Yksi tuntemattomampi osa-alue suomalaisen metsäalan historiassa on moottoripyörien rooli. Hyvä esimerkki tästä on metsäherrojen kyyditsemiseen käytetty moottoripyörä ja sen vetämä reki.
Yhdistelmä on tarkoitettu hevosteillä ajamiseen, joten reen jalasten väli on sama kuin silloin aikanaan oli hevosten vetämän reen jalasten väli.
Harvinainen ajopeli on nähtävissä Lustossa seuraavat kolme vuotta. Yhdistelmän entisöimisestä on vastannut oulunsalolainen Reijo Ervasti.
Lappilaista osaamista
Talven karuihin olosuhteisiin tarkoitettujen rekien valmistajina toimivat rovaniemeläiset Lindströmin veljekset. Reet tehtiin tilaustyönä. Metsälehden artikkelin mukaan samat miehet olivat tehneet Apukan kievarissa saman pöydän ääressä Lapin ensimmäisen lentokoneen. Lentokonevanerin taivuttamisen osaaminen näkyy myös reen kuomusta.
Reki on maalattu sukunäköiseksi veturin, eli Harley-Davidsonin kanssa samalla vihreällä ja punaisella koristeraidalla.
Reessä on lehtijousitus, joka on tehnyt kyydistä pehmeän. Matkustusmukavuutta lisäämässä ovat olleet tuulisuoja sekä peitto, joka estää lumea pöllyämästä jalkatilaan.
Reen varustetaso on asianmukainen: pitkät sukset telineessä, lukittava tavaratila sekä keulalle asennettu varapolttoainetankki.
Rekiä valmistettiin Peräreki-nimellä, ja niitä arvellaan tehdyn 40-50 kpl, joista vain muutama on säilynyt.
Peräreellä varustetut pyörät ovat miltei kokonaan hävinneet muistoista, vaikka Luston museoisännän Eero Knaapin mukaan reki on ollut yllättävän yleinen siihen nähden. Vanhoja kuviakin on vain vähän.
Harrikka veturina
Luston reki on kunnostettu Haukiputaalta Martinniemen sahalta löytyneistä kahdesta reenraadosta toisesta. Työtä riitti, sillä pohja oli ajettu puhki, toinen aisa puuttui ja penkki oli hävinnyt teille tietymättömille.
Reen veturina on vuosimallin 1927 noin tuhatkuutioinen Harley-Davidson. Tästä kyseisestä moottoripyörästä ei tiedetä, liittyykö sen historia millään tavalla metsään, mutta samanlaisilla pyörillä rekiä vedettiin. Muita suosittuja merkkejä olivat Indian ja Husqvarna.
Pyörän sytytysennakon pystyi säätämään kahvasta ja samaten antamaan moottorille lisävoitelua ylämäissä. Kun tarvetta tuli, niin lisätehon saamiseksi äänenvaimentajan edestä voi avata läpän, jolloin moottori hengitti paremmin.
Lusto
Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus – ihmisen ja metsän menneisyyden sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka Punkaharjulla.
"Metsä on aina ollut suomalaisen toimeentulon ja kulttuurin perusta – niin myös nykyisin. Luston näyttelyt, kokoelmat, tapahtumat, työnäytökset ja teemapäivät kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämässä", kerrotaan Luston sivustolla.
Museo on avoinna ympäri vuoden, kesäisin päivittäin, talvisaikaan ti-su. Punkaharjulla kannattaa siis käydä kesäisillä moottoripyöräretkillä ihmettelemässä suomalaista metsäkulttuuria ja erityisesti tätä hienoa rekipyöräkombinaatiota.