Kun kuulin, että Artsi tulee MP-messuille myymään puukenkiä, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että miten kovaan vauhtiin tottunut mies jaksaa seistä koko pitkän viikonlopun yhdessä paikassa. Sunnuntaina, kun MP-messuilla oli perinteisesti hieman väljempää, menin katsomaan mitä hänen osastolleen kuuluu. Katselin hyvän aikaa sivummalta ja lakkasin hämmästelemästä. Ihmisiä tuli tasaisena virtana katsomaan tätä kuuluisaa hurjapäätä, oli tuttuja ja ystäviä varikoilta vuosikymmenten varrelta, tai sitten joku halusi nimmarin tai selfien yhdessä "Artsin" kanssa. Jokaisella oli mukanaan tarina, miksi he hänen lähelleen halusivat.
Jokaisen kanssa Artsi ehti vaihtaa sanan pari, nimikirjoitus raapaistiin tottuneesti ja kaikki kuvatkin tuli otettua ja vain yhtä vanhempaa pariskuntaa lukuun ottamatta KAIKKI lähtivät mukanaan muovipussi, jossa olivat aidot oikeat Arto "Artsi" Nyqvist-puukengät hänen itsensä myymänä.
Jokaisen myynnin ammattilaisen olisi pitänyt päästä näkemään ja samalla ottamaan oppimaan, kuinka sitä kauppaa oikeasti tehdään! Kuka tahansa, joka Artsin luokse tuli, otettiin vastaan yksinkertaisella kysymyksellä: "Minkä kokoinen jalka sulla on"? Samalla kun vaihdettiin kuulumisia tai toinen välitti terveisiä joltakin tutulta, Artsi etsi oikean kokoiset puukengät, katsoi vuosikymmenten kokemuksella, että koko oli juuri oikea ja valmista tuli. Hän teki sitä, mitä näille MP17-messuille oli tullut tekemään, eli myymään puukenkiä. Ei voinut, kuin ihailla. Alennusta kysyttäessä vastaus oli siihenkin hyvin selkeä: "Kaikki menee kirjanpitoon. Ja Sipilä tarvitsee lapsilleen lisää rahaa".
Fanikuvassa Artsin kanssa Tuomas Rieppo.
Mistä tällainen idea?
– Kolmen kaljan jälkeen. Ihan oma idea, en kai mä muiden ideoita käytä, en ole ikinä käyttänyt, Arto Nyqvist aloittaa omaan tyyliinsä.
– Yritin etsiä ittelleni puukenkiä. Tähän asti Marskin kenkä on ollut paikka, josta kenkäni olen vielä löytänyt, mutta nyt sieltäkin saa vain jotakin puolalaisia tai muovista tehtyjä jäljitelmiä, ei niillä mitään tee. Päätin, että rupeen sitten tuomaan itte. Pyöriä oon myyny ikäni. Tää torikauppiaan homma on huomattavasti helpompaa. Olis vissiin pitäny alun alkaenkin ryhtyä tähän, kun tää on niin nastaa, Artsi letkauttaa.
Tässä niitä olisi, Artsin hollannikkaita. Syttyvät vasta 220 km/h nopeudessa...
Puukenkien mukana olevassa laatikossa on kuvia tekemistäsi stunteista ja varoitus syttymispiste 220 km/h?
– Puukengät syttyvät 220 kilometrin tuntivauhdissa. Olen testannut, vuosien kokemuksella. Tempuissa ja stunteissa on kysymys ideasta ja kuka sen keksii ensin. Se oli mun aika. Kymiringille oon luvannut tulla esiintymään, jos taustalla soi samaan aikaan suomeksi "Sedät jaksaa heilua", sitten mä lähen, ja teen myös puukenkätempun, lupaa ensi vuoden maaliskuussa 60 vuotta täyttävä Nyqvist.
Milloin olet viimeeksi kyseisen tempun tehnyt?
– Kolme vuotta sitten, ihan omaksi huvikseni.
Vieläkö toimit valmentajana motocrossissa?
– Kyllästyin Suomen crossiin. Se on samalla tasolla, kuin silloin kun minä ajoin. Lippumiehiäkään oo koulutettu. Seisovat siellä kummun päällä tekemättä mitään.
Tuttuja ja terveistentuojia riitti.
Mitä teet seuraavaksi?
– Rupeen kehittämään ens kesäksi uusia juttuja. Teen mikä on nastaa. Jos joutuu väkisin vääntämään, niin ei oo kivaa, kertoo kuvia kumartamaton, oman tiensä kulkija Arto "Artsi " Nyqvist.
Näidenkin hajanaisten kysymysten ja vastausten keskellä kauppa kävi koko ajan. Voi vain kuvitella, mikä vilske on ollut perjantaina saati lauantaina, jolloin messuilla oli väkeä tungokseen asti. Arto "Artsi" Nyqvistiä haastatellessa vastuu on kuulijalla, mutta fakta on, että messuilta lähti lukematon joukko mukanaan aidot Artsi-puukengät. Ja kyllä, meille lähti mukaan kahdet.
Varsin moni huomasi messuilta lähteneensä Artsin puukenkäpaketti kainalossaan.