MKKV: Lapset ottivat Karvialla innoissaan vastaan koulukiusaamista vastustavat motoristit

Motoristit kokoontuivat lauantaina Karvialaisen huoltoaseman pihaan kello 10.30. Olimme paikalla ajoissa ja kehnosta keliennusteesta huolimatta, emme todellakaan olleet ainoita. Huoltamon pihalla oli jo yli 50 moottoripyörää ja motoristia, kuntalaisten ihmetellessä ja kuvatessa tätä arkipäivästä poikkeavaa näkyä. Löysimme joukosta Ari "Santis" Santaharjun.

– Poikkeuksellisesti tulin tänne autolla, sillä vielä eilen oli kuumetta 39 astetta. Soitin jo Markolle (Marko Saarinen MKKV:n tiedottaja), että hän vetäisi tämän Karvian tapahtuman, mutta hänkin oli kipeä. Oikea Murphyn laki. Hetken mietimme koko tapahtuman peruuttamista, mikä olisi ollut ensimmäinen kerta koko MKKV:n historiassa, mutta koska oloni on jo paljon parempi, niin päätin sittenkin tulla itse. Ajan koululle paikallisten lainaamalla pyörällä, aloitti Santis kysyttyämme kuulumisia.

Toissapäivänä sinulla oli ongelmia pyörän kanssa. Miten se on kestänyt kaikki nämä reissut?

– Pyörä on toiminut hyvin. MKKV:n tapahtumien puitteissa ajan vuodessa noin 10 000 kilometriä ja muutenkin ajan paljon. Kilometrejä tulee kaikkiaan noin 30 000. Nyt on akkujen kanssa ollut ongelmia ja renkaita kuluu yllättävän paljon. Ajotavastani johtuen kytkimen painelaakereita on mennyt aina silloin tällöin, mutta meillä on loistava road captain, jolla on aina varapainelaakeri matkassa ja hän on muutaman kerran vaihtanut sen minulle tien päällä, naureskeli Santis.

Teitte jälleen Lapland Tourin. Kuinka se meni?

– Todella hienosti. Meidät otettiin innostuneesti vastaan ja olen huomannut, että motoristit ovat ottaneet nämä MKKV:n tapahtumat omikseen. Tästä on tullut motoristeillekkin sosiaalinen, motoristeja yhdistävä tapa tehdä hyvää. Kiertueella oli todella lämmin henki kaikkien kesken. Motoristit näkevät, että heillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Jokainen, joka tulee paikalle pidentää moottoripyöräletkan pituutta ja tuo näyttävyyttä koululaisten eteen marssivien motoristien riviin. Teemme vielä ensi vuonna vastaavan kiertueen, mutta sen jälkeen kehittelemme jotakin muuta, kertoi Santis.

MKKV:n toiminnan lisäksi olet mukana monessa muussakin, koko ajan liikkeellä? Kuinka jaksat tämän kaiken?

– Kun on näin nuori, niin jaksaa, heitti Santis leveästi hymyillen.

Motoristeja kehoitettiin "kuljettajakokoontumiseen".

– Marko on hoitanut tämän monena vuonna peräkkäin. Mahdankohan muistaa kaiken mitä pitää sanoa, pohti Santis lähtiessään ohjeistamaan paikalle saapuneita motoristeja.

"Karkasin" porukasta ja lähdin lähelle tapahtumapaikkaa Karvia-talon kulmille, odottamaan saapuvaa motoristiletkaa. Oppilaiden ja opettajien lisäksi Sampolantien varsi oli jo täynnä muitakin lapsia vanhempineen. Ajaessani tämän "kunniakujan" läpi pystyi aistimaan innostuksen.

Liityin heidän joukkoonsa tien laitaan. Jokaisen motoristin olisi hyvä piipahtaa tällekkin puolelle. Odotuksen tuoma jännitys kuului monenlaisina kommentteina ja kun letka vihdoin saapui, niin lapset hädin tuskin pysyivät nahoissaan. Eikä ihme, sillä 64:n moottoripyörän ja 75:n motoristin muodostama letka on vaikuttava näky.

Moottoripyörät saatiin parkkiin, lapset menivät edeltä sisälle ja Ari "Selkä" Pulkkisen tekemän tunnusbiisin, Burnbringer - Kiusattu, soidessa motoristit asettuivat siisteihin riveihin. Santis otti oitis nuoren yleisönsä, kiittäen kuinka heidän muodostama kunniakuja teki motoristeille "maailmanmestariolon".

Henkeäsalpaavalla vauhdilla, nuorten kanssa kommunikoiden, paikalle saapuneet motoristit huomioon ottaen, huumoria unohtamatta hän kertoi, kuinka koulukiusaaminen on tyhmää. Puhe nauratti, mutta myös kosketti kaikkia, oppilaita, opettajia ja meitä motoristeja. Haluaisin nähdä ensi maanantaina Karvian koulussa otettavat koulukuvat, sen verran tehokkaasti näytti Santiksen antamat ohjeet, kuvauksellisesta/arvokkaasta ilmeestä, menevän oppilaisiin perille.

Ohjelmaan kuuluu aina taikuri. Tällä kertaa vuorossa oli Taikuri Marko, eli Marko Akkanen. Parista narusta, kahdesta nenäliinasta, viidestä pallosta ja leikkilemmikistä on hyvä esitys tehty. Melkein opimme yhden taikatempunkin. Kiitos Taikuri Marko.

Tunnin kestäneen tilaisuuden jälkeen siirryimme ulos, jossa oli alkanut satamaan. Onneksi vanhempainyhdistyksen järjestämästä puffetista sai syötävää ja virvokkeita, joita pääsi nauttimaan sisätiloihin. Sadetta pelkäämättömät siirtyivät moottoripyörilleen ja kuten aina, lapset olivat innokkaita näkemään kulkuneuvoja lähempää. Nokialainen Heikki Loippo kaivoi sivuvaununsa uumenista sadeviittaa päällensä. Oletko ollut alusta alkaen mukana MKKV:n tapahtumissa?

– Ihan ensimmäisissä en ollut, mutta sen jälkeen tuli innostus ja olen kiertänyt paljon mukana. Meillä on noin 60 tapahtumaa keväällä ja syksyllä, niin varmaan yli puolista niistä olen ollut aina mukana, Heikki Loippo vastaa leppoisasti.

Mikä saa lähtemään mukaan?

– Tässä hommassa on jotain järkeä. On aina määränpää, mihin ajetaan ja hyvä tarkoitus. Ei tarvitse turhaan ajella pitkin sivuteitä, ne on jo kaikki nähty, kotikunnalla ainakin. Tässä on määränpää ja tarkoitus. Ja jos saadaan yksikin koulukiusaaminen estettyä, niin on jotain saavutettukin, selittää Loippo.

Kuinka kauan olet ajanut moottoripyörällä?

– Minulla on aina ollut moottoripyöriä. 15 vuotiaasta asti mopolla ja sitten kevareita ja sen jälkeen moottoripyöriä. Merkit ovat vaihdelleet. Nyt on tämmöinen sivuvaunullinen tällä kertaa. Tarvitsen sen siksi, kun minulla oli aivoinfarkti, jonka seurauksena oikea puoli jäi heikoksi. Moottoripyörä painaa 400 kiloa ja jos joutuu yhtäkkiä pysähtymään ja varaamaan oikealle jalalle niin 400 kiloa moottoripyörää selässä ei tunnu kivalta. Trikeä katselin, mutta ne olivat kauhean kalliita. Sitten bongasin tämän sivuvaunun netistä ja soitin sinne heti, että se on minun. Se oli ollut samanlaisessa pyörässä kiinni ja siihen tuli kaikki kiinnekkeetkin mukana. Se oli siinäkin mielessäkin helppo. Vuodessa tulee ajettua suunnilleen 10 000 kilometriä. Parhaimmillaan 17 000. 2016 oltiin ”Lapin rundilla”, niin sieltä tuli 3 000 kilometriä. Se oli mahtava syksy. Lapissa oli komeat kelit ja muualla satoi. Me olimme auringonpaisteessa siellä ja muualla Suomessa värjöttelivät sateessa, muisteli Loippo.

Reijo Tuimala tuli paikalle Karkusta ja Kristiina Repo Tampereelta.

Käyttekö usein MKKV:n tapahtumissa?

– Olen itsekin opettaja, joten mukaan pääsy on ongelma, mutta olen mukana niin paljon kuin mahdollista. Tämä on ehkä 20-30. kerta. Lapin rundille olisi kiva päästä, mutta se on koulujen alkaessa, eli juuri hankalin vaihe lähteä pois töistä, mutta yritys on kova, Reijo Tuimala harmittelee.

Mikä saa lähtemään mukaan?

– Lasten ilon näkeminen ja varmaan juuri se, että kun olen itsekin opettaja toisella asteella, missä näkee paljon kiusaamista. Tietysti vahdin siellä omalta osaltani, että kiusaamista ei olisi tai se saataisiin kitkettyä pois. Jälkeenpäin tulee myös palautetta, että MKKV:n käynti on vaikuttanut. Ne on varmaan ne asiat, mitkä saa lähtemään. Satoi tai paistoi, niin tuntuu hyvältä olla mukana, listaa Reijo Tuimala.

– Minä olen täällä ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa, että oli aivan mahtavaa. Oli ihana nähdä miten lapset reagoivat. Toivottavasti tästä on paljon hyötyä, kertoi ”kyytiläisenä” tullut Kristiina Repo.

– Ja ideologiana se vaikuttavuus, että jos yksikin kiusaamistapaus tai yksikin kiusaamiskerta jää tekemättä niin SE on voitto ja että odotusarvo ei ole kauhean suuri, että vaikuttaisi vuoden eteenpäin vaan yksikin tapaus, jos se lieventää tai jää kokonaan pois, niin se on se asia. Siksi tätä tehdään, lisäsi vielä Reijo Tuimala.

MKKV on järjestänyt jo kolmena vuonna peräkkäin syksyisen Lapland Tourin. Kiertueella mukana oleville painatetaan erikseen MKKV Lapland Tour -paidat, jollainen oli Kortesjärveläisen Rami Viita-Ahon päällä.

Kuinka kauan olet ollut MKKV:n toiminnassa mukana?

– Tämä on kolmas vuosi. Käyn kaikissa niissä MKKV:n tapahtumissa, mihin pääsee. Koska olen töissä, niin täältä Etelä-Pohjanmaalta on vähän vaikea aina lähteä mukaan. Lapland Tourilla ollaan pyritty käymään. Ensimmäinen jäi väliin, mutta näillä kahdella viimeisellä olen ollut mukana. Lomat on puhuttu jo ensi vuodelle valmiiksi, eli ainakin näillä näkymin on tarkoitus lähteä ensi vuonnakin, kertoi Rami Viita-Aho

Mikä on parasta Laplad Tourilla?

– Nähdä ne lasten reaktiot. Lisäksi itselleni toinen tärkeä asia on todella hyvä porukkahenki siellä kiertueella. Tottakai itse asia, koulukiusaamisen vastustaminen on hyvä, mutta se porukan fiilis, kun on kaiken näköistä motoristia, jotka ovat siellä saman asian takia. Se on oikein tärkeää, listasi Viita-Aho.

MKKV:n tunnuksia kantoi myös Oriveteläinen Riitta Kankaanpää.

– Olen ollut MKKV:n tapahtumissa mukana ainakin kolme vuotta. Olen paikalla aina kun vain mahdollista ja kaikki Lapin rundit olen ollut mukana, aloitti puolestaan Kankaanpää.

Mikä saa lähtemään mukaan?

– Tietenkin tämä itse asia, mutta on se ne kaveritkin ja hyvä porukka, totesi Kankaanpää.

Mikä jäi tänä vuonna päällimmäisenä Lapland Tourilta mieleen?

– En muista mikä koulu se oli, mutta ne innokkaat lapset. Ne kuuntelee hiljaa ja Vuotsossa oli ihan oma tunnelmansa kun rehtorikin oli ihan ”jalat irti maasta”, mutta yleensäkin ne lapset oli kauhean ihania ja innokkaita, muisteli Riitta Kankaanpää.

Tänä syksynä MKKV kiertää vielä 11 paikkakunnalla, joten ehdit hyvin mukaan. Tarkemmat tiedot löytyvät MKKV:n omilta Facebook-sivuilta täältä.

Ja toimintahan jatkuu taas keväällä 2019.

Katso video alla, ja kuvakavalkadi jatkuu puolestaan videon alapuolella.