Nuori enduroammattilainen Hermanni Haljala Ylen Puoli Seitsemän ohjelmassa haastateltavana tiistai-iltana – kannattaa katsoa | Motoristit

Tiistai-iltana 24. päivä lokakuuta kannattaa illan suussa istua television ääreen, sillä Puoli seitsemän -ohjelman suorassa lähetyksessä on vieraana nuori enduro-ammattailainen Hermanni Haljala. Ohjelma alkaa kello 18:30. Kun tieto asiasta saavutti meidät, niin pitihän miehelle kilauttaa ja kysyä viimeisimmät kuulumiset.

23-vuotias Hermanni Haljala on tämän kauden ajanut Enduron MM-sarjassa E1 luokassa italialaisen Entrophy Racing Teamin Beta-kuljettajana. Hyvin alkanut kausi päätyi loukkaantumiseen Sloveniassa.

Miehen historia on niin mielenkiintoinen, ettei ihme, että Ylekin halusi oman osansa tarinasta. Miten valoisasta lapsesta tuli koulukiusattu, ja miten enduroympyröihin tuleminen avasi uuden maailman, jonka hienona keulakuvana nuorukainen nykyään toimii.

– Etukäteen Yle kävi kuvaamassa materiaalia kahden minuutin verran. Siinä opetin toimittajaa, joka ei koskaan ollut ajanut prätkällä, ajamaan enduroa. Klippi nähtäneen huomisillan ohjelmassa, Haljala kertoo ohjelmasta.

Millainen on oma kehityksesi ollut, miten nuorena aloitit moottoripyörällä ajamisen?

– Aloin ajaa moottoripyörillä jo 3-4 vuoden vanhana. Sitten innostuin autoista. Kuuden vanhana ostin ensimmäisen oman autoni ja ajoin rallia sekä jäärataa 14-15 vanhaksi. Sitten tajusin, että jos haluan edetä, pitäisi olla oikea kilpa-auto, ja summat olivat niin isoja, ettei meillä isän kanssa ollut mahdollisuuksia siihen. Autoilu jäi ja siirryin kaksipyöräisiin.

Hermanni Haljala.

Läpi harmaan kiven

– Samaan aikaan myös koulukiusaaminen oli pahimmillaan ja päädyin enduron pariin, joka sitten päätti koulukiusaamisen aikanaan.

Kiusaaminen alkoi Haljalan siirryttyä pienestä kyläkoulusta isompaan kouluun. Hän kertoi olleensa hieman pyöreä ja rempseä maalaispoika ja kova suustaan. Kun ei päässyt mukaan kaveriporukoihin, joutui silmätikuksi.

– Uskon, että periksiantamattomuuteni juontaa osaltaan niistä kokemuksista. Olen valmis menemään vaikka läpi harmaan kiven, että saan asiat toteutumaan, mies kertoi Ylen aiemmassa haastattelussa.

– Olen pienestä asti ollut kova tekemään töitä. Seitsenvuotiaana aloin ajaa traktoria ja kahdeksan-yhdeksänvuotiaana tein jo kaivurilla talonpohjat. Olen aina tehnyt maataloustöitä, ja toiminut muun muassa kaupungilla lomittajana, jämsäläisnuorukainen toteaa.

Tulevaisuus selkeni

Kovaa tahtoa osoittaa myös se, että kun Hermanni 17-vuotiaana voitti Päijänneajon Youth 125-kisan ja samalla nuorten MM-osakilpailun, tulevaisuus oli selvä.

– Siihen asti kävin töissä ja pistin isän kanssa kasaan teipillä ja nippusiteillä kisapyöräni. Mutta kun huomasin, että pystyin voittamaan kotimaisia huipputallien kuskeja, panin pystyyn oman yrityksen.

Mies on hoitanut paitsi kilvanajon myös sponsoreiden ja tulojen hankkimisen itse.

– Siitä lähtien olen päätoimisesti treenannut ja hoitanut myös oman markkinointini. Lähdin mopoautolla kiertämään yrityksiä ja myymään itseäni. Alkuun ei sponsorieuroja tullut paljoakaan, mutta määrä on pikku hiljaa noussut. Tänä vuonna minua on tukenut noin 250 yritystä. Ja vuosien saatossa verkostossa on ollut mukana liki 500 yritystä.

– Tärkeämpää kuin ajaminen, on se, että olen tehnyt yhteistyötä eri kaupunkien ja koulujen kanssa ja käynyt luennoimassa koulukiusaamisesta ja omien unelmien tavoittamisen merkityksestä. Aihe on tärkeä, ja on hienoa vaikuttaa yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin.

Menestys kasvattaa nälkää

Mies on saavuttanut kisamenestystä, mikä on luonnollisesti kasvattanut nälkää.

– Viime vuoden saavutimme Suomen maajoukkueella MM-hopeaa Junior-luokassa. Se oli merkittävä etappi siihen, miten kovan työn ja tien on tähän mennessä käynyt. Se oli tärkeä saavutus sekä itselle että perheelle. Näyttää kaikin puolin hyvältä, että pystyy pärjäämään.

– Lisäksi tänä vuonna tuli uran ensimmäinen SM-osakilpailun koko yleiskilpailun voitto.

Entä viime kesän loukkaantuminen, vieläkö se vaivaa?

– Kesällä loukkaantunut polvi on kuntoutunut hyvin. Vika fyssarikerta oli viime viikolla, ja lääkärin mukaan ei polvi – aika huomioiden – voisi olla paremmassa kunnossa. Viimeinen herkkyys ja räjähtävyys tulee ajan kanssa treenaamalla.

Miten tarkkaa treenipäiväkirjaa pidät, ja miten paljon treenaat?

– En pidä tarkkaa työkirjaa. Ajattelen, että laatu korvaa määrän. Nyt kun puhutaan peruskuntokaudesta, treenejä on 1-2 päivässä ja viikossa on 1-2 lepopäivää.

Hermanni Haljala.

– Nyt kun vielä pitää maksaa pieni summa ajamisesta, ettei se ole täysin ilmaista, niin aikaa vie myös se, että on pakko kehittää omaa yritystoimintaa. Kasassa on jo kohtuullinen budjetti ensi vuodelle.

– Joudun tietyissä asioissa antamaan periksi treenikavereille, että saan yhteistyökumppaneita. On oma juttunsa, että pystyn handlaamaan myös muun yritystoiminnan, kuten kirjanpidon ja vakuutusasiat.

– Normaalisti olen tammikuusta syys-lokakuuhun endurokuski, ja loppuvuosi on täyttä häkää yritystoimintaa. Tänä vuonna sain loukkaantumisesta johtuen pienen lisäajan yritystoimintaan. 2,5 kk aikana olen kerännyt ensi vuoden rahoituksen ja treenannut kerran pari päivässä. Laskin, että työtunteja jakson aikana on kertynyt yli 1000. Se tarkoittaa sitä, että pitää olla valmis sitoutumaan.

– Rahoituksen hankinta on omanlaistaan kamppailua, joten kun seuraavan vuoden rahoituksen saa kasaan, niin pari viikkoa menee paineen ja stressin purkautumiseen. Mutta pakko vaan on tehdä ja uskoa siihen, että lyö läpi niin hyvin, että saisin enemmän vapautettua aikaa olennaiseen eli harjoitteluun, palautumiseen ja kilpailemiseen. Nyt joutuu vielä tekemään töitä, että löytyy tasapaino; suuri osa ajasta menee tuntien ja minuuttien laskemiseen, että saa kaiken tarpeellisen tehtyä.

Ensi vuosi

Olit hyvin sijoittunut MM-sarjan E1 -luokassa. Mitä odotat ensi vuodelta?

– Olin sarjassa seitsemäs ennen loukkaantumistani, ja minulla oli realistiset mahdollisuudet kuuden parhaan joukkoon kokonaispisteissä. Kehitys oli nousujohteista, ja jopa top 5 -sijoja oli napattavissa. On aivan sama, onko 8 tai 9. Jos on yksittäisiä hyviä tuloksia niin niillä on enemmän painoarvoa kuin kokonaissijoituksella.

– Hyvät, viiden joukkoon sijoittuvat vedot noteerataan – niistä saa neuvotteluvalttia, Hermanni Haljala pohtii. – Ja niitähän tässä tietysti tavoitellaan, että olisi mahdollisuus saada oikeuksia tehdassopimuksiin.

Mielenkiintoinen suora haastattelu Hermannista tulossa siis Ylen 1. kanavalta tiistaina 24.10. Puoli Seitsemän -ohjelmassa kello 18.30. Muista katsoa!

Edit 24.10. klo 7.22: korjattu kisaluokat ja editoitu balanssia tekemisen suhteen.