Onneksi olkoon, Osmo. Minkä pyörän valitsit tarjolla olleiden uusien pyörien listalta?
– Olen Bemarimiehiä, mutta on minulla ollut Harrikka aikaisemminkin, joten valinta oli ilman muuta listan päällimmäisenä ollut Harley-Davidson Softail, kuopiolainen Osmo Turunen myhäilee. – Tykkään nimittäin Harrikoistakin.
– Ja olihan se listalla tarjolla olleista pyöristä paras. Tosin vielä ei ole varmaa, jääkö se perheeseen, kun minulla on vanhastaan tuollainen BMW F 800 GT. Se on kätevä peli ajella emännän kanssa näin, kun ikää tulee.
– Kaverit sanoi aikanaan kun isommasta Bemarista siirryin 800:seen, että "ostit mopon". Totesin, että jos jään porukasta, niin hommaan toisen pyörän. En ole ainakaan vielä jäänyt.
Miltä voittouutinen tuntui?
– Olin tosi iloinen kun kuulin voitosta. Olen luonteeltani yltiöoptimisti ja monissa tilanteissa valmis kaikkeen. Jos joku myy arpoja minä ostan aina. Mottoni on: "ei voi voittaa jos ei veikkaa", Turunen nauraa.
Mistä muuten ostit voittoarvan?
– Omilta Kuopion Moottoripyörämessuilta keväällä ostin arpani. Tietysti. Rouva, joka edellisenä vuonna voitti, osti myös arpansa Kuopion messuilta.
– Olen hyvän päivän tuttava arpoja myyneen SMOTOn rouvan kanssa. Totesin hänellekin, että pitää antaa onnelle mahdollisuus. Myyn KMC:n arpoja hänelle ja ostan mp-arpoja. Kerrankin onni potkaisi!
– Kun SMOTOn puheenjohtaja Jari Kielinen soitti, luulin, että kaverit soittaa, piti tarkistaa kysymyksellä, että on oikeasta miehestä kyse. Oikeasti oli älyttömän hyvä säkä.
Pyörä luovutettiin tänään lauantaina Tampereella.
Olet toiminut Kuopion Moottoripyöräclubissa aktiivisesti verivastaavana, ja kerhoa on palkittu siitä useaan otteeseen, mitenkäs se homma sujuu?
– Verivastaavana olen toiminut 10 vuoden ajan. Mutta kun joudun luopumaan verenluovutuksista, niin olen hankkinut seuraajan.
Mitä tarkoitat verenluovutuksista luopumisella?
– Vain alle 71-vuotiaat saavat luovuttaa verta, ja minulla tulee tämä etappi täyteen marraskuussa, siksi uusi verivastaava, Tuomaisen Risto, kerholle.
– Olemme pärjänneet verenluovutuksissa hyvin. Silloin kun SMOTO hoiti luovutukset saimme pystejä ja kunniakirjoja. Nyt hommaa hoitaa SPR:n Veripalvelu ja palkintoja on satanut tasaiseen tahtiin, Turunen kertoo.
Millainen motoristi olet?
– Nykyään jo jäähdyttelevä motorisi, mutta aate on kirkkaana mielessä. Kaikki alkoi moposta, sitten minulla oli Jawa. Sen jälkeen seurasi pitkä kausi, ettei minulla ollut omaa pyörää. 30 vuoden ajan minulla on nyt ollut oma pyörä. Välillä tuli ajettua oikeasti paljon ja pitkiä reissuja, ja nyt rauhallisesti jäähdytellen. Kivoihin turneisiin tulee tietysti osallistuttua, mutta pitkät reissut on enemmän haaveilun asteella.
– Entinen vaimo ei lähtenyt pyörän kyytiin, uusi kyllä lähtee, mutta on ranttu säiden suhteen. Kyllähän se vähän niin on, että alkaa tulla mukavuudenhalua: kun autolla lähtee, niin saa varusteet helpommin mukaan, eikä ole niin sään armoilla, Turunen pohtii.
– Tarkoitus oli viime kesänä lähteä ajamaan Norjaan, mutta lastenlasten hoito vei mukanaan.
– Siitä huolimatta pyörä on siltä varalta, että kun ajokuume iskee, niin voi ottaa sen tallista ja lähteä ajamaan, milloin haluaa. On sitä tullut aikanaan Route 66 ajettua, samoin Rautaperseajo, ja oltua mukana pitkillä turneilla. Kaikella on kuitenkin aikansa, Turunen miettii.
No, nyt miehellä on käytettävissään ainakin kaksi pyörää. Onnea isosti!