Rakentelu: Samu Salokannel ja makea 1999 Honda CB750:sta tehty Cafe Racer 2.0

Samu Salokannel tekee Youtubeen videoita pyöriensä rakentamisesta, joten sieltä voi käydä katsomassa enemmänkin miehen videoita. Jutun lopussa näkyvä video on tuorein Café Racer 2.0:n rakentamisesta kertova. 

Kuvissa ja videolla on ollut rakentelun kohteena vuosimallin 1999 Honda CB750. Millaista reittiä olet ruvennut rakentamaan pyöriä?

– Ei tämä tosiaankaan ole ensimmäinen pyörä, mitä olen työstänyt, vaan aina sitä on tullut vähän rakenneltua. Yhtä pyörää innostuin tekemään enemmän, sen kanssa syntyi visio siitä, millainen pyörän pitäisi olla, ja se sitten on innostanut jatkossakin paitsi rakentamaan niin myös tekemään Youtubeen videoita näitten pyörien rakentamisesta, Samu Salokannel kertoo.

Mitä kaikkea olet rakentanut?

– Ensimmäinen isompi projekti oli Honda 600 Shadow, josta tein bobberin pari vuotta sitten. Se oli runkoa myöten purettuna palasiin. Viime talvena sain valmiiksi Yamaha XJR1300:n ja nyt työn alla on tämä Café Racer 2.0. Tämä on suuritöisin näistä kaikista, mutta nyt se alkaa vähitellen olla valmis.

Tätä olen tehnyt itselleni, että jäisi omaan käyttöön ja sen takia siihen on tullut panostettuakin enemmän. 

Miten valmis pyörä on?

– Tässä vaiheessa pyörä saa jäädä suurin piirtein tällaiseksi. Haluamani lainen etulokasuoja siitä puuttuu vielä ja lisäksi aion päivittää sellaisia osia kuin kytkinkahvan ja jarrupääsylinterin. Viime mainittu sen vuoksi, että saisin sen parempaan asentoon. Alkuperäinen ei istu kunnolla uuden stongan kanssa.

– Monesti sitä tulee vähän oikaistua, että tekee sitten myöhemmin, mutta nyt olen yrittänyt tehdä sen niin valmiiksi kuin mahdollista. Ja tällaiseksi tämä ulkonäöltään pääpiirteittäin jääkin. 

– On pakko kehua MKL Visualsia joka on tehnyt pyörän pinstraippaukset ja letteröinnit. Ne ovat onnistuneet hienosti.

– Osista suurin osa jauhemaalattu, ja esimerkiksi runko ja moni muukin osa on kromijauhemaalattu, mitä harvemmin näkee. Vastineeksi lokasuojat on maalattu mustiksi, mikä ikäänkuin hävittää niitä näkyvistä, kuten huomaat.

Mikä on rakentelun suolaa?

– Kyllä se varmaan siinä on, että jotain omaa pitäisi aina jokaiseen pyörään saada. Sellaista ei minusta kannata tehdä, mitä kaikki muutkin tekee. Tavoitteenahan on tehdä omaa silmää ja ajatuksia miellyttävä pyörä, sellainen, josta oikeasti pitää, Salokannel pohtii.

– Takakate ja lokasuojat ovat omaa tuotantoa. Ostin valmiin takakatteen, josta on sitten helpompi tehdä halutunlainen muotti muokkaamalla kuin lähteä täysin nollasta rakentamaan sitä. Tässä tapauksessa mm. takavalon syvennys ja muoto on pantu uusiksi.

– Kun itse tekee lisävarusteet, niin niistä saa samalla lujempia. Esimerkiksi lasikuituosista olen tykännyt tehdä paksumpia, kuin mitä valmiit alkuperäiset ovat.

– Tämä on ollut helpompi projekti kuin ensimmäinen; tietää, mitä pitää tehdä, Salokannel sanoo.

Mistä hankit pyörät?

– Yleensä ostan kolaripyörän Autovahinkokeskuksesta. En tiedä säästääkö siinä lopulta paljoakaan, sillä laitan ne aina täysin kuntoon. Kunnostan moottorin ja katsastan pyörän. Lisäksi ajan sillä aina jonkin aikaa, että tiedän, että pyörä on varmasti käyttökelpoinen. Vasta sitten laitan sen palasiksi.

– Hondan keula oli vähän kääntynyt ja runko aavistuksen vääntynyt. Vauriot olivat pieniä, joten aihion sai korjattua tosi helposti.

Jammussa taas runko oli suora, mutta kaikki muu oli rikki. Aina tulee jotain yllätyksiä, joita ei ole huomannut. Olen tehnyt näitä rauhalliseen tahtiin, projekti per vuosi, Salokannel kertoo.

Mistä syntyvät ideat siitä, millaisen pyörän teet, millaisia yksityiskohtia siihen tulee?

– Tavallaan ne vaan muhivat päässä ja jäävät mietityttämään. Ajan työn vuoksi todella paljon autolla, ja silloin on hyvää aikaa ajatusten elää. Kun pyörä on valmis, niin ideoita tulee vaan koko ajan lisää. Jos sitä ei ehdi myymään, niin se saattaa olla lopulta aika eri näköinen.

– Ensimmäiseen café raceriini minulla oli idea, jonka toteutan tähän. Mutta vuosimalli 1999 on aika uusi, ja kun olen yrittänyt saada sen näyttämään 50-luvun pyörältä, niin toki tekniikka ja sähköhommelit hieman paljastavat sitä, miltä aikakaudelta pyörä oikeasti on.

– Pyörässä on Motocadgetin sähköt ja painikkeet ohjaustangossa. Kaapelit on vedetty stongan sisälle ja viety ajovalolle hyvin piilossa. Käskytys painikkeille menee maan kautta.

– Siinä on myös Bluetooth, jonka avulla voi kännykkää käyttäen tsekata reitit, G-voimat ja saada tietoa esimerkiksi huoltoväleistä. Järjestelmä on todella kätevä, sillä siihen sisältyvät esimerkiksi hälytin, releet, sulakkeet jne. Yhdellä napilla voi tehdä maakäskyillä ohjaamalla monta toimintoa, esimerkiksi nopea painallus vilkuttaa kolme kertaa, pitkä painallus vilkuttaa pitkään ja vilkun voi myös ohjelmoida sammumaan vaikkapa 50 metrin ajon jälkeen. Se toimii kuin väyläohjaus.

Ohjaustangossa olevia painikkeita ohjataan yhden stongan sisällä kulkevan kaapelin avulla. Sen verran tässä jouduttiin antamaan periksi, että koska ohjaustanko on maalattu, niin maata varten tarvittiin toinen kaapeli, maalipinta kuin ei johda sähköä, Salokannel kuvaa

– Motocadgetin järjestelmä oli työläs asentaa, mutta asennan sellaisen seuraaviinkin pyöriin.

– Kaikki pyörässä käytetyt valot ovat E-hyväksyttyjä, vaikka vilkut sekä edessä että takana ovatkin mahdollisimman pienet. Takavilkkuja ei juuri edes huomaa, jos ne eivät ole päällä.  

Ajatko paljon kesäisin, millaiseen käyttöön pyörä tulee?

– Itsellä jää ajamiset siihen, että käydään Lahdessa satamassa kahvilla ja Moottoripyörämuseolla sekä näyttelyissä. Tämän vuoden MP-messujen näyttelyt jäävät väliin, mutta ehkä sitten ensi vuonna voi osallistua tällä pyörällä sinne.

Teet myös Youtube-videoita pyöriesi rakentamisesta, kerro siitä?

– Hyvää videoiden tekemisessä on se, että kun alkaa kertoa kanavalla jostain tulevasta projektista, niin se on vähän niin kuin pakko tehdä valmiiksi. Kun teen videon, saan myös kanavalle jotain näytettävää. Eihän siinä tilaajia hirveästi ole, mutta sen olen huomannut, että jos homma meinaa jäädä kesken, niin jo alkaa sähköposti laulaa.

Videoista on tullut myös hyvää palautetta varsinkin tämän pyörän osalta, ja jotkin tosi innokkaat kysyvät myös apua ja neuvoja rakentamiseen.

– Hienoa on tietysti myös se, että jos joku on nähnyt pyöriäni kuvissa tai videolla, niin monella on myös mielenkiintoa nähdä pyörä livenä ja käydä katsomassa vaikka mp-messuilla, Salokannel päättää

Samun pyörävideot löytyvät Youbesta täältä ja kuvia pyöristä löytyy lisää Instagramista Ssamotorsfinland-tunnisteella tai suoraan täältä. Alla näkyvän videon voit katsoa myös täällä.

Teksti Erkki Mäki, kuvat Matti Haarala.