Milloin aloitit harrastuksen moottoriurheilun parissa?
– Olen ajanut moottoripyörillä nelivuotiaasta asti. Alkuun se oli vain harrastelua. Kun olin seitsemän, talliin tuli 50-kuutioinen, niin sillä alettiin ajamaan tosissaan motocrossia. Sillä ei kuitenkaan vielä päästy kisaamaan. Yhden näytöslähdön ajoin E50:llä (sähkömopolla) Tampereen supercrosseissa. 65-kuutioisella aloin sitten varsinaisesti kisaamaan, ensin Pohjanmaan sarjacrosseissa ja siitä edeten. Se 65 cc:llä ajo oli sellaista "liiga-hommaa". Vuosi 2023 oli viimeinen 65-kausi. Siinä tuli sarjassa seitsemäs sija, kertasi Aatos Pirttinen uransa alkuvaiheita.
Viime vuonna (2024) aloin ajamaan asvaltilla tosissaan ja motocross jäi vähemmälle. Kiersimme crossin ohella jo vuosina 2022 ja 2023 valikoituja kisoja Ohvale 160cc:lla. Kokeilimme, josko ratamoottoripyöräily olisi mun juttuni. Viime vuonna minulla oli alla isompi Moto5 -luokan pyörä. Samassa luokassa ajoin myös Espanjassa MIR Racig Cup -osakilpailuja, ensin villillä kortilla ja loppuvuodesta itse sarjaa. Pääsin ajamaan 6 osakilpailua kahdeksasta.
Jääratamoottoripyöräily on kulkenut koko ajan mukana. Ihan ensimmäinen jääratakisa taisi olla Kajaanissa 2020, kun olin 8-vuotias. Tuolloin alla oli vielä 65-kuutioinen KTM. Seuraavina vuosina kiersimme jääradan Junior-luokassa SM-kisoja 85-kuutioisella. Nyt täällä Pohjanmaa Cup:ssa pyörähti kuudes jääratakauteni käyntiin. Vuosi sitten aloin ajamaan jo täysikokoisella 125-kuutioisella junnuluokan rinnalla. Nyt on tallissa vielä tätäkin isompi peli, eli 250-kuutioinen KTM.
Alunperin päälajinani oli motocross. Nyt ratamoottoripyöräily on muuttunut enemmän päälajikseni. Ensi vuodelle olen ilmoittautunut kaikkiin MIR Racing Cup:n kisoihin, eli pyrin ajamaan Espanjassa täyden sarjan. Luokaksi vaihtuu Promo3. Siinä on isompi ja tehokkaampi moottori, mutta runko on sama kuin Moto5-pyörässä. Kuljettajat tässä luokassa ovat myös asteen kokeneempia. Saa nähdä, miten sujuu, riittävätkö vauhti ja voimat?
Hiihtoa olen harrastanut pisimpään, ihan Hippo-hiihdoista alkaen. Viime vuonna kävin hiihtämässä Vöyrillä jopa Hopeasompa-finaalit, kun aikataulut sattuivat sopivasti. Hiihtoa ei tulla unohtamaan. Se kulkee koko ajan vierellä mahdollisuuksien mukaan. Fysiikkaa tarvitaan.
Mistä innostus motocrossiin tai ylipäänsä moottoripyöräurheiluun on lähtenyt?
– Kun olin nelivuotias, isä oli töissä Moto-Seinäjoella ja toi nelitahti-Hondan kokeiluun, aika nuhaisen mopedin, mutta sillä pystyi hyvin aloittamaan. Sillä kävimme kokeilemassa Rengon harjoitteluradalla ja Kurjennevalla. Sitten loppui innostukseni pariksi vuodeksi, keskityin kasvamiseen ja hiihtämiseen. Sitten innostuin uudestaan, kun naapurille tuli talliin Yamahan TT-R ja lähdettiin uudestaan kokeilemaan. Huomasin, että tämähän on mukavaa ja voisi sujua. Siitä motocross-harrastaminen lähti. Jäärata-ajo on tullut isän puolelta, hänellä on lajissa takanaan pitkä ura.
Parin viime kauden aikana olet siis kilpaillut Road Racingin SM-sarjassa. Mikä sai siirtymään crossista RR:n puolelle?
– Ratamoottoripyöräilyinnostus on Aki Ajolta lähtöisin. Lähdimme Ajo Academyyn kokeilemaan ratamoottoripyöräilyä. Siellä tuntui, että tämä voisi olla SE juttu. Se oli hauskaa, sillä road racing on vauhtilaji. Se on myös, crossiin verrattuna, siistimpää hommaa. Kaikki paikat pysyvät tiptop, kun ajaminen ei ole niin sotkuista. Ajo Academyn jälkeen ostettiin 160cc Ohvale ja siitä se on lähtenyt etenemään.
Missä roolissa Aki Ajo ja Ajo Academy ovat tällä hetkellä?
– Ajo Motorsport on tärkeä yhteistyökumppani, tukee paljon ja on hyvä tuttava. Aki on opastanut ja auttanut ja tehnyt paljon myös lajin eteen. Hän on isossa roolissa ja on mahtava kontakti.
Olet Euroopan radoilla kilpaa ajavan Rico Salmelan ystävä. Oletteko paljon yhteyksissä toisiinne?
– Ricon kanssa soitellaan ja pidetään yhteyttä. Hänkin on kova liikkumaan ja treenaa tosissaan. Hän ajaa "aivan mallikasta vauhtia" rataa ja jääradalla myös.
Saatko Ricolta neuvoja tai vinkkejä?
– Esimerkiksi kun MIR Racing Cup:in kisat järjestettiin viime kesänä Jerezissä, niin soitin hänelle, koska rata oli hänelle tuttu. Sain häneltä viime hetken vinkit. Rico auttaa paljon ja osaa vastata kysymyksiini, koska tietää, miten asiat ovat. Saan häneltä neuvoja, tuttavuutta ja mainetta, Aatos nauraa viimeiselle lisäykselleen. Espanjassa kisakaverini ovat ihmeissään, onko sulla oikeasti Rico Salmelan puhelinnumero?
Ehditkö tulevalla kaudella ajamaan Suomessa RR:n SM-kisoja?
– Ilmeisesti kisoja menee päällekkäin, mutta ajetaan mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan. Ne on pitkiä matkoja kiertää Suomessakin, jos vapaalle väliviikonlopulle osuu kisa esimerkiksi KymiRingille, Kouvolaan. Sitä sitten arvotaan. Mutta vastaus on positiivinen, kyllä! Koko kautta ei ehditä, mutta pyritään ajamaan myös kotimaan kisoja mahdollisimman paljon.
Koulun kanssa MIR Racing Cup menee väistämättä päällekkäin. Miten koulunkäynti?
– Koulu sujuu erittäin hyvin. Seiskaluokka on lähtenyt hienosti käyntiin Seinäjoen Yhteiskoulun liikuntaluokalla. Tietysti se tuo haasteita, mutta esimerkiksi muut tutut Euroopassa, jotka tähtäävät korkealle, ovat siirtyneet jopa kotikouluun tai ottaneet poikkeuksellisen paljon lomaa. Meidän tulevan kauden suunnitelmalla pystyy vielä käymään koulua suhteellisen normaalisti, etänä ja ottamalla vapaata. Mutta jos eteenpäin mennään, niin pitää varmasti harkita muitakin vaihtoehtoja, ja jos taas ei suju, niin sitten tietenkin panostaa satasella kouluun.
Kuinka monta kilpailua ensi kaudella on Euroopassa?
– Taitaa olla seitsemän kilpailua Promo3 -luokassa. Lisäksi on mahdollista, että ajan siellä jokusen lisäkisan vielä myös Moto5 -luokassa. Kisat alkavat Valencian osakilpailusta toukokuussa ja kestävät joulukuulle asti. Tänä vuonna viimeinen kilpailu osuu itsenäisyyspäivän tuntumaan, Espanjan Cartagenan radalla. Kisoja ajetaan siellä lähes ympäri vuoden.
Mikä on tähän mennessä ollut paras kokemuksesi moottoriurheilun parissa?
– Varmaan kolme Suomen Mestaruuttani. Yksi on toissa kaudelta jääradalta, Junior-luokasta ja viime vuonna 2024 tuli kaksi mestaruutta. Toinen jääradan Junior-luokasta ja toinen ratamoottoripyöräilyn Moto5-luokasta. Varmaan ne ovat olleet niitä huippuja. Pelkästään osallistuminen kisoihin maailmalla on sekin ollut kivaa. Tietysti aina kun tulee menestystä, niin saa kokemusta ja alkaa näkymään valoa tunnelin päässä. Nämä varmaan on ne isoimmat ja hienoimmat asiat.
Missä on tähtäin tällä hetkellä?
– Tähtäin on päästä maailman huipulle MotoGP:hen, mutta varatavoitteena on menestyä hyvin työelämässä. Mutta kun ajatellaan näitä harrastuksia, niin se MotoGP:hen pääseminen: ensin Moto3, Moto2 ja ehkä joskus MotoGP. Saa nähdä, miltä vauhti tuntuu. Tällä hetkellä ei vielä missään, mutta kun pistetään tuohon vielä triplasti lisää nopeutta, niin saa nähdä, kuinka kaverin käy.
Joko olet miettinyt, mikä mahdollinen siviiliammattisi voisi olla?
– Jos ei pääse palkalliseksi tässä omassa lajissa, niin ammatiksi olen miettinyt, ja eniten kiinnostusta on herättänyt lentokapteenin tai lakimiehen ammatti. Joku sellainen, että palkka on suhteellinen ja kaikki työ, mikä on tehty koulun eteen, lopulta palkittaisiin työelämässä.
Taustajoukkojen täytyy olla kunnossa. Anne Pirttinen, mitä vaatii vanhemmilta se, että poika harrastaa vakavasti näinkin vaativaa lajia. Varsinkin kun lähdetään Eurooppaan kisaamaan?
– Se vaatii, että on joku, joka pitää yllä kilpailukalustoa ja pystyy viemään ja reissaamaan. Jani (Pirttinen), eli Aatoksen isä hoitaa täysin sen puolen. Kisoihin ei voi lähteä yksin, jonkun pitää aina matkustaa mukana. Yleensä Aatos matkustaa isänsä kanssa. Tärkeässä roolissa on myös taloudellinen puoli, että tätä ylipäätään voi harrastaa. Siihen pitää hakea yhteistyökumppaneita, että tämä on mahdollista.
Kuinka haasteellista tai helppoa on ollut löytää yhteistyökumppaneita? Olemme jo nyt nähneet, että Aatos on hyvin tavoitteellinen sekä tuloshakuinen ja on pärjännyt viime vuosina hyvin.
– On käynyt sillä tavalla hyvä tuuri, että Jani on jo hyvin varhaisesta vaiheesta alkaen löytänyt sellaisia yhteistyökumppaneita Aatoksen taustalle, jotka ovat pysyneet tässä hienosti mukana. Tietysti nyt, kun on vähän tullut menestystä, niin on helpompi kysyä myös uusia. Onhan se kovaa työtä ja vaatii aikaa, totesi Aatoksen äiti, Anne Pirttinen.
Kuinka paljon olet mukana kisareissuilla?
– Opettajana minulla on kesät vapaana, jolloin voin olla reissussa mukana. Jani pystyy hyvin sopimaan ajankäytöstä työpaikallaan ja siksi voi matkustella mukana ympäri vuoden, vastasi Anne Pirttinen.
Kuinka pitkiä nuo Euroopan reissut ovat?
– Riippuu paljon ajankohdasta. Esimerkiksi tämä kauden 2025 ensimmäinen kisareissu, ei aivan voida mennä "pidennetty viikonloppu" -mentaliteetilla. Mennään hiihtolomalla jo ottamaan ensituntumaa ja ekoihin kisoihin ainakin viikko ennen kisoja. Käy kyllä "kylmät", jos lähtee suoraan ajamaan pitkän ajotauon jälkeen asvaltille kilpaa. Pääsääntöisesti kauden aikana, jos viikonloppuna on kisat, niin tyyliin keskiviikkona lennot "Norskilla" Alicanteen ja siitä kisoihin, missä sitten ovatkaan. Jos kisat loppuvat sunnuntaina, niin maanantaina kotiin. Ne ovat kompakteja viikonloppuja.
Mutta tällaiset missä on ideana, että käydään pohjiksi ajamassa harjoittelukierroksia, niin kyllä siihen tulee siis jopa viikko lisää. Sen se vaatii, kun starttaa täältä Suomen kylmistä olosuhteista. Muut "hinkkaavat" Euroopassa tälläkin hetkellä jossain karting -radalla. Siellä ne koko ajan kehittyvät, ja jos sinne menee kylmiltään, niin kyllä sen tietää, miten siinä käy, selitti Aatos kisareissujaan.
Asut Seinäjoella, mutta edustat kuitenkin Jalasjärven moottorikerhoa. Mistä moinen ratkaisu?
– Se on oikeastaan hauskakin ratkaisu. Meille ei ole ikinä ollut niin väliä, ketä edustetaan, kunhan edustetaan. Ensin lähdettiin EpMmk:sta, mikä on tämän Jääradan Pohjanmaa Cup:inkin järjestänyt Etelä-Pohjanmaan Maastomoto-kerho. JaMoKe/UA, Jalasjärven Moottorikerholla oli intoa saada kerhojoukkueiden kilpailuun junnuluokkiin joukkueet Etelä-Pohjanmaalta mukaan. Motocrossin puolella junnuporukka oli vähän hajallaan eri seuroissa. He keräsivät isomman porukan kasaan ja tarjosivat pientä tukea. Päätettiin siis lähteä tähän mukaan ja siinä ollaan oltu ja ainakin toistaiseksi pysytään. Ei ole ollut mitään valittamista, seura on kaikin puolin mukava ja siellä on hyvä tunnelma.
Mikä motivoi kiertämään Aatoksen kanssa kisoja ympäri Eurooppaa?
– Ajattelen tämän niin, että tässä tulee poikkeuksellisen paljon yhteistä aikaa lapsen kanssa, mitä muuten ei välttämättä tulisi. Se on arvokasta aikaa, kun ajalla on taipumus mennä nopeasti. Nyt on sen aika, että mennään ja tehdään asioita yhdessä. Kun itsellä on takana pitkä moottoriurheilu-ura, eli luontaista kiinnostusta näihin lajeihin, niin siltäkin osin on suht helppo motivoida itsensä, totesi Aatoksen isä Jani Pirttinen.
Kerro tiivistetysti omasta urastasi.
– Minulla on hieman poikkeuksellinen moottoriurheilijan profiili, kun olen harrastanut paljon eri lajeja. Aloitin 80-luvun puolivälin paikkeilla motocross-pyörän sarvista ja sieltä siirryin yllättäen rata-autoilun puolelle, Formula Fordin SM-sarjaan ja Benelux-maiden mestaruussarjaan, josta pomppasin sittemmin rallin puolelle. Ajoin aika pitkään rallia ja siellä saavutin jonkin verran menestystäkin. Ajoin Englannin avointa mestaruussarjaa ja Saksan sarjaa, voitin Jyväskylän Suurajojen etuvetoisten yleiskilpailun kerran ja kaksi Suomen Mestaruutta ja niin edelleen.
– Kun koin, että rallissa tie on nousemassa pystyyn, niin vihelsin varsinaisen ”uran rakentamisen” suhteen pelin poikki ja rupesin ajamaan kilpaa moottorikelkoilla. Ajoin Snowcrossia ja MK-sprinttiä muutaman vuoden. Sitten tein paluun moottoripyörän sarviin ja taas uuden lajin pariin jääradoille. Saavutin kolme Suomen mestaruutta vuosina 2011-12, 250cc:llä kerran ja 450cc:llä kaksi kertaa. Kesäisin ajoin Seinäjoen Kotkissa Speedwayn SM-liigaa ja kaupunki cup:ia. Myös maaradalta on yksi SM-pronssi Porin kerrasta poikki -maaradan SM-kilpailuista. Kun lopetin moottoriurheilun, ajoin vielä maastopyörällä kisaa aika aktiivisesti viisi vuotta. Kilpailuni loppuivat vasta sillä hetkellä, kun Aatos aloitti kilpailemisen aktiivisemmin viisi vuotta sitten, jolloin tein tilaa hänelle omasta kalenteristani.
Eli Euroopassa reissaaminen ei ole mitään uutta?
– Ei ole. Motocross-vuosina asuin Belgiassa. Meillä oli Aaltosen Miskan kanssa puoliksi omakotitalo siellä vuokralla. Olin 15-vuotias, kun muutin hetkeksi Belgiaan. Noista ajoista alkaen on reissattu enemmän ja vähemmän.
Tuleeko missään kohti tunne, että voisit itsekin pyörähtää takaisin radalle?
– Yllättävän vähän. Olen sellainen on/off -tyyppinen kaveri. Jos jotain ruvetaan tekemään, niin sitä tehdään sitten vähän napakammin ja enemmän. Koen, ettei itselläni ole nyt mahdollisuutta; ei ole aikaa, eivätkä resurssit riitä tehdä asiaa kunnolla, joten mieluummin pyrin mahdollistamaan Aatoksen tekemistä mahdollisimman laadukkaasti ja olen ihan sujut sen kanssa, vakuutti Jani Pirttinen.
Aatos starttasi Jääradan Pohjanmaa Cupin, Pihtiputaan kisojen jälkeen suoraan Vierumäelle yläkoululeirille. Se on Suomen Olympiakomitean, Suomen Moottoriliiton ja Vierumäen urheiluopiston yhteistyöhanke, jossa yläkoulussa oleville nuorille järjestetään neljä viikon mittaista leiriä lukukauden aikana. Niistä on jo kaksi ollut ja kolmannelle lähdetään suoraan Pihtiputaalta. Kuinka tuonne leirille on päässyt mukaan?
– Sinne on päässyt, kun on osoittanut sitoutumista ja halua toteuttaa urheilijaksi kasvamista. Halua olla tällaisessa mukana. Siellä poikien pitää olla viikon omineen ilman vanhempiaan. Aatos on ollut kovasti innokas menemään sinnekin.
Jääradan Pohjanmaa Cup:in jälkeisenä keskiviikkona tuli tieto, että Aatos Pirttinen ja Topias Kesti nostettiin Jääradan SM-kilpailuissa suoraan A250 -luokkaan. Normaalisti he olisivat, 250 -luokan ensikertalaisina, ajaneet B250 -luokassa, ja sitä kautta hakeneet menestyksen myötä luokitusta A250 -luokkaan ensi kaudelle 2026, mutta P-Cup:in tulosten perusteella heidät nostettiin suoraan A250 -luokkaan, joka on yksi jääradan SM-luokista.
– Ratkaisu on reilu myös B250 -luokan kuljettajille. Kaikki pääsevät taistelemaan oman tasoisiaan kuljettajia vastaan.
– Vastaavanlaisia ”kesken kauden” tehtyjä luokituksia on historiassa tehty aikaisemminkin. Näin toimittiin viime vuonna muun muassa Viktor Leppälän kohdalla, joka ajoikin tuolloin lopulta SM-hopealle. Nousu A250 -luokkaan on luonnollisesti ollut Aatoksen yksi tämän kauden tavoitteista, mutta nyt se tulikin eteen aika nopeasti. Nyt peli kovenee kertaheitolla, kun Jääradan SM-kisoissa on kaikki kovat 250 -luokan kuljettajat. Aatos ymmärtää, että taso on kovempi ja vaikka uutinen olikin mieluisa, niin ei lähdetä tässä leijumaan. Mennään rauhaksiin, jalat maassa, otetaan kuitenkin härkää sarvista ja lähdetään oppimaan, totesi Jani Pirttinen.
Aiheesta aikaisemmin:
MAANANTAI 27.1.2025 09:01
Ossi Rantala lähes voittamaton Jääradan Pohjanmaa Cup:ssa
MAANANTAI 26.2.2024 08:00
Rantala, Kallio ja Pirttinen vesikelin valtiaita SM-jääradalla Orivedellä
TIISTAI 13.2.2024 08:01
Jääradan SM: Seinäjoen avauskilpailujen kisatapahtumat ja kuvat
MAANANTAI 30.9.2024 12:30
ESV-Motors sänkicross-kisa ja FMX-show veti yleisöä ja kuskeja Ilmajoelle
SUNNUNTAI 1.9.2024 18:12
PERJANTAI 8.3.2024 10:03
SUNNUNTAI 12.3.2023 20:23
Rantala SM-tuplakultaan jääradalla - Pirttinen junioreiden mestariksi