– Kelit ovat olleet hyvin vaihtelevia. Ennen tänne pääsyämme satoi kolme päivää, välillä todella kovastikin. Lisäksi merenkäynti oli ihan älytöntä, kun tulimme Hollannista yli Englannin puolelle. Keleille kuvaavaa on, että viimeinen 230 kilometrin ajomatkamme Doverista Bristoliin kesti 6,5 tuntia.
Moottoritiellä vauhti oli korkeintaan 70-90 km/h. Vettä tuli niin paljon, että ajoimme yhden ison risteyksen ohi. Visiiri piti olla auki, että kykeni näkemään eteensä. Sateet tulivat rankkoina kuuroina. Kilometrin matkalla voi olla aivan kuivaa ja seuraavan kilometrin satoi todella rankasti. Kun rekka ajoi ohi, niin vettä tuli kerralla monta saavillista suoraan syliin.
Englannissa Lontoon ohitustie. Satoi paljon, maksimivauhti 70-90 km/h.
Nuo kolme edellistä päivää olivat rankkoja ajamisen suhteen. Olihan se jonkinlainen operaatio ajaa tänne. Voin tunnustaa, etten kaipaa moisia ajokelejä. Kaiken kaikkiaan matka on kuitenkin sujunut tähän mennessä ihan hyvin, kertoi Topi Rautjoki toisena ajolepopäivänään.
– Olemme nyt tällä Littles´t Rescuessa, joka sijaitsee Staple Hillissä Englannissa. Tämä on pieneläinsuoja, joka pyörii täysin hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoisvoimin. Täällä saan tavata ystäviä ja samalla auttaa pelastuskeskusta tekemällä työtä eläinten ja tämän paikan hyväksi. Tämä on tämmöinen "työmiehen maanantai", vitsailee Rautjoki. – Tämä paikka oli se, mihin Annen kanssa alunperin suunnittelimme tekevämme moottoripyörämatkan yhdessä, mutta matka hieman laajeni alkuperäisestä suunnitelmasta.
Camping de Roos.
– Täällä voimme viikonlopun ajan kuivatella varusteita, sillä kaikki oli läpimärkää teltassa yöpymisten ja rankkasateiden jäljiltä. Pesemme vaatteita samalla ja lataamme akut täyteen. Tämä on tarpeeseen tullut huilitauko. Annelle pitäisi Sauli Niinistön antaa urhoollisuusmitali tai vastaava, hän on pärjännyt tosi urheasti. Hollannista Bristoliin satoi, oli kylmää ja varmasti väsytti. Ensimmäistä kertaa moottoripyörän kyydissä ja heti näin haastavissa olosuhteissa, majoitus teltassa tai missä milloinkin, mutta hän ei ole narissut kertaakaan. Lisäksi hän on hoitanut Facebook-päivityksiä, jotka itseltäni olisivat varmaankin jääneet tekemättä, tai ainakin niitä olisi huomattavasti vähemmän, kiittää Topi Rautjoki matkakumppaniaan.
Saitte Lyypekissä lisää matkaseuraa. Mikä on Minion-pupun tarina?
– Minion-pupuja tehtiin myyntiin ja tuotto ohjattiin suoraan Littles´t Rescuen hyväksi. Minion reissasi kanssani ja tarkoituksenani oli viime vuonna tuoda se takaisin "kotiin" Littles´t Rescueen, mutta unohdin sen Saksaan. Kaverit perustivat Facebook-sivut: The Adventures of little Minion ja se on vajaan vuoden ajan seikkaillut ympäriinsä. Siksi Minion tuli junalla Lyypekkiin, ja jatkaa kanssamme matkaa ympäri Eurooppaa.
Minion palasi takaisin omalta lomareissultaan Topin luo ja jatkaa seikkailujaan Topin ja Annen kanssa.
Anne Hartikka oli lepäämässä, mutta saapui sopivasti paikalle, ennen puhelun loppua.
Aikaisemmin olet tehnyt pitkiä matkoja polkupyörälläsi Euroopassa. Miten moottoripyörämatkailu eroaa aiemmista matkoistasi?
– Ei tämän ole sen erilaisempaa kuin pyöräily. Moottoripyörän kyydissä istuminen vaatii vähemmän vaivaa, mutta ainakaan tällä hetkellä en tiedä kumman ensimmäiseksi valitsisin. Olen vähän väsynyt, ja takapuoli on ollut välillä kovilla, mutta nyt saa levättyä hyvin, ja tästä on hyvä lähteä maanantaina jatkamaan matkaa.
Matkaanlähtömme tuli niin äkkiä, ettei ennakko-odotuksia hirvittävästi ehtinyt muodostua. Etukäteen jännitti oma englanninkielentaitoni. Mutta kaikkein eniten olen yllättynyt siitä, miten ihmiset lähestyvät Topia. Tulevat juttelemaan ja ovat tarjonneet yösijaa. Maisemat ovat olleet mukavia ja tästähän ne vain paranevat. Parasta tässä kaikessa on ihmisten kanssa oleminen, tiivistää Anne Hartikka.
Miten valikoitte tai ovat valikoituneet ne paikat, joihin viette Good Will Biker -tarran?
– Viiden päivän varoitusajalla ei pysty ennakkosuunnitelmia tekemään. Suunnitelmat tehdään matkan varrella, vastaa Topi Rautjoki.
Ensimmäinen Good Will Biker -tarra laitettiin Suomen ulkopuolelle Hotel Smålandiin. Osoite on Åkaregatan 2, 568 92 Skillingaryd, Ruotsi.
Tässä listaa, mistä kaikkialta Good Will Biker -tarroja voi jo bongata:
- – Ruotsista, Hotel Småland, Åkaregatan 2, 568 92 Skillingaryd. Se on myös huoltoasema.
- – Rosenlund Bed&Breakfast, Ralgyden 18, Skovsgårde, Tanska
- – E45 mod Flensborg
- – Lyypekki. Siellä on tarra keskustassa
- – Hampuri. Siellä on myös, mutta sijaintitiedot katosi navigaattorista
- – Nature Camping de Roos, Beerzerweg 10, 7736 PJ Beerze, Alankomaat. Oikein oiva paikka motoristeille. Edullinen telttamajoitus. Siellä on mahdollisuus käydä suihkussa ja pestä pyykkiä.
- – Shell, Hazeldonk 5002, 4836 LZ Breda, Alankomaat
- – B&B de Liedjestoren, Lostraat 184, 9920 Lovendegem, Belgia
- – Lontoon ohitustiet kaatosateessa
- – Tietenkin täältä Littles't Rescuesta Bristolista löytyy tarra ja voi jäädä tekemään vähän hyväntekeväisyyttä välipäivänä. Eläinten lisäksi täällä on mahtavia ihmisiä.
– B&B de Liedjestoren oli meidän ainoa ennakkoon suunniteltu yöpymispaikka, mutta varaus olikin vahingossa mennyt väärälle viikolle, joten päätimmekin jättää tällä kertaa sen väliin ja ajoimme suoraan tänne Bristoliin. Liedjestoren on aivan upea, järkevän hintainen motoristipaikka Gentin kupeessa maaseudulla. Olen käynyt siellä aikaisemmin, joten voin suositella sitä lämpimästi kaikille motoristeille. Vaikka tällä kertaa aikataulujen vuoksi vain ajoimme ohi, niin lähetän sinne postitse Good Will Biker -tarran, josta se on löydettävissä lähitulevaisuudessa.
Maanantaina jatkamme matkaa Walesin ja Skotlannin puolelle. Olen ottanut yhteyttä Ace Corneriin Lontooseen, että olemme siellä tavattavissa. Kun siirrymme pois tältä saarelta, niin pysyttelemme manner-Euroopassa ja varmaankin Shengen-maissa. Tuleville päiville on luvattu hellettä, joten kelien suhteen jälleen tiedossa vähän vaihtelua, päättää tällä kertaa Topi Rautjoki.
Motouutiset.fi toivottaa Topille ja Annelle antoisaa ja turvallista matkaa tästä eteenkin päin. Seuraamme ja raportoimme alkanutta reissua Euroopan halki jatkossakin.
Aiheesta aiemmin:
'Daddy, I'm home!'