Maailman tunnetuin ja merkittävin moottoripyörä on nyt nähtävissä museossa – mutta et taatusti tiedä, mikä se on | Matkalla

Maailman tunnetuin – ja ehkä merkittävin – moottoripyörä ei ole Harley-Davidson, Vincent tai Brough Superior. Ei edes siitä huolimatta, että legendaarinen Arabian Lawrence ajoi viimemainitulla, ja heitti myös henkensä sellaisella kolaroidessaan. Eikä Steve McQueeninkaan gloria riitä nostamaan yhtään Trumppaa tai Hussea tähän kategoriaan.

Toimituksen osittaisen kesäloman johdosta julkaisemme 30.6. asti vuoden 2024 luetuimpia juttujamme päivittäisten uusien juttujen lisäksi. Oheinen juttu on alunperin julkaistu 16.4.2024.

Maailman tunnetuimman ja merkittävimmän moottoripyörän titteliä kantaa pikkuruinen, mystinen Honda vuodelta 1966. Omaan, yksinäiseen luokkaansa sen nostaa se tosiasia, että sillä poikansa Chrisin kanssa tekemänsä moottoripyörämatkan innoittamana Robert Pirsig kirjoitti kirjan "Zen and the Art of Motorcycle Maintenance". Suomennettuna "Zen ja moottoripyörän kunnossapito".

Kirja julkaistiin vuonna 1974, kun se oli ensin saanut hylkäyspäätöksen 121 kustantajalta. Pian julkaisunsa jälkeen siitä tuli maailmanlaajuinen menestys, ja sitä painettiin nopeaan tahtiin yli viisi miljoonaa kappaletta.

Kirjasta tuli sukupolvikokemus; siitä on tehty yliopistotutkimuksia ja se on innoittanut lukemattomia moottoripyöräilijöitä ympäri maailman.

Kirjan fokushan ei sinänsä ole moottoripyöräilyssä eikä moottoripyörän kunnossapidossa, vaikka se kertookin niistä kaiken tavalla, jota kukaan muu ei ole pystynyt toistamaan kopioimatta Pirsigiä. Kirjan keskiössä on metafyysinen käsite "Laatu" ja yritys määritellä se.

Pyörä, jolla Pirsig teki matkansa, ja jonka hän säilytti läpi vuosikymmenten on vuosimallin 1966 Honda Super Hawk. Se on tällä hetkellä näytillä Smithsonian's National Museum of American History:ssä Washington D.C:ssä. Juuri avatun näyttelyn nimi on "Zen and the Open Road".

Huikeaksi näyttelyn tekee se, että mukana ovat Pirsigin Hondan lisäksi myös osa hänen moottoripyöräilyvarusteistaan, käsikirjoistaan, joita hänellä oli mukana ja dokumentteja, jotka ovat osa hänen kirjaansa ja moottoripyöräodysseiaansa. Mukana on myös valokopio hänen kirjansa käsikirjoituksesta – yksi niistä, joita hän lähetti lukuisille kustantajille, ennen kuin sai myöntävän päätöksen. Nähtävillä on lisäksi kirjan ensipainoksen edustaja.

Pirsigin pyörä herättää kunnioitusta

Näyttelyn tähti on silti Pirsigin Honda.

Se herätti huomiota jo näyttelyä rakennettaessa museon omissa työntekijöissä, vaikka nämä eivät olleet missään tekemisissä kyseisen näyttelyn kanssa.

Kirjailija ja filosofi Robert Pirsigille kuulunut vuosimallin 1966 Honda Super Hawk. Pirsig kirjoitti mm. 'Zen ja moottoripyörän kunnossapito' -kirjan.

– He olivat vaikuttuneita ja kunnioittavia, kertoi museon konservaattori Dawn Wallace, joka veti näyttelyn rakentajien ryhmää.

– Kun kerroimme heille, että tämä on se moottoripyörä, jolla Pirsig ajoi, se johon hänen kirjansa perustuu, voit nähdä valon syttyvän heidän silmissään, kun he tajusivat, mitä olivat katsomassa.

– Projekti on todella henkilökohtainen monille ihmisille. Jokainen on innoissaan nähdessään sen.

– Zen and the Art of Motorcycle Maintenance on niin ikoninen kirja, että kaikella, mikä yhdistetään siihen, on sama mystiikan taso, totesi puolestaan Janice Ellis, museon johtava kirjojen ja dokumenttien konservoija.

Smithsonian-museon edustajat myös entisöivät pyörän, joka oli kohtuullisessa kunnossa, vaikka sillä ei ollut enää vuosiin ajettukaan. Pirsig ja hänen poikansa olivat ajaneet sillä ja pitäneet sitä kunnossa koko sen ajan, kun pyörä oli heillä. Robert Pirsig kuoli vuonna 2017 88 vuoden ikäisenä. Pirsig huolti itse pyöränsä vuosikymmenien ajan.

Myöhemmin elämässään, kun oli jo pyörätuolissa, hän käytti apunaan pyörän huollossa ystäviä, jotka olivat fyysisesti paremmassa kunnossa.

Pyörän laitto museokuntoon oli lopulta museon edustajien mukaan melko helppo prosessi, se vaati vain puhdistamista ja kiillottamista sekä konservoimista. Toisaalta kaikki tehtiin pieteetillä, ja tiettyjen kaavojen mukaan, joten kunnostukseen kului kaikkiaan 75 tuntia.

Homma hoidettiin nitriilihanskat käsissä. Ne suojaavat sekä käsiä että pyörän metallisia, muovisia ja kumisia komponentteja. Kuntoonlaiton aikana voi olla käytössä erilaisia liuottimia, öljyjä jne. Jos niitä tulee käsiin ja koskettaa vaikka pyörän metallipintaa, ei välttämättä näy mitään, mutta vuosien mittaan sormenjäljet syöpyvät metalliin. Se kerää likaa, ja lika taas kosteutta, mikä aiheuttaa ruostumista.

Pirsigin dokumentit personoivat ihmisen

Yksi Pirsigin mukanaan kuljettamista asioista oli Hondan 182-sivuinen huoltokäsikirja. Sen sisäsivuilla on runsaasti Pirsigin rasvaisia sormenjälkiä – todiste, että hän oikeasti käytti käsikirjaa liatessaan kätensä moottoria ja sen osia huoltaessaan.

Hän käytti manuaalia niin paljon, että joutui lopulta paikkailemaan sitä eristysnauhalla, että se pysyi kasassa.

Kirjassaan Pirsig listaa, mitä hän otti mukaansa moottoripyörämatkalle. Museon työntekijät olivat mielissään tavaroiden mukanaolosta, sillä niistä näki persoonan tavaroiden takana.

Eristysnauhan käyttö ja rasvaiset sormenjäljet tuovat henkilön lähelle – niiden runsaus kertoo, miten paljon manuaalia on käytetty ja millä tavalla. Samalla ne todistavat, että hän työskenteli omin käsin pyöränsä parissa.

Lähde: USA Today.