Kuuma keskusteluaihe: Asiantuntijat kommentoivat ikääntymisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia prätkälläajoterveyteen

Moottoripyöräilijöiden ikääntyminen ja siitä johtuvat mahdolliset ajamiseen vaikuttavat terveysongelmat ovat ajankohtainen asia, koska valtaosa motoristeista on ikääntyneitä tai ikääntymässä. Motouutisten lukijakunnastakin yli 44 % on yli 55-vuotiaita. Vaikka ikääntyminen tuo myös turvaa nuoruuden huimapäisyyteen verrattuna, päätimme selvittää, mitä asioita ikääntyvän motoristin kannattaa ottaa huomioon.

– Tosiasia on, että ikääntyneiden kuljettajien määrä lisääntyy liikennetilastoissa, ja se näkyy myös moottoripyöräpuolella. Nykyiset ikääntyneet kuljettajat ovat saaneet A-kortin aikanaan B-kortin kylkiäisenä, nykyään kun nuoret ajavat ajokortin, he suorittavat vain B-kortin, eikä heillä välttämättä lainkaan ole A-korttia. Niinpä ikääntyneiden osuuden kasvaessa heitä, joilla on oikeus ajaa isoa moottoripyörää tulee olemaan suhteessa enemmän, toteaa Pohjanmaan poliisin ylikonstaapeli Jaakko Nygård.

Nygård on juuri oikea henkilö kertomaan meille ikääntymiseen ja moottoripyöräilyyn liittyvistä riskeistä, sillä mies on poliisijäsenenä alueen onnettomuustutkintalautakunnassa ja on lisäksi aiemmin toiminut 17 kauden ajan moottoripyöräpoliisina. Kokemusta on siis omakohtaisesta moottoripyörälläajosta ja siihen liittyvistä osaamis- ja terveystarpeista aina siihen ikävämpään eli kuolemaan johtaneeseen tutkintaan.

Toinen asiantuntijamme, Juha Hagman, on puolestaan silmätautien erikoislääkäri, ja toimii Seinäjoen keskussairaalan silmätautien ylilääkärinä. Hän on suorittanut liikennelääketieteen erikoispätevyyden ja on mukana onnettomuustutkintalautakunnassa. Lisäksi hän toimii valtakunnallisessa Ajopolissa, joka arvoi ajokykyasioita, oman osaamisalansa edustajana.

Sairauskohtauksia vaikea jäljittää

Suomessa kuolee onnettomuuksissa noin 20-30 motoristia vuodessa.

– 20 - 30 motoristikuolemaa vuosittain ei ole iso määrä, jos sitä vertaa huumausaineisiin kuolleisiin 200 tai tapaturmaisesti kuolleiden määrään, joka on vielä 10 kertaa isompi. Näihin lukuihin verrattuna liikenteessä kuolleiden määrän osuus on varsin pieni, Nygård pohtii.

Aktiivimotoristeja Suomessa lienee noin 150 000 - 160 000 ja moottoripyöriä noin 280 000.

Nygård tarkisti Onnettomuustietokeskus OTI:sta Helsingistä, voiko tilastoaineistoista nostaa isommassa määrin esille tapauksia, joissa motoristi on saanut sairauskohtauksen, joka olisi aiheuttanut onnettomuuden.

– OTI:n mukaan sitä, että motoristi on saanut sairaskohtauksen, ei pysty nostamaan piikiksi. Yksittäisiä tapauksia on, mutta ei välttämättä koko maan tasolla edes joka vuosi.

Myöskään Hagman ei näe OTI:n datassa sitä, että mp-onnettomuudet korostuisivat, mutta haluaa nostaa lisäksi esille nuorten kuljettajien kuolleisuuden.

– En näe, sellainen näppituntuma on, etteivät korostuisi. Tilastot osoittavat kuitenkin aikalailla samaa kuin henkilöautoliikenteen puolellakin: nuoret, alle 24-vuotiaat korostuvat sekä kuolin- että onnettomuustilastossa, Juha Hagman pohtii. – Pudotus seuraavassa ikäryhmässä on dramaattinen, sillä onnettomuuksia on niin paljon vähemmän.

– Nuorten, alle 24-vuotiaitten kuljettajien kohdalla herää kysymys, vaaditaanko tarpeeksi ajo-opetusta? Kokemattomuus korostuu kuten kaikessa ajamisessa. Moottoripyörä on paljon alttiimpi virheille kuin auto, ja lähtee käsistä helpommin. Miten ajo-oppimista saataisiin tehostettua ja pystyttäisiin välttämään isoimmat kaatumiset ja ulosajot?

Päihteet osa ajoterveyden ongelmia

– Meillä motoristikuolemien osalta päihteet ovat osassa tapauksista mukana: alkoholi, huumausaineet tai lääkkeet. Alkoholi on meidän tapauksissa (Pohjanmaan alueella) näkynyt isompana ryhmänä. Yksittäisiä tapauksia on ollut 1-2 per kesä, mutta voi olla kesiä, ettei ole ollut yhtään, Nygård korostaa.

– Ajoterveyden ajatellaan heikkenevän perinteisesti sairastumisesta aiheutuvana toimintakyvyn heikkenemisenä joko iän tai sairastumisen myötä, mutta päihteet ovat myös osa ajoterveyttä. Jos miettii asiaa motoristin kannalta, niin kyllä motoristi tietää, milloin pyörän käyttö on turvallista.

– Lähtötilannekin on jo heti erilainen. Motoristille kyse on useimmiten vapaa-ajan vietosta. Kun on viikonloppu ja aikaa ajaa prätkällä, mielentila on leppoisa, ja ainoaksi huoleksi jää, mihin ajaa. Ei ole stressiä. Toisin autolla, joudut liikkumaan pisteiden a ja b välillä, jolloin tunnetilaan saattaa liittyä suorittamisen stressiä. Autolla ei ole välttämättä niin kivaa ajaa, on usein vaan pakko. Vaikuttimet, miksi ajetaan ovat aivan erilaiset.

– Päihteet ovat sellaisenaan jo ongelma, mutta jos miettii esimerkiksi amfetamiinia, joka piristää ja samalla houkuttaa riskinottoon, niin se on moottoripyöräillessä tosi huono yhtälö. Moottoripyöräily kun vaatisi malttia, mutta piripäissään kontrolli pettää ja vauhtiakin pitää olla enemmän. Samalla myös esimerkiksi havaintojen tekeminen kärsii, Nygård kertoo.

Noin puolet moottoripyöräonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ole toista osallista.

– Jos ajattelee terveyspuolta, niin ikää merkittävämpi tekijä on se, että onnettomuus- ja kuolinonnettomuustilastoissa on luvattoman usein päihteet mukana. Eikä kulkuneuvolla ole tässä väliä. Ja enenevässä määrin käytetään muuta kuin alkoholia. Alkoholijuopumukset eivät hirveästi ole lisääntyneet, mutta huumetapauksia on selvästi paljon enemmän kuin aikaisemmin, Hagman miettii.

– Koska Suomessa tapahtuu kuolemaan johtaneita moottoripyöräonnettomuuksia vähän, vain 20-30 per vuosi, niin suurien linjojen vetäminen on vaikeaa. Saattaa olla, että mukaan sattuu juopuneita enemmän, pienikin poikkeama nostaa prosenttiosuuksia paljon.

– Nopeuden noustessa moottoripyörän hallinta on haastavampaa kuin henkilöauton, vaatii kuskilta sitä enemmän, mitä isompaa nopeutta käytetään, Hagman tietää. – Päihdeasiat pitää miettiä isossa mittakaavassa: miten ne saataisiin kitkettyä pois ennaltaehkäisevin valtakunnallisin ja alueellisin kampanjoin. Kouluterveydenhuollossa ja terveystarkastuksissa pitäisi kysellä päihteidenkäytöstä.

Itsetarkkailun merkitys

Nygård korostaa henkilön vastuuta esimerkiksi itsensä tarkkailemisen osalta.

– Haluaisin korostaa itsensä tarkkailemisen merkitystä, ja sen aistimista, että kaikki on toimintakyvyn osalta ok. Onko ajaessa tarvetta miettiä jotain muuta kuin ajamista, kuten vaikkapa oman kehon kipuilua, kun pitäisi tarkkailla ajoympäristöä?

– Monet meistä ovat ajaneet esimerkiksi kovassa päänsäryssä. Särky ja epämieluisa tunne heikentää kykyä seurata muuta liikennettä, Nygård kuvaa.

Hän kertoo esimerkin mieleen jääneestä kuolonkolarista, jossa motoristi ajoi suoralla tiellä päin autoilijaa, joka ajoi väärällä puolen tietä vastaan. Kymmenen sekunnin aikana motoristi ei tehnyt mitään, vaikka hänellä olisi ollut tutulla tiellä mahdollisuus nähdä, reagoida ja väistää vastaantulijaa. Ihan täyttä varmuutta tapahtumiin liittyvistä seikoista ei saatu selvitettyä. Oliko motoristilla sellainen olotila, ettei kyennyt seuraamaan liikenneympäristöä? Vai seurasiko jotain aivan muuta. Kyse oli syksyn viimeisistä ajoista, ja hän oli juuri hakenut pyöränsä huollosta. Sekin on mahdollista, että pyörä oli kiinnittänyt kuskin huomiota niin paljon, ettei katsonut tarkemmin eteenpäin kymmeniin sekunteihin.

– Kuljettajan toimintakyvyn pitää olla täysin olemassa koko ajan, liikenneympäristön seuraaminen ei saa häiriytyä. Jos kärsii jostain sairaudesta, pystyykö reagoimaan asioihin riittävällä nopeudella?

– Toisaalta kun on lauantain ajo -tunnelmissa ja elämä on mallillaan, niin huomiokyky saattaa herpaantua. Itse onnettomuushan tapahtuu nopeasti. Sekuntikin, jopa kaksi tai kolme tuhraantuu siihen, että ehdit edes reagoida, jos mielentila on laiska ottamaan ärsykettä vastaan. Siinä ajassa pyörä ehtii mennä pitkälle eteenpäin, ennen kuin kuljettaja ehtii tekemään mitään.

– Nurinkurisesti ajatellen: miksi moottoripyörä hankitaan? Tavoitteena on saada uusia elämyksiä liikkumisesta, kokea vapautta. Prätkä on hyvin erilainen ajoneuvo kuin nelipyöräinen. Se on vapauttava ja rentouttava, sekä antaa uudenlaista mielihyvää. Mielihyvän myötä saattaa tulla turtuminen; mitä enemmän kokemusta, sitä enemmän osaa heittäytyä tunteeseen ja nauttia siitä.

Omaehtoisesti lääkärintarkastukseen?

Ajoterveyttä pohdittaessa, moottoripyöräilyyn ei liity aikaistettuja lääkärintarkastuksia, vaan vaatimukset ovat saman tasoisia kuin henkilöauton tai mopoauton kuljettajilla. Näkö saa olla hieman heikompi kuin linja- tai kuorma-auton kuljettajilla ja terveydentila muutenkin.

– Tässä on kuskille itselle mietittävää: vaikka säännönmukaisia tarkastuksia ei tarvitsekaan, olisi hienoa, jos kuljettaja itse teettäisi sen. Moottoripyörän kuljettajalta vaaditaan reaktionopeutta ja ympäristön lukua vähintään samalla tasolla kuin kuorma-auton kuljettajalta. Ajamista niin herkässä tilassa, että pitäisi osata varautua kaikkeen. Motoristi on aina onnettomuustilanteessa se heikompi osapuoli, autoilijalle ei välttämättä käy kuinkaan, mutta motoristilta voi lähteä henki, Nygård muistuttaa.

– Ajoterveyssäännökset ovat menneet lievempään suuntaan. Ensimmäistä ajokorttia haettaessa ei tarvita lääkärintodistusta. Ensimmäinen läääkärinlausuntovaatimus tulee ajokorttiin liittyen vastaan vasta 75-vuotiaana. Kortti on voimassa, kun vain tehdään ajoissa uusi hakemus.

Vain harvoin joudutaan lääkärin toimesta punnitsemaan ajoterveyttä. Omat kokemukset saattavat liittyä puolestaan ongelman etenemistahtiin. Esimerkiksi kuulo saattaa heikentyä hitaasti, ei sen etenemistä ja ongelman pahentumista välttämättä hoksaa. Puhelimen voi vaihtaa toiselle korvalle tai vääntää äänenvoimakkuutta isommalle televisiota katsottaessa. Vaikka vaiva pahenee, sitä alkaa mukautua ongelmaan ja korvata eri ratkaisuin, jolloin ei välttämättä huomaa, miten iso vaikutus asialla on toimintakykyyn, Nygård sanoo.

Reaktioaikoihin vaikuttavat pienetkin asiat

Nygård korostaa, että pienilläkin asioilla voi olla iso merkitys siihen, kun aletaan puhua reaktioajoista.

– Jatkuva ajoharjoittelu, esimerkiksi ennakoivan ajon kurssi voisi olla suositeltava tai jopa pakollinen kauden alkuun. Samalla tavalla voisi ajatella ajoterveyden arviointia: miten esimerkiksi mikä lääke tai vaiva vaikuttaa ajamiseen moottoripyörällä.

– Ajoterveystarkastelu ei kuitenkaan kaikilla paikkakunnilla kuulu hoitotakuun piiriin, vaan useimmiten tällaiset asiat pitää hoitaa omalla kustannuksella yksityislääkärissä.

Miten uskot, että motoristit toimivat, jos huomaavat ajokunnossaan puutteita?

– Haluaisin uskoa, kun mietin, miten harvakseen ikääntymisestä tai puutteellisesta ajokunnosta aiheutuvia onnettomuuksia tulee, että kuljettaja on itse ajatellut niin, että autolla ajo vielä onnistuu, mutta moottoripyörällä en enää lähde liikenteeseen. Hän ei välttämättä luovu pyörästä, mutta se jää autotalliin enemmän sellaisella "hyvä kattella" -osastolla. Näin ainakin haluan uskoa, Nygård huokaa. – Ensin lopetetaan moottoripyörällä ajaminen, sitten vasta autolla.

– Vireystila on asia, joka kannattaa myös muistaa. Lähdetäänkö liikkeelle hyvin vain huonosti nukutun yön jälkeen? Väsyneenä ei mielellään saisi ajaa. Yöunta olisi hyvä olla tunti- pari enemmän, kun lähtee liikkeelle, Hagman suosittaa.

– Uniapnea tekee vireystilaan häiriöitä päivän aikaan. Vaikka tuntee nukkuneensa hyvin, niin vireystila voi heikentyä sairauden vuoksi, mikä saattaa johtaa rattiin nukahtamiseen. Sellaista ei ole tullut vastaan, että kukaan olisi nukahtanut moottoripyörän päälle.

Ennakoivan ajon kurssit paljastavia?

– Säännönmukaisesti osallistumalla ennakoivan ajon kurssille osallistuja saa kouluttajalta tiedot mitä pitää tehdä. Samalla tämä ja kuljettaja itsekin voivat tarkkailla, meneekö ajaminen ja oppiminen tavoitteiden mukaisesti. Jos henkilön toimintakyky on rajoittunut ja kurssi ei menekään putkeen; jarrutus tai vastaohjaus myöhästyy tai pyörän hallinta on vajavaista, huomaisi itsekin, että mikä kumma tässä mättää?

Vireystila ei välttämättä ole heikko, koska vapaaehtoisesti osallistuu, mutta harjoituksissa tulee esille se, että kädet eivät toimineetkaan kuten muilla tai kouluttajilla toimivat. Onko kyse lääkeaineiden vaikutuksesta vai muusta, on sitten selvitettävä.

Kolmiolääkkeet ovat sitten oma lukunsa. Jos lääkäri niitä määrää potilaalle, määrätään suullinen ajokielto, kunnes potilaan elimistö on lääkkeiden vaikuttavuuteen tottunut, Nygård muistuttaa.

Näköterveys ja ajaminen

– Moottoripyöräilijän näkövaatimukset ovat samat kuin henkilöautoilijoilla, eivät niin korkeat kuin linja- tai kuorma-auton kuljettajilla. Näkemisessä on kuitenkin myös helposti haasteita aamu- ja ilta-auringossa, kun auringonsäteet tulevat matalalta. Jos näkemisen kannalta on ongelmia, mistä ensiapu? Heikentyneen näön kannalta kannattaa pitää itsensä ajan tasalla. Jos ajaa moottoripyörällä, niin ei ole hifistelyä vaan tervettä järkeä käyttää vahvuuksilla varastettuja aurinkolaseja, vaan tervettä itsesuojeluvaistoa, Nygård kehottaa.

– Näkö on liikenteessä tärkein aisti, joten sen pitää toimia. Motoristilla pitäisi olla herkempi kynnys lähteä tarkistuttamaan näköään kuin autoilijalla.

– Näköön liittyvät onnettomuudet ovat tosi harvassa. Sen ihmiset hoitavat todella hyvin, siitä ei voi antaa negatiivista palautetta. On tärkeää, että ihmisellä on ajantasaiset silmälasit, kun hän lähtee ajamaan. Näön ongelmat korostuvat sitä enemmän, mitä suuremmilla nopeuksilla ajetaan. Mitä nopeammin, sitä vähemmän aikaa, ja mitä lähemmäs joutuu ajamaan, sitä vähemmän on reagointiaikaa, Hagman selventää.

– Iäkkäillä kuljettajilla vastaan saattaa tulla muistisairauksia. Iäköityminen myös heikentää sitä, miten ihminen toimii ajatuksen tasolla ja fyysinen toiminnan vaste heikkenee. Ihminen rappeutuu sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Moottoripyöräilevien yli 65-vuotiaiden määrä on paljon vähäisempi kuin 45-64-vuotiaiden, tai sitten he ajavat niin, ettei heille vain tapahdu onnettomuuksia. Loukkaantumistilastojen mukaan kuolleisuus ja loukkaantuneisuus pysyvät suurin piirtein samalla tasolla 25-64-vuotiaiden kesken. Sitä iäkkäämmässä ryhmässä näkyy selvästi vähemmän kuolemisia tai loukkaantumisia.

Häiritsevät tekijät?

– Turvallisuutta heikentävät esimerkiksi se, että on jo muuten valmiiksi pitkä päivä takana ennen kuin lähtee ajamaan, aamu- tai iltahämärä, väsymys, näkökyky, hirvet, tai vaikkapa kiire saunanlämmitykseen tai ylipäätään se, että ajattelee liikaa perillepääsyä.

– Motoristien pitäisi itse herätä huomaamaan ajoterveyden merkitys varsinkin, kun loukkaantumisen riski on valtavan iso. Prätkässä kuin ei ole suojaavaa koria tai airbagia. Omaa terveyttä pitäisi tarkastella vähintään itse, ja jos on jotain vakavampaa, nopeasti lääkärille, Nygård kehottaa. – Jos on monisairas, voi jo 50-vuotiaana olla tosi huonossa kunnossa. Kun ikäännytään, niin toimintakyky vain heikkenee. Jokainen tietysti toimii omien kykyjensä mukaan, mutta pitää itse etukäteen tarkastella, onko tämä enää minun kohdallani järkevää?

– Kuolemaan johtaneista terveysasioista sydänsairaudet ovat ykkönen, joka sieltä taustoista yleensä nousee esiin. Motoristeista sanoisin, että kuolonuhreista noin 90 % on miehiä. Mitä iäkkäämmästä ryhmästä on kyse, sitä helpommin miehille tulee sydänongelmia naisiin verrattuna, ja miehet ovat yleensä ottaen sairaampia kuin naiset, Hagman sanoo.

– Jos onnettomuuksien osalta miettii teemoja, niin päihteet, ikä ja tilannenopeudet. Se missä moottoripyörät eroavat autoista, on myöhään illalla tai yöllä tapahtuneet onnettomuudet. Motoristi ei välttämättä lähde liikkeelle pimeällä; osa ajokokemuksesta on maisemien katsominen ja hyvästä kelistä nauttiminen.

– Vanheneminen ei sinänsä estä pyörän päälle menemistä, kunhan pitää huolen siitä, että turvavarusteet ovat ajan tasalla. Ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Vaikka pakollinen lääkärintarkastus poistettiin keski-iän seudulta, olisi tosi hieno asia, että vaikka kokisi itsensä terveeksi, kävisi terveystarkastuksessa tutkituttamassa tilansa. Ja sitten kun asiat ovat kunnossa, ja on lähdössä ajamaan, muistaa tarkastaa ovat ajotarvikkeensa kunnolla. Aloittaisi kypärän lukon ja kiinnityksen, mutta myös muiden ajovälineiden tarkastuksella, Hagman kehottaa.

Kypärää käytetään Suomessa hyvin, mutta jostain syystä onnettomuustutkimuksissa nousee esiin se, että kypärän leukahihna on huomattavan auki tai löysällä, mikä on monesti vaikuttanut loukkaantumiseen vakavasti. Tilastojen mukaan 11 % kuolemaan johtaneista moottoripyöräonnettomuuksista kypärän hihna on joko auennut, katkennut tai löysällä. Tilastosta ei valitettavasti pääse näkemään, onko kyse nuorista kuljettajista, vai jakautuuko luku tasaisesti eri ikäryhmien välillä.

Nygård myöntää sen, että moottoripyöräily ei ole mikä tahansa harrastus.

– Moottoripyöräily on sellaista, että kun siihen kerran hurahdat, siitä on vaikea päästä irti. Ajokortti merkitsee lisäksi miehille jotain muuta kuin naisille. Sitä todistaa sekin, että sporttisten autojen kuljettajina on vähemmän naisia. Moottoripyörä on sitten jo elämää suurempi asia, Nygård päättää.