Motocrossin lyhyt oppimäärä lajia ennestään tuntemattomalle

Saapuessamme Alavuden Motocross-alueelle ensimmäisenä hämmästelimme tapahtuman suuruutta. Asuntovaunuja ja -autoja oli parkkeerattu läheiselle pellolle asti. Paikalla oli muutenkin paljon ihmisiä, vaikka olimme liikkeellä lauantaina, ja kelit olivat varsin kylmät ja sateiset.

Varsinaiset SM-osakilpailuthan ajettiin vasta sunnuntaina. Erityisesti silmiin pistävää oli se, miten paljon nuoria oli paikalla. Iso osa heistä oli ilmiselvästi kilpailijoita. Joka tapauksessa "sutinaa" oli joka puolella. Kisaradalla lensi sora, pyörien pesupaikalla jonotettiin omaa vuoroa, kahvilassa ruoka ja virvokkeet tekivät kauppansa. Kisat olivat täydessä vauhdissa ja kisatunnelman pysytyi aistimaan joka solulla.

Pienen etsiskelyn jälkeen löysimme Tissiposki Racing Team:in tiiviisti järjestetyltä varikko-alueelta. Saimme heti alkuun pikaopastuksen itse kisojen kulkuun.

– Lähtö on äärimmäisen tärkeä kaikissa motorsport-lajeissa, mutta motocrossissa se korostuu entisestään. Puomilla on parhaimmillaan 40 kuskia. Esimerkiksi tällä radalla pian lähdön jälkeen on tiukka kurvi. Siellä ajetaan todella lähellä toinen toisiaan ja se joka pääsee kärkeen välttyy joutumasta sumppuun. Vaikka olisit kuinka hyvä motocross-kuski, niin ohittaminen on aina haasteellista crossiradalla ja siinä tuhlaantuu valtavasti energiaa muutenkin vaativassa lajissa. Siksi aamun harjoituksissa onkin ensin erikseen kahden minuutin starttiharjoitukset, jonka jälkeen on viisi minuuttia aikaa tutustua itse rataan. Heti näiden perään on 15 minuutin aika-ajot. Perinteisesti radoilla ajettavissa kisoissa on lähtöruudut, joihin asetutaan aika-ajojen perusteella, mutta motocrossissa aika-ajojen perusteella jokainen vuorollaan saa valita mieleisensä paikan puomin takaa. Sillä on henkisesti iso merkitys.

– Itse kisastartissa ajetaan ensin pari lämmittelykierrosta, jonka jälkeen asetutaan lähtökarsinaan ja sieltä siirrytään lähtöpuomin taakse. Ratajärjestäjä käy kilpailijarivistön läpi, jonka jälkeen nostetaan näkyviin 15 sekunnin lappu. Tässä vaiheessa näkee, kuinka kuskien kyynärpäät nousevat ja he ovat täyteen toimintaan viritettyjä kisakoneita. Jokaisella on oma tonttinsa lähtöpuomin takana, katse ja mieli suunnattuna radalle. Kun puomi vihdoin tipahtaa, kaikki ampaisevat liikkeelle. Motocross-kuskien reaktiokyky on uskomaton, Antti Kallas selitti.

Halusimme tietenkin kokea tuon lähtötunnelman ja meille neuvottiin muutamakin paikka, mistä lähtöä pääsee tarkkailemaan parhaiten. Valitsimme paikan aivan radan toisesta päästä ja lähdimme kävelemään sinne. Alavuden motocross-rata on todella näyttävä ja yleisöystävällinen. Näkyvyyttä riittää joka puolelle, joten kisojen seuraaminen on helppoa olipa missä päin rataa hyvänsä.

Ehdimme juuri sopivasti kun MXJ-luokka, jossa ajoi myös Tissiposki Racing Teamin Aleksi Kallas, järjestäytyi lähtökarsinaan ja luvan saatuaan lähtivät lämmittelykierroksille. Paikkamme oli aivan radan vieressä, joten saimme fyysisesti tuta motocrossin fiiliksen, soran lentäessä päällemme kuskien suhahdellessa ohitsemme. Tässä varmaan myös yksi motocrossin viehätyksestä. Sitä pääsee seuraamaan halutessaan todella läheltä. Crossarit asettuivat uudestaan lähtökarsinaan ja sieltä asettuivat omille paikoilleen puomille. Ja toden totta näinkin kaukaa näki, kuinka pyörän kierrokset ja kyynärpäät nousivat, ja kuskit kumartuivat valmistautuessaan starttiin.

MXJ-luokan kisa kestää huikeat 20 minuuttia + kaksi kierrosta. Kun 20 minuuttia on ajettu näytetään kahden kierroksen kylttiä. Vaatii uskomatonta kuntoa ajaa näin pitkään täydellä sykkeellä, ja kun viimeiset kaksi kierrosta lähtevät, niin siinä todelliset henkiset voimavarat punnitaan. Radalla on tasaisin välein lippumiehiä, joiden tehtävänä on ilmoittaa keltaista lippua heiluttamalla, jos omalla valvontasektorilla joku kaatuu.

Meitä valistettiin, että lippumies on radan tärkein henkilö kisan aikana. Tämä oli helppo uskoa omalta seurantapaikalta näkemämme perusteella. Kuskit tulivat mutkan takaa jyrkkään alamäkeen ja kyseisessä kohdassa nähtiin useampikin kaatuminen. Ilman lippumiestä kuskeja olisi nopeasti ollut nutullaan iso läjä. Sen lisäksi että lippumies varoittaa takana tulevia kilpailijoita, niin hän näyttää samalla, miltä puolen rataa on pitää ajaa ja näin suojaa kaatunutta kilpailijaa.

Kilpailun edetessä radan varrella näkyy heilutettavan aika ajoin myös sinistä lippua. Tällä ilmoitetaan kuljettajalle, että takaa tulee kierroksen edellä oleva kilpailija, joka tulee päästää ohi.

Joka puolella rataa tapahtui kaiken aikaa ja ajettava rata muuttui joka kierroksella soran lentäessä ja pyörien kaivaessa uria syvemmäksi. Ihailu ja kunnioitus näitä taistelijoita kohtaan nousi kertaheitolla. Pyörän kaatuessa, kaatuja nosti sen salamana ylös ja meno jatkui. Uskomatonta voiman ja tahdon lujuutta. Erä päättyi ja kilpailussa seurasi tauko.

Tapasimme varikolla motocross-kisojen virallisen valvojan Teemu Koistisen.

– Ajoin itse aikoinani motocrossia, mutta kun loukkasin polveni pahasti, niin siitä lähtien olen tehnyt näitä valvojan hommia, Teemu Koistinen kertoo.

– Jokaisessa kilpailussa on Suomen Moottoriliiton lisenssin omaava virallinen valvoja ja kaksi tuomaria. Meidän tehtävänämme on huolehtia, että kisat menevät sääntöjen mukaan, ja jos joku tekee protestin, niin käsittelemme asian yhdessä tuomareiden kanssa.

– Suomessa on arviolta 150 motocross-rataa, joista SM-kisoja on ajettu tänä vuonna kuudella paikkakunnalla: Siilinjärvi, Sipoo, Hyvinkää, Karkkila nyt tämä Alavudella oleva kisa ja loppukilpailut ajetaan Imatralla. Tämä Alavuden rata on laadukas ja korkeatasoinen, mutta on aivan kuskikohtainen makuasia, mikä rata kenenkin mielestä lopulta on se kaikkein paras, Teemu Koistinen kommentoi diplomaattisesti.

Mitä luulet, mikä vetää harrastajia motocrossin pariin?

– Lajina motocross kulkee ja jatkuu usein sukupolvesta toiseen. Perheet elävät motocrossia. Joka viikonloppu on kisat jossakin päin Suomea ja viikot harjoitellaan kotiradalla. Ajamaan pääsee heti, kun jalat yltävät maahan. Oma poikani aloitti motocross-harrastuksen viisivuotiaana. Suomessa on laadukasta junioritoimintaa ja ainakin Siilinjärvellä, Kuopiossa, Joensuussa ja Vantaalla on ihan omat pienten junioreiden motocross-kerhot.

– Tämä on iso yhteisö. Eletään varikko-elämää. Lisäksi tämä on varmaan paras kuntoharjoittelumuoto. Silloin kun vielä itse ajoin, laitoin sykemittarin kisojen ajaksi päälle. Sykkeet olivat pilvissä. Se tikotti 180 koko ajan.

– Mutta tännekin kaivattaisiin lisää uutta verta. MX2-luokan SM-puomille mahtuisi 40 kuskia, kun niitä tällä hetkellä on vain 27-29, mutta onneksi nuoria lupauksia on koko ajan tulossa, toteaa Teemu Koistinen lopuksi.

Samuli Arte nappaa meidät ja esittelee meille oikean motocross-perheen. Vanhemmat Kim ja Kirsi Hindersson ovat seuraamassa poikansa Kasimir Hinderssonin kisoja. Kasimir Hindersson on vasta kymmenvuotias motocross-kuski, joka tämän kauden on kiertänyt pääasiassa EM- ja MM-ratoja. Nuori kuski itse oli suihkussa, mutta Kim Hindersson kertoi meille lyhyesti Kasimirin hienosti alkaneesta urasta.

– Kasimir aloitti motocrossin harrastamisen ollessaan viisivuotias. Kahdeksan vanhana hän ajoi ensimmäiset kisansa sijoittuen MX65cc MX-liigassa neljänneksi. Viime vuonna hän voitti kyseisen sarjan. Kasimir olisi ajanut vielä tämän kauden 65cc pyörällä, mutta pyörän runko kävi pieneksi, sillä hän on 154 cm pitkä. Hankimme Kasimirille isomman rungon pyörään,mutta Suomen säännöt kieltävät ajamasta isorunkoisilla pyörillä, joten lähdimme kiertämään EM- ja MM-kisoja. Euroopassa isompirunkoisilla pyörillä saa ajaa. Kahdeksan viikon aikana kiersimme 10 maata, 20 eri rataa ja kilometrejä kertyi kaikkiaan 18.000.

Kasimir pärjäsi ihan hyvin ollen koko ajan kymmenen porukassa. Kauden alussa anoimme Suomen Moottoriliitolta luvan ajaa 85cc-luokassa, koska Kasimir on vasta 10-vuotias. Haastetta riittää, sillä nyt kilpakumppanit ovat huomattavasti isompia, itse pyörä ja koko sarja on haastavampi. Tänään ensimmäisen erän jälkeen Kasimir oli kolmas ja toisen erän ensimmäinen. Jos on jossain MXC/B kisoissa 30 sakissa, niin nykyään pääsee osallistumaan SM-osakilpailuun MXC/A-sarjassa. Jos Kasimir pääsee huomenna pisteille kyseisessä MXC/A-sarjassa, niin hän on Verneri Aaltosen lisäksi nuorin, 10 vuotiaana SM-pisteille ajanut motocross-kuljettaja, kertoi Kim Hindersson.

– 22-25 viikonloppua vuodessa menee motocrossin parissa, kun ihmiset kiertävät eri kisoissa. MX-liiga on enemmän juniori- ja harrrastesarjoja ja lisäksi vielä divarityylisiä kilpailuja. Missään muussa lajissa ei perhe vietä yhtä paljon aikaa, kuin mitä motocross-perheet kiertäessään ympäri Suomen. Kilometrejä kertyy helposti 40-60 000 vuosittain, Samuli Arte lisää vielä lopuksi.

Istuimme vielä hyvän tovin Tissiposki Racing Teamin bussissa. Aleksin ensimmäinen erä ei mennyt ihan toiveiden mukaisesti. Flunssainen olo kalvoi, mutta motocrossissa, kuten muissakaan motosportin lajeissa ei pienistä huudella.

– Jalkapallossa pelaajat menevät nurin ja valittavat polveaan siitä kun vastustaja juoksee ohi. Motocrossissa vältetään viimeiseen asti näyttämästä, jos johonkin sattuu, tietää Antti Kallas.

Antti Kertoi vielä lisää motocrossin olemuksesta, ratataktiikoista ja paljon muuta. Tiedon tulva oli valtava ja kaiken omaksuminen näin lyhyessä ajassa on lähes mahdotonta. Pääsimme kuitenkin hyvään alkuun ja ennen kaikkea pääsimme tutustumaan ihan uuteen mielenkiintoiseen motosport-lajiin. Kiitos siitä Tissiposki Racing Teamin Antti Kallakselle.

Tiedustelimme jälkikäteen miten Kasimir Hinderssonin ajo lopulta sunnuntaina sujui?

– Sunnuntain ensimmäisen erän lähdössä Kasimir kolaroi ja meni nurin. Siitä ylös ja nousuun mutta meni toisen kerran nurin, sijoitus 18. Toisessa erässä parempi lähtö ja maalissa hienosti 11. Totaalisijoitus 14., joista kertyi SM-pisteitä yhtensä 13, vastasi Kirsi Hindersson sähköpostin välityksellä.

Kaikki motosport-lajit toivovat lisää yleisöä kisoihinsa. Kun ihminen tulee ensimmäistä kertaa seuraamaan, mitä tahansa lajia, niin luokkien ja sarjojen sekamelska tuntuu valtavalta. Asiaa harrastaville ne ovat itsestään selviä ja tämä näkyy myös painetuissa ohjelmalehtisissä. Olisikin toivottavaa, että varattaisiin pieni tila, jossa yksinkertaisesti ja selkeästi kerrottaisiin, mitä mikäkin luokka pitää sisällään, jolloin lajiin tutustuminen olisi ainakin yhden askeleen helpompaa.

Alavudella ajetut Motocross-luokat lyhyt oppimäärä (ymmärtääksemme):

Suomen Cup-luokat

• MXC/B 12-15 vuotiaat, ajetaan 70-85cc 2-tahtisella tai alle 150cc nelitahtisella pyörällä
• MXJ (nuoret) 14-18 vuotiaat, ajetaan 100-150cc 2-tahtisella tai 175-250cc 4-tahtisella pyörällä
• MXV35 Veteraanit 35-44 vuotiaat
• MXV45 Veteraanit 45-54 vuotiaat
• MXV55 Veteraanit 55-80 vuotiaat

Kaikki veteraanisarjat ajetaan 100-500cc 2-tahtisella tai 175-650cc 4-tahtisella pyörällä

SM-luokat

• MXC/A 12-15 vuotiaat, ajetaan 70-85cc 2-tahtisella tai alle 150cc nelitahtisella pyörällä
• MX2 ajetaan 100-150cc 2-tahtisella tai 175-250cc 4-tahtisella pyörällä
• MX1 ajetaan 100-500cc 2-tahtisella tai 175-650cc 4-tahtisella pyörällä

Pyörässä olevasta numeron pohjaväri kertoo missä luokassa kyseinen kuljettaja ajaa (tämäkin tieto ohjelmalehtisessä auttaisi kisojen seuraamisessa).

Motocrossin SM-loppukilpailut ajetaan Imatralla Kurkvuoren motocrossradalla 2.-3.09. Rohkeasti nauttimaan vauhdikkaasta ja yleisöystävällisestä motosport-lajista.