Tekniikan Maailman artikkelissa todetaan, että tieliikenneasetuksen 14 pykälässä asia esitettiin vuosikymmeniä sitten näin: ”Ajoneuvoa on tiellä kuljetettava niin lähellä ajoradan oikeanpuoleista reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.” Lakia tulkittiin mm. katsastuskonttoreissa kirjaimellisesti.
Vuonna 1984 voimaan tulleessa tieliikennelaissa puolestaan sanamuoto ajoneuvojen kohdalla oli sama, mutta moottoripyörien osalta lisättiin lausuma, joka laillisti moottoripyörän paikaksi ajokaistan keskiosan. Se ei koskenut ryhmitystä eikä risteyksen jättämis- eli kääntymissääntöä.
"Tämän vuoden kesäkuun 1. päivänä voimaan astuneen nykyisen tieliikennelain 19 § toteaa ajoneuvon paikasta lähes aikaisemmin sanoin: 'On ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.' Lain esitöissä ei moottoripyörän paikasta ajokaistalla sanota enää mitään," Tekniikan Maailma toteaa.
Onko siis ollut tarkoituskin muuttaa moottoripyörän paikka keskeltä kaistaa sen oikeaan reunaan, vai onko asia jäänyt vain huomaamatta?
Vaarallinen tulkinta
Moottoripyöräilijän näkökulmasta asialla on iso turvallisuusmerkitys. Kaistan oikeassa reunassa ajaminen samalla paikalla kuin mopot aiheuttaa kolme riskitekijää: ensinnäkin moottoripyörä mielletään paikkansa vuoksi mopoksi, ja sen lähestymisnopeus saatetaan arvioida väärin. Lisäksi sijoittuminen ajokaistan oikeaan reunaan saattaa houkutella autoilijoita ohittamaan moottoripyörä osittain saman ajokaistan puolelta, eli aivan liian läheltä.
"Laki voidaan harvoin kirjoittaa yksiselitteiseen muotoon"
Kysyimme poliisin edustajalta, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Kaikolta, hänen näkemyksiään moottoripyörien paikasta ajoradalla.
– Tiedostan, että otsikon aihe on herättänyt keskustelua ja mielipiteitä niin moottorilehdissä, sosiaalisessa mediassa kuin kahvipöydissäkin, ylikomisario Kaikko toteaa.
– Kun lain esitöistä eikä oikeuskäytännöstä löydy selkeää tulkintaohjetta, ollaan kysymyksen äärellä. On muistettava, että lakeja voidaan harvoin, jos koskaan, kirjoittaa täysin yksiselitteiseen muotoon, mikä kattaisi kaikki inhimillisen toiminnan eri variaatiot.
– Valvovalla viranomaisella voi olla ohjenuoranaan vain kirjoitettu laki. Kun lain esityöt, oikeuskäytäntö, KKO:n ennakkotapaukset, rikosoikeuden yleiset opit tai oikeuskirjallisuus eivät anna lisäosviittaa, mennään pykälän mukaan.
Liikenneolosuhteet ja arkijärki
”On ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.”
– Tässä alussa avainsanoja ovat "muu liikenne" ja "olosuhteet": Muu liikenne koostuu mm. kuorma-autoista, rekoista, henkilöautoista, mopoista, polkupyöristä, jalankulkijoista, lapsista, vanhuksista, liikuntarajoitteisista ja niiden paikasta tiellä sekä liikenteen ruuhkaisuudesta.
– Olosuhteet ovat vesisadetta, tuulta, lunta, jäätä, lehtikeliä, asfaltin öljyisyyttä tai irtohiekkaa sekä tien ajouria, routavaurioita ja valaistusolosuhteita pimeän, hämärän ja päivänvalon muodossa. Olosuhde voi olla myös tien profiili, tien mutkaisuus, tien kapeus / leveys, tien reunan rakennukset, istutukset, näkemäesteet jne.
– Kun sitten arkijärjellä pohditaan edellä mainittujen seikkojen vaikusta siihen kuinka lähellä ajoradan oikeaa reunaa voi ajaa "turvallisuutta vaarantamatta", niin lopputulema voi olla, että se on tilannesidonnaista ja että siihen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta ja ehkä se ei ole tarkoituksenmukaistakaan, Kaikko pohtii.
"Ei merkittävä ongelma"
– Tietojeni mukaan monissa autokouluissa opetetaan aloittelevia motoristeja ajamaan ajoradan keskiosalla.
– Liikennevalvonnassa ei pääsääntöisesti puututa keskellä ajorataa ajaviin moottoripyöräilijöihin ellei ajosuoritus muutoin muuta edellytä.
– Moottoripyörän paikka ajoradalla ei ole osoittautunut liikenneturvallisuuden kannalta merkittäväksi ongelmaksi. Jos mahdollinen tulevaisuuden oikeuskäytäntö antaa eväitä toisenlaiseen suhtautumiseen, niin tarkastamme kantaamme.
– Kyse on yksittäisen liikennevalvontaa suorittavan poliisimiehen näkemyksestä Se ei edusta poliisin virallista kantaa eikä "oikeusoppineiden" näkemystä, ylikomisario Jari Kaikko muistuttaa.