Lauantaina Imatralla tihkutti aika ajoin vettä. Ratamoottoripyöräilyn kannalta keli oli haasteellinen, sillä paikoin ajoradalle syntyi kuivia kohtia, radan ollen pääsääntöisesti kuitenkin märkä. Radan kuivuessa sadekelinrenkaat "sulavat" alle, kun puolestaan kuivankelin renkaissa ei riitä pito.

Sekarengastus on sallittu Imatranajossa.

Sekarengastus on sallittu Imatranajossa.

Lauantain molempien aika-ajoissa nopeimman kierrosajan kellotti Pekka Päivärinta. Miltä uuden pinnoituksen saanut Imatran katurata tuntui ajaa?

– Paljon paremmalta. Oli ihan hauska ajaa. Pomput ei ole niin teräviä kuin ennen asfaltin uusimista. Ne mitä on, niin ne kuuluvat asiaan, kertoi Pekka Päivärinta.

Pekka Päivärinta oli tyytyväinen Imatran katurataan.

Pekka Päivärinta oli tyytyväinen Imatran katurataan.

Ennakkoepäilyistäsi huolimatta kellotitte heti Veräväisen kanssa parhaat kierrosajat.

– Painoin niin täysillä, kun vain osasin. Tämmöinen välikeli on kaikkein vaikein ja turhia riskejä ei kannata ottaa. Kun ajaa yksin, niin ei tiedä missä todelliset rajat ovat. Mutta katsottaan kun rata kuivuu ja päästään ajamaan kunnolla kilpaa, niin nähdään mikä on lopullinen sijoitus, Päivärinta kommentoi edelleen maltillisesti.

Imatralla nähtiin useita ulkomaalaisia sivuratamoottoripyöräkuljettajia. Sivuvaunujen purkkareina on Suomessakin nähty maaimanmestari Kirsi Kainulaisen lisäksi Imatrallakin mukana ollut Anna Burkard, mutta sivuvaunuratamoottoripyörän kuskina nainen ei ole ihan yleinen näky.

– Ei meitä monta ole, mutta en ole ainoa, vähätteli Estelle Leblond.

Sivuvaunuratamoottoripyöräkilpailija Estelle Leblond on kasvanut ratamoottoripyöräilyn parissa.

Sivuvaunuratamoottoripyöräkilpailija Estelle Leblond on kasvanut ratamoottoripyöräilyn parissa.

Sivuvaunuratamoottoripyöräkilpailija Estelle Leblond on kasvanut ratamoottoripyöräilyn parissa.

Mistä innostus lajiin?

– Isäni on sivuvaunuratamoottoripyöräkilpailija. Tosin hän ei kilpaile aktiivisesti enää. Eli olen kasvanut ja elänyt koko ikäni sivuvaunuratamoottoripyöräilyn parissa ja ajanut kilpaa jo 12 vuotta, kertoi Leblond.

Estelle Leblond oli ensikertalainen Imatranajossa.

Estelle Leblond oli ensikertalainen Imatranajossa.

Kuinka sinut on otettu vastaan tässä miehisessä ympäristössä?

– Keskityn vain ajamiseen, sukupuolellani ei ole merkitystä.

Olet osallistunut myös vaativaan Mansaaren TT-ajoihin.

– Kyllä, jo seitsemän kertaa. Seuraava kilpailunikin on Mansaarilla, saaren etelä-osassa lyhyemmällä radalla ajettava kisa, kertoi Estelle Leblond tulevaisuuden suunnitelmistaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Geir Johansenin lainaama pyörä pakataan autoon takaisin kuljetusauton uumeniin.

Ratamoottoripyöräilyssä koneiden kestävyys on aina arvoitus. Geir Johansen tuli Imatralle ajaakseen "lainakalustolla". Pyörän hän sai lainaksi Markku Artiolalta ja kyytiin lupautui Anssi Rekola. Johansenin kilpailu päättyi jo lauantaina lämmitysajoihin, kun pyörän vaihdelaatikko sanoi sopimuksensa irti.

Timo Karttiala

Timo Karttiala hyppäsi purkkariksi Imatranajoissa viiden vuoden tauon jälkeen.

Koneiden lisäksi kyytiläisistäkin on välillä pulaa. Hienosti kilpailukauden aloittanut Tero Manninen törmäsi tähän ongelmaan, kun purkkarinsa Joni Mannisen nilkka ei ehtynyt parantua Imatranajoihin ja yrityksestä huolimatta Joni Manninen joutui jättämään kisat väliin. Hätiin kutsuttiin Imatranajoissa järjestyshommissa ollut, viisi vuotta sitten kilpauransa päättänyt Timo Karttiala. Ehditkö lainkaa valmistautua tulevaan?

– En lainkaan. Olin järjestyshommissa, kun tuntia ennen aika-ajoja tulivat kysymään, että suostuisinko kyytiin. Juteltiin vähän aikaa ja päätin suostua. Edellisen kerran olen ollut Pekka Päivärinnan kyydissä 2014.

Tero Manninen & Timo Karttiala.

Tero Manninen & Timo Karttiala.

Jännittikö noin pitkän tauon jälkeen hypätä kyytiläiseksi?

– Ei ehtinyt jännittämään. Juteltiin hetki ja kokeiltiin, mahtuuko ajopuku päälle. Täällä ei jaeta SM- tai MM-pisteitä, joten vaikka mennäänkin kovaa, niin kuitenkin ilman ylimääräisiä pakkovoiton riskejä.

Miltä tuntui olla kyytiläisenä pitkästä aikaa?

– Meillä oli sivuvaunumoottoripyörä jo ennen kuin menin esikouluun. Olen kasvanut pulkkaan. Kaikki liikkeet tulevat selkärangasta. Imatra on paikkakuntana entuudestaan tuttu ja radan varrella näkyi paljon tuttuja naamoja. Siitä tuli erityisen kiva fiilis.

Aika-ajojen perusteella sunnuntain kilpailun kuuden ensimmäisen järjestys oli seuraava: Päivärinta/Veräväinen, Manninen/Karttiala, Kallio/Nuppola, Leblond/Tracey, Artiola/Arokivi ja Virtanen/Pöyhönen. Itse kilpailusta kehkytyi jännittävä. (lue juttu ohessa) Toivottavasti sivuvaunuluokka nähdään Imatralla myös ensivuonna.

Timo Kallio ja Jere Nuppola lähdössä radalle.

Timo Kallio ja Jere Nuppola lähdössä radalle.

Toisen aika-ajon aikana radalla oli jo paikoin kuivia kohtia. Markku Artiola ja Kasper Arokivi.

Toisen aika-ajon aikana radalla oli jo paikoin kuivia kohtia. Markku Artiola ja Kasper Arokivi.

 ...märkiä rataosuuksia oli kuitenkin paljon...

...märkiä rataosuuksia oli kuitenkin paljon...

Yleisö kannustusta aika-ajojen päätyttyä. Markku Artiola ja Kasper Arokivi.

Yleisö kannustusta aika-ajojen päätyttyä. Markku Artiola ja Kasper Arokivi.

Jokaisen radalla käynnin jälkeen pyörät pestiin huolella. Kuvassa Kees Endeveld ja Jeroes Remme.

Jokaisen radalla käynnin jälkeen pyörät pestiin huolella. Kuvassa Kees Endeveld ja Jeroes Remme.

Jussi Veräväinen pyörän pesuhommissa.

Jussi Veräväinen pyörän pesuhommissa.

Aiheesta aiemmin: Imatranajossa nähtiin sunnuntaina ensiluokkaista moottoriurheilua