Kivetyn taustaa
Jussi Lehtoselle tuli vuonna 2010 mieleen ajatus ajotapahtuman järjestämisestä adventurepyörille.
Isännät. Vasemmalta Jussi Lehtonen ja Pasi Laiho. Kuva Anssi Kivinen.
Jussi järjesti ensimmäisen ajotapahtuman vuonna 2011 Kivetty-nimisessä entisessä metsätyömiesten kämpässä. Jo ensimmäisellä kerralla oli paikan päällä noin 30 pyöräkuntaa. Silloin heräsi ajatus, että tämä ei jää tähän. Kivetyn kämpässä oltiin useampi vuosi, kunnes se paloi maan tasalle, mutta ei moottoripyöräilijöiden toimesta, vaan salama sen poltti.
Hännilänsalmen leirintäalue toimi väistötilana muutaman vuoden, mutta se ei ollut toimiva ratkaisu. Täten Heinäjärven kämppä valikoitui paikaksi, jota on nyt muutamana vuotena käytetty. Nimi ajotapahtumalle juontuu alkuperäisestä kämpän nimestä. Kivetty on osuva nimi, sillä se kuvaa hyvin harrastusta. Siten sitä ei ole haluttu lähteä muuttamaan.
Tapahtuman isäntinä toimivat Jussi Lehtonen ja Pasi Laiho. Varsinaista järjestäjää ei ole. Jussi varaa majoituspaikan.
Molempien vastuulla on saunan ja majoitusrakennuksen lämmitys sekä siitä huolehtiminen, että kaikilla on kaikki hyvin. Aina on ollut.
Paikan päältä löytyvät päärakennus, sauna, ulkohuussi, sekä nuotiopaikka.
Heinäjärven kämppä. Kuva: Anssi Kivinen.
Majoitus hoituu päärakennuksessa joko punkassa, tai lattialla, tai ulkona teltassa, riippukeinussa, pakussa, asuntoautossa. Jopa saunan pukuhuoneessa on yövytty.
Ruoka- ja juomapuolen jokainen hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Isännät tarjoavat aamukahvin sekä juomaveden.
Mestoille saavutaan perjantaina tai lauantaina. Jotkut ovat paikalla koko viikonlopun, toiset ovat päiväkävijöitä. Osa tuo pyöränsä pakussa tai peräkärryssä, varsinkin pienemmillä pyörillä ajavat tekevät niin. Kuka mitenkin. Kaikki käy.
Retkikuntana matkaan
Meidän kolmen miehen retkikunta starttasi matkaan Kariston Nesteeltä Lahdesta perjantaina kello 12.00.
Matkaan lähtivät Anssi, Eero sekä Tomi. Vettä tuli taivaan täydeltä ja sadekamppeet oli puettu ajoasujen päälle, mutta se ei meidän iloista mieltämme pilannut.
Tomi ja Eero nautiskelevat adventure-pyöräilystä. Kuva: Anssi Kivinen.
Suuntasimme kohti Kivettyä Päijänteen itäpuolta kulkien, josta löytyykin upeat tiet adventureprätkällä ratsastamiseen. Hyödynsimme vanhoja Jyväskylän Suurajojen erikoiskokeita matkantekoon, joita osuikin reitillemme mukavasti.
Jossakin Mökkiperän kohdalla minun Kotaristani hajosi pakoputki. Istuimen alapuolella olevan yhdysputken liitos oli pettänyt, liitoksen kiristävä panta oli löystynyt ja tiivisteholkki päässyt pullahtamaan pois paikoiltaan. Panta on varustettu 11 mm kannalla olevalla kiristysruuvilla. Yllättäen 11 mm kiintoavainta ei ollut mukaan sattunut, joten suuntasimme Äänekosken Halpa-Hallin työkalukaupoille. Yksittäistä 11 mm lenkkiavainta ei sieltä löytynyt, joten ostin sarjan mistä se löytyi. Sarja maksoi alle 10 euroa.
Myyjä kehotti säilyttämään kuitin. Viiden vuoden takuu ko. sarjalla. Talteen meni kuitti.
Perille ajoin vuotavalla pakoputkella. Kohteessa tutkin, miten iso työmaa putken saaminen tiiviiksi olisi. Totesin ettei siihen kannata ruveta, vaan kiristän pannan, enkä anna pienen vuodon haitata ajoani.
Ei haitannut.
Makkaraa, saunomista, seurustelua ja ajamista
Perjantai-ilta meni saunoessa, makkaraa paistellessa sekä muiden kuraveljien ja -siskojen kanssa seurustellessa, joita olikin saapunut paikan päälle mukava määrä.
Aamutoimet käynnissä - kohta ajetaan! Kuva Anssi Kivinen.
Lauantaiaamusta, kun oli aamiaiset nautittu, ruvettiin tekemään lähtöä päivän reitille, jonka saa GPX-tiedostona ladattua navigointilaitteeseen.
Kyllä! Reitti on valmiiksi suunniteltu ja se kulkee mahdollisimman paljon sorateitä pitkin. Ilman reitin tekijöitä tämä ei olisi mahdollista. Onneksemme on reittien tekijöitä aina ollut. Siitä iso kiitos! Toki saa ajella ihan omiakin reittejä, niin myös monet tekevät.
Ajoryhmät muodostuvat vanhasta tottumuksesta. On porukoita, jotka ovat vuosia ajaneet kimpassa. Mukana on myös ensimmäistä kertaa Kivetyssä olevia, jotka katsovat itselleen sopivan ryhmän, tai tekevät oman. Juuri ennen reitille lähtöämme pari kaveria kysyi minulta saako liittyä ryhmään? “Tottakai”, vastasin.
Perjantain sade näytti jatkuvan vahvana myös lauantaina iltapäivään asti. Se hyöty siitä oli, etteivät tiet pölisseet.
Kurapyöräilijät eivät tunnetusti vettä ja kuraa pelkää.
Vajaan 300 km lenkkiin saatiin mukavasti päivä menemään.
Keski-Suomen soratiet tarjoilevat lukemattoman määrän nyppyjä, joissa etupyörä kevenee huomaamatta. Tässä näyte Päijälästä. Kuva Tomi Iso-Kuortti
Reitti oli todella monipuolinen, oli oikea nautinto päästellä Keski-Suomen sorateitä. Sadekin helpotti jossain vaiheessa, sai riisua sadeasun pois päältä.
Lauantai-ilta mentiin perjantai-illasta hyväksi havaitulla reseptillä: saunaa, makkaraa sekä seurustelua.
Raskaan, mutta antoisan päivän päätteeksi uni korjasi hyvissä ajoin.
Kotiin hyvillä mielin
Sunnuntaina olikin kotiinlähdön aika. Kamppeet kasaan sekä oman majoituskolon siivous. Sitten tien päälle.
Paluu Lahteen kulki Päijänteen länsipuolta, sielläkään emme välttyneet ajamasta vanhoja Jyväskylä Suurajojen erikoiskokeita.
Hyvä niin. Eritoten Päijälä jäi mieleen hyvinkin upeana, suosittelen.
Kotiin kun saavuin, oli vuorossa pyörän pesu, reissukamppeiden purku sekä pakoputken korjaus.
Yhtä kaikki! Todella upea viikonloppu. Hienoja ihmisiä, nautinnollisia teitä. Taas jaksaa arkea ahertaa.
Parkkila ja Moksi. Rallipätkiä, jotka toimivat myös prätkien alla.