niin huono. Viime kauteen verrattuna olen kehittynyt valtavasti ja nyt on lisäksi valmentaja, joka potkii eteenpäin. Ehkä olen vähän aliarvioinut itseäni.
Ulla testiajossa Le Mansissa. Kuva Philippe Entragriconcept.
Kun talven aikana laitoimme poikien kanssa pyörän uusiksi, niin jätkät ovat tehneet valtavan duunin pyörään, että minun ajamiseni sujuisi mahdollisimman hyvin. En pysty mitenkään kylliksi kiittämään, mitä kaikkea ovat eteeni tehneet.
Tälle kisakaudelle mun tiimi meni osittain uusiksi. Lasse (Lars Törnqvist) jatkaa, kuten ennenkin. Valmentajanani toimii Marko Rättö. Kun hän viime syksynä ilmoitti lopettavansa kisaamisen (kuten joka syksy), niin kysyin häntä tähän hommaan. Make otti heti tehtävän vastaan. Uskomatonta, miten hän kannustaa ja opastaa tyyliin "Minulla kävi mielessä, mitä voisi kokeilla". Hän on nähnyt paljon vaivaa, että saatiin perustavaa laatua olevat pikkuviat pois. Make on kiinnostunut minun kehityksestäni ja hänen tietotaidollaan päästään pitkälle. Hänen metodinsa "Motorcykling for dummies" sopii minulle. Make on osannut ja jaksanut selittää, että tehdään näin, koska se vaikuttaa tähän. Nyt oma ajoharjoittelu on tullut selkeämmäksi ja se on huomattavan paljon ammattimaisempaa kuin ennen.
Kulju Racing-teamissa nauretaan paljon. ’Meidän juttujen taso on aika alhaalla’, paljastaa Ulla Kulju.
Lassen ja Maken lisäksi Le Mansiin lähtevät nyt tällä Jyväskylässä mukana oleva Pertti Lindegren. Hän ajaa itse Superstock 600 -sarjassa ja auttoi paljon jo viime vuonna ajetuissa kisoissa sekä Sami Vieltojärvi, joka on ajanut pitkään Superbike 1000 A:ssa.
Ei olisi uskonut kaksi vuotta sitten, kun tähän ryhdyin, mihin ollaan päästy. Le Mans on järjettömän hieno, legendaarinen rata. Oli pysähdyttävä hetki tajuta, että täällä olen. Näki ne isot katsomot ja mietti että kisojen aikana ne tulevat olemaan täynnä ihmisiä. Olen pohtinut, että pitäisikö laittaa sykemittari kisan ajaksi. Veikkaan, että syke ei laske kertaakaan alle 300.n.
Kun ajattelee itse kisaa, niin jo nyt alkaa jännittämään ja mitä lähemmäksi mennään, niin koko ajan se on vahvemmin takaraivossa. Ei siihen pysty mitenkään valmistautumaan. Varmaan kun ajetaan mestoille, niin hengittäminen loppuu. Se on kyllä huikeeta, miten pitkä matka on tultu Keminmaasta Le Mansiin.
Pertti Lindegren ajaa itse Superstock 600 sarjassa ja on hätäapuna Kulju Racing- teamissä.
– Nyt tuli juuri 15 vuotta siitä lasketteluonnettomuudesta, jossa halvaannuin. Uusi elämäni saavutti juuri "mopoiän". En olisi voinut 15 vuotta sitten rinteen juurella kuvitellakkaan, mihin olen päässyt.
Kalenterisi on ollut koko tämän alkuvuoden täynnä, eikä tahti näytä tästä eteenpäinkään ainakaan hiljentyvän. Mistä saat energiaa tähän kaikkeen?
– Kaippa olen vähän adhd tai sitten joku piristää aamukahvia tietämättäni, nauraa Ulla Kulju.
Kun 19.-20. toukokuuta Le Mansissa ajettava kisa on ohi, niin Ulla Kulju on maailman ensimmäinen alaraajahalvaantunut nainen, joka on ajanut kilpaa MM-tasolla. Motouutiset.fi toivottaa onnea tulevaan MM-taistoon.
Lue lisää:
Ulla Kulju: "Ensi kaudella ajetaan oikeasti kilpaa"
Ulla Kulju ja Janiika Päivänsäde, ensikertalaiset Road Racingin SM-kisoissa