Uudenmaan liiton maakunta-arkkitehti Heli Vauhkosen mukaan tiet ovat tärkeitä kulttuuriympäristöjä sitovia elementtejä. Niiden varrelta löytyy kiinnostavia vierailukohteita kuten kartanoita, vanhoja maatiloja, kirkkoja ja ruukkeja.
– Uudenmaan vanhat tiet ovat erityisen kiinnostavia siksi, että alue on aina ollut tiheästi asuttua. Teitä pitkin on kannettu valtakunnan tärkein tieto eli käskyt, kirjeet ja verot. Lisäksi niillä kulkevilta postimiehiltä, kauppiailta ja matkaajilta saatiin tuoreet kuulumiset maailmalta, Vauhkonen kuvailee.
Maakunnan tunnetuimmat kulttuuritiet ovat Kuninkaantie sekä kolme Hämeestä rannikolle vievää keskiaikaista tietä. Näiden lisäksi selvitys esittelee joukon vähemmän tunnettuja paikallisia helmiä, jotka soveltuvat mainiosti lähimatkailuun.
– Lähellä sijaitsevat nähtävyydet jäävät yllättävän usein ihmisiltä huomaamatta. Toivomme, että selvitys auttaisi jotakuta löytämään palan lähiseutunsa kulttuurihistoriaa, Vauhkonen kommentoi.
Uudenmaan liiton selvitys Tien päällä - Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit tarjoaa yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä kenelle tahansa kiinnostuneelle. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti yo Oula Rahkonen Aalto-yliopistosta. Julkaisu toimii tausta-aineistona parhaillaan käynnissä olevalle neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelutyölle.
Kuninkaantie on tunnetuin
Tunnetuin Uudenmaan vanhoista teistä on Turusta Viipuriin johtava Suuri Rantatie eli Kuninkaantie, joka syntyi 1300-luvun puolivälissä. Tien varrelle nousseiden aatelissukujen kartanoissa yöpyivät vuorotellen Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit.
Hyvin viitoitettu tie on Etelä-Suomen matkailun tavaramerkki, jonka voi kulkea päästä päähän moottoripyörällä, autolla tai pyörällä. Sen varrelta voi helposti valita myös lyhempiä pätkiä, esimerkiksi Turusta Helsinkiin tai Helsingistä Porvooseen.
Kolme kulttuuritietä Hämeestä rannikolle
Uudenmaan ja Hämeen väliset keskiaikaiset yhdystiet halkovat maakuntaa pohjois-eteläsuunnassa. Lännessä Raaseporiin vievä Meritie kiemurtaa vesistöjen ja harjujen vaihtelevassa maisemassa. Sen varrella on monia arvokkaita kulttuurikohteita kuten Raaseporin linna sekä keskiaikaisen Pyhän Birgitan kirkon rauniot.
Keski-Uudellamaalla kulkeva vanha Hämeentie ei enää muodosta kovinkaan yhtenäistä kokonaisuutta. Tuusulan pohjoispuolella on kuitenkin hyvin säilynyt osio, jossa Tuusulan ja Hyrylän väliä voi kulkea hienoissa maaseutumaisemissa. Reitin lähellä on myös Tuusulan Rantatie ja sen merkittävät kulttuurikohteet kuten taiteilijakodit ja Lottamuseo.
Idässä kulkeva Vanha Porvoontie on säilyttänyt kolmesta tiestä parhaiten keskiaikaisen linjansa. Sen varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemia, mutta historiallisia rakennuksia on lähinnä Porvoon keskustassa.
Paikallisia helmiä
Hyvä esimerkki vähemmän tunnetusta kulttuuritiestä on Koskenkylästä Elimäelle kulkeva reitti. Jokinäkymien ja avarien peltomaisemien lisäksi se tuo matkailijan ulottuville Malmgårdin, Koskenkylän ja Elimäen historialliset kartanot.
Näkemisen arvoinen on myös Salpausselällä sijaitseva Bromarvin maantie, joka kulkee rantamaisemassa pitkin harjua. Kirkonkylälle johtavan tien varrella on useita kartanoita, ja nähtävyys on myös itse kirkonkylä, joka on rakennettu kapealle maakannakselle kahden veden väliin.
Julkaisuun voi tutustua täällä.
Näkymä Bromarvin tieltä.