Jyri Kosken ja Tuukka Josefssonin matka vei ensin Helsingistä Sortavalan kautta Moskovaan moottoripyörillä, ja siitä Trans-Siperian junalla Novosibirskiin, josta kaksikko nousi pyörineen junasta ja lähti ajamaan kohti Mongoliaa. Maan halki ajo päättyi pääkaupunki Ulan Batoriin, josta matka jatkui Venäjän puolelle Siperiaan Baikal-järvelle ja sieltä BAMin tielle ja Vitimille.
Oheisella videodokumentilla on paljon asiaa matkan suunnittelusta sen sujumiseen. Jyri kertoi suunnitelleensa "jonkinmoisen reitin satelliittikarttojen pohjalta".
Dokumentilla miehet esittävät hyvän kysymyksen: "mielikuva Siperiasta on se, että siellä on kylmä, suunnattomia karhuja ja vankileirien saaristo. Onko siinä todella kaikki, mitä haluamme tietää tuosta suunnattomasta maa-alueesta, jonka sisälle mahtuisivat sekä Länsi-Eurooppa että Yhdysvallat yhtaikaa?"
Osa vastauksesta löytyy videolta, joka on täynnään hienoa kuvaa ja mielenkiintoisia seikkailuja sekä myöskin rauhaisampia jaksoja. Reissulle mahtuu pysähdys venäläisessä baikereiden kerhossa, missä käydään kova kädenvääntökisa.
Altai-vuorten ylitys puolestaan on haastava, koska ajatus ylitysreitistä on varsin summittainen. Jännitystä on ilmassa myös siinä, millaisella aikataululla Mongolian rajan ylitys onnistuu.
Mongoliassa kaverusten ylitettäväksi riittää autiomaata ja hiekkaerämaata. Kommentti jälkimmäisestä kuuluu: "Uuvuttavaa, mutta hauskinta mitä on pyörän päällä koskaan ollut".
Mongolian arolta miehet löytävät eksyneen ja janoon nääntymäisillään olevan vuohen, jonka pelastavat ja vievät paimentolaisperheelle. Palkkioksi he saavat ruokaa, joka sittemmin aiheuttaa valtavan oksennus- ja ripulitaudin.
Miehet ovat ajaneet 6000 km samoilla renkailla ja kärsineet jokusen rengasrikon siinä vaiheessa, kun saapuvat Ulan Batoriin. Renkaitten vaihto on siis tarpeen, että pääsevät palaamaan Siperiaan ja selviävät siellä ajosta.
Venäjän puolella paikalliset ovat sitä mieltä, kun puhe tulee BAMin tiellä ajamisesta itään, että "400 kilometriin siellä ei ole muuta kuin karhuja". Miehet onnistuvat kuitenkin löytämään jotain vielä vaarallisempaa, nimittäin Siperian metsäpalot. Pahimmillaan kestää tunteja päästä niistä läpi.
Baikal-järven pohjoispäässä 28 päivän ajon jälkeen alkaa miesten olo olla jo aika kulunut. Seuraavat tavoite on BAMin tie, joka on yksi haastavimpia maailmassa. Kyse on rappeutuneesta huoltotiestä, joka on rakennettu Baikal-Amurin rautatietä varten. Se ulottuu puolen Siperian läpi, ja vain harvat ajoneuvot ovat selvinneet siitä.
Matka päättyy lopulta ainutlaatuisen haastavaan Vitimin sillan ylitykseen. Videolta selviää myös se, että nyt alkaa olla viimeisiä aikoja ylittää se, sillä siltapuut alkavat olla niin lahot, ettei se pian enää ole mahdollista.
Kuten aikaisempikin Jyri Kosken video Broken Roads, tämäkin video puhuttelee konstailemattomuudellaan ja sillä, että oikea seikkailumoottoripyöräilyn henki välittyy sympaattisella tavalla.
Ei mitään kymmenen hengen organisaatiota, jossa maestrot miltei autetaan pois pyörän päältä, vaan kaksi miestä, kaksi pyörää, teltta, toimintakamerat ja kamerakopteri. Niillä eväillä on saatu aikaan seikkailuhenkisiä motoristeja – ja muitakin – puhutteleva hyvähenkinen video, jota kelpaa katsoa.
Asioita ei myöskään ole kaunisteltu, reissussa oleminen on paikoittain raskasta vaikka kaikki sujuisi hyvinkin, mutta matkanteko, matkan tapahtumat, ihmiset ja maisemat vain ovat niin uskomattomia, että lähteminen kannattaa aina.
Broken Roads to Siberia on jo valittu seuraaville elokuvafestivaaleille: French Riviera Motorcycle Film Festival, Travel FilmFest International Film Festival, MotoTematica Rome Motorycle Film Festival ja The Adventure Travel Film Festival.
Dokumentti kestää reilut puoli tuntia, ja voit katsoa sen täällä, mikäli se ei näy alla.
Aiheesta aiemmin sivuillamme:
Mikä saa motoristin lähtemään Mongoliaan - kullanarvoiset matkavinkit