Pyörän matka Kansasin pääkaupunkiin kesti miltei 50 vuotta.
– En uskonut, että sitä enää edes olisi olemassa, totesi Louis Re, ammattistuntkuljettaja, joka restauroi pyörän.
– Sitä kuulee termin latolöytö joka välissä. Tämä kirjaimellisesti oli ladossa, Evel Knievel Museon kanssaperustaja totesi.
Pieni aikahyppy vuoteen 1972, jolloin nuori Dave Stroop palasi takaisin Montanaan palveltuaan merten takana.
– Heti kun ajoin paikalle, näin puna-valko-sinisen pyörän ja tähdet ja raidat. Kun ostin sen, liikkeen omistaja sanoi, että se oli Evel Knievelin vanha pyörä. Tuohon aikaan se ei resonoinut mitenkään kummallisesti, koska hän oli vasta aloittamassa uraansa, Stroop kertoi.
Mies ajoi sillä ajoittain, ja tapasi vuonna 2001 Evel Knievelin Sturgisissa, joka kävi tunnistamassa vanhan pyöränsä ja antoi Davelle nimikirjoituksensa. Mies piti pyörän hipihiljaa säilöttynä Montanassa sijaitsevassa ladossaan, mutta sana levisi. Sen sai korviinsa myös Lathan McKay, joka esitteli Evelin päivän festivaaleilla kokoelmaansa, josta myöhemmin kehkeytyi Topekan Evel Knievel museo.
Stroop kävi esittäytymässä McKaylle ja kertoi, että hänellä on Evelin vanha pyörä, johon tämä taas vastasi uskomatta korviaan, että "olen etsinyt sitä kolme vuotta!"
Tuloksena oli, että miehet lähtivät katsomaan pyörää, eikä McKay ollut uskoa silmiään, vaikka näki pyörän. Se oli alkuperäisessä kunnossa ja erittäin hyvässä sellaisessa.
McKay onnistui vakuuttamaan Stroopin, että olisi parasta sijoittaa pyörä säilytykseen Evelistä kertovaan museoon.
Näin sitten kävi ja Louis Re entisöi tänään esiteltävän pyörän. Stroop ei kuitenkaan vielä tiedä, miten kauan hän antaa pyörän olla Topekassa.
Lisää aiheesta WIBW:n sivuilla.
Teksti Erkki Mäki, kuvat videokaappaus