Pieksämäen moottoripyöräkerhon Harri Eronen: "kokoontumisajot pitäisi järjestää nuoret mielessä"

"Aurinko paistaa ja vettä sataa" lauloi Mikko Alatalo aikoinaan ja juuri tällainen keli oli, kun saavuimme Latoajojen pitopaikalle.

PiMoKen olintilan suojaksi oli viritelty iso pressu, joten sade ei haitannut. Paikalle saapui PiMoKe:n rahastonhoitaja Harri Eronen, joka on Latoajojen konkarikävijä ja pitkän linjan motoristi.

– Ensimmäisen kerran kävin Latoajossa vuonna -80. Opiskelin ammattikoulussa ja päätettiin pitää vuosittain luokkakokous nimenomaan Latoajon yhteydessä. Siitä lähtien olen täällä kaveriporukalla käynyt. Kerhona ollaan suvereenisti voitettu suurimman kerhon palkinto kilometrien mukaan mitattuna useimpina vuosina. Kaksi palkintokaappia on jo täynnä. Tälläkin kertaa meitä on kymmenkunta PiMoKe:laista paikalla. Latoajoa kutsuttiin silloin myös "Räkäralliksi". Tuohon aikaan se oli kauden viimeinen ralli joka järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa. Keli oli usein kolea ja sateinen. Oli sellainen "pikkujoulutunnelma". Pohjanmaalle on aina kiva tulla, Harri Eronen lisää.

Paikalla on useampia PiMoKe:n jäseniä ja puhe siirtyy itse kerhoon.

– PiMoKe on kaikille avoin täysin kapitalistinen kerho, rahalla pääsee mukaan. Jäseniä on yli 200, ikähaitari tällä hetkellä 4-80 vuotta. Kohta 0-80, kunhan tyttäreni lapsi syntyy, Eronen heittää.

– Pieksämäellä tiedetään, että kerholle voi tulla aina, kun tallilla näkyy valot. Esimerkiksi kun SMOTO:n viimevuoden vuosikokous pidettiin tiloissamme, sinne tulivat tyttö ja poika mopoilla. Tyttö kysyi, josko joku voisi kiristää hänen moponsa ketjut? Kun sopiva hetki tuli, niin tottakai autoimme häntä. SMOTO:n edustaja kysyi, oliko tämä järjestetty juttu? Vastasin, etten ollut koskaan aikaisemmin tavannut kumpaakaan. Nyttemmin tyttö ja hänen poikakaverinsa ovat meillä jäseninä.

On tärkeää saada nuoria mukaan. Paikallisella huoltoasemalla oli ryhmä mopoikäisiä juomassa kahvia. Kysyin, miksi täällä istutte ja maksatte kahvista, kehotin heitä tulemaan edes käymään kerholla ja säästämään nekin rahat bensaan. Hädin tuskin ehdin itse tallille, kun olivat jo meidän tiloissamme. Kerholle vuoden kahvit ovat muutaman kymmenen euron satsaus, mutta jos pelkästään sillä saamme nuoria ihmisiä tallillemme, niin se on pieni mutta tärkeä satsaus jolla saadaan lisää nuoria porukkaan ja tätä kautta jatkuvuutta kerhotoiminnallemme. Haluamme välttää "metsästysseurasyndrooman". Tyyliin metsästysseura perustettiin -56, jolloin valittu puheenjohtaja pysyy paikallaan kuolemaansa asti. Meillä puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet vaihdetaan säännöllisesti. Meillä on myös oma motocross-rata, joka osaltaan vetää nuoria kerhoon. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus kerhossamme onkin yli 15%.

PiMoKe:n hyvä henki näkyy siinäkin, että meillä on paljon jäseniä Pieksämäen ulkopuolelta esimerkiksi Helsingistä, Jyväskylästä ja Kuopiosta.

Muutenkin meillä on mellevimmät kerhotilat kolmessa kerroksessa. Lähes 600 neliömetriä kerholaisten käytössä ja lisäksi löytyy yksi Suomen erikoisimmista saunoista. Purusiiloon rekennettiin kaksikerroksinen sauna ja saunatilat. On ikävää olla paras, Eronen hehkuttaa.

Joka torstai kello 18.00 on kerho-ilta, jonne kaikki ovat aina tervetulleita.

– Meillä Pieksämäellä on moottoripyörä-infra saatu hyvin järjestettyä. Itse jäsenet tekevät toiminnan, jonka kerho mahdollistaa. Saimme valmiiksi kerhotilojen yhteyteen kaikille moottoripyöräilijöille tarkoitetun leirialueen. Vaikka emme vielä ole siitä tiedottaneetkaan, niin se on jo nyt kaikkien motoristien käytössä. Kerhomme sivuilta löytyvät yhteystiedot, joiden kautta saa lisätietoa.

Itse kerhosta puhe siirtyy takaisin ralleihin ja kokoontumisajoihin.

– Meille on tärkeää, että nuorille kynnys tulla kerholle käymään on mahdollisimman matala. Tämä nuori, joka tulee nyt tallille käymään, voi 20 vuoden päästä olla puheenjohtaja. Tämä tulisi ottaa huomioon myös kokoontumisajoissa. Tämän päivän nuoriso ei välttämättä halua tulla kokoontumisajoon vain seurustelemaan ja istumaan paikallaan koko viikonlopuksi. Kokoontumisajoja järjestävät mp-kerhojen veteraanit, jotka ovat urautuneet siihen omaan perinteiseen malliin. Tulisi keskustella nuorten kanssa, mitä he haluaisivat, että kiinnostus ralleihin heidän osaltaan lisääntyisi. Pitäisi kyetä uudistumaan, saada enenmmän "äksöniä" tapahtumiin, joissa viihtyisivät sekä junnut, että vanhemmat motoristit. Muuten rallit loppuvat, Eronen murehtii.

Pieksämäen moottoripyöräkerhon sivuille pääset tästä ja Facebook-sivuille tästä.

Aiheesta aiemmin:

Perinteinen Latoajo järjestettiin jo 45. kerran

Latoajo: perinteistä kokoontumistunnelmaa paitamyynnistä onnettomuuteen Puolassa