Motouutiset koeajaa: Harley-Davidson LIVEWIRE

Harley-Davidson kulkee omia polkujaan. Joka vuosi moottorit suurenevat ja suurenevat. Asiakkaat haluavat tuntea suurten mäntien aiheuttaman tärinän. Moottorit ovat olleet jo vuosikymmeniä tyypiltään V-2:sia. Rento ajoasento ja letkeää moottorin jytinää.

Tämä tie on osaltaan kuljettu loppuun. Myyntimäärät (kaikilla) sektoreilla tuntuvat olevan mollivoittoisia. Paitsi tietysti Aasian suunnalla. Pelkästään Filippiineillä myydään yli kolme miljoonaa kaksipyöräistä vuodessa. Luku Keski-Euroopassa on noin 700 000 – 1 000 000, riippuen laskentavasta. Siksi ja ehkä juuri siksi valmistajat ovat heränneet tulevaisuuteen. Onko tulevaisuus vety- tai täyssähkö-moottoripyörissä?

Polttomoottoristen varaan en ehkä pistäisi enää euroja likoon. Valitettavasti. Vaikka niissä on ääntä ja tankkaus on helppoa. Mutta hypätäänpä Livewiren päälle ja lähdetään koeajolle.

Heartbeat!

Sähkömoottoripyörän yksi ongelma on se, että kuljettaja ei tiedä tai tajua, milloin moottori on ”käynnissä”. Siksi, että mitään ääntä ei kuulu. Harleyssä on kaikki toisin. Kun kytket virrat ja painat starttia, alkaa jonkin laite rungon sisällä jyskyttämään ”tankkia” ja kuljettajan istuinta. Tu-tum-tu-tum tuntuu munaskuissa saakka. Kyseessä On Hoo-Deen järjestämä jippo. ”Sydämenlyönnit” kertovat kuljettajalle, että Hoo-Dee on valmiina tienpäälle. Liikkeelle lähtöön riittää se, että kääntää kaasukahvaa. Tosin tässä kohden se on ehkä kuitenkin virtakahva. Tiedä siitä, sillä sähköajan uudet termit ovat vielä kehitysvaiheessa.

Kytkin- sekä vaihdepoljinta ei ole lainkaan. Eikä luonnollisesti vaihteistoakaan. Pelkkä virtakahva, etu- ja takajarru. Ensimmäiset metrit liikenteessä lyövät päähän kuin 50 volttinen pontikka. Mitä hitt…. kysyy kaiken kokenut motoristi!

Peli kiihtyy ensimmäisestä liikennevalosta kuin viitapiru. Ja lähes ilman ääntä! Ei ole todellista. Moottorin tehoksi ilmoitetaan noin 105 hevosvoimaa. Vääntöä pitäisi löytymän 116 Nm. Mutta koska kyseessä on sähkömoottori, niin väännön huippu on NOLLAkierroksen kohdalla. Toisin kuin polttomoottoreissa, antaa Livewire heti ja nyt täydet tehot. Luojan kiitos Livewiressa on vetoluistonrajoitus. Ilman sitä kumi käryäisi jokaisessa liikkeelle lähdössä. 

Kyllä, kokeilin myös ilman rajoitusta ja voin kertoa, että se piirtää, jolla on liitua.

Esivalmisteltuja ajotiloja ovat Sport, Road, Range, Rain. Näiden ero on valtava. Sportissa mennään ”tukka putkella” ja Rain, eli sade on todella rauhallinen. Siinä kaasunvaste on mieto ja samaten moottorijarrutus. Moottorijarrutuksessa ladataan akkua. Jos halutaan ladata paljon, on moottorijarru tehokas. Jos vähän, on jarrutus tehoton.

Erikoinen mutkissa

Harley ilmoittaa, että Livewire on ns. premium-tuote. Tästä kertoo hintalappukin.  38 070 euroa on paljon. Mutta rahalle löytyy vastinettakin. Jousituksen on valmistanut Showa. Niin edestä kuin takaa löytyvät kaikki säädöt. Säädöistä kertoo se, että minun mielestäni jousitus oli liian löysä. Toinen, samanpainoinen kaveri valitti, että jousitus oli liian tiukka. Ilmeisesti säätöjä oli rukattu matkan varrella pois vakiosäädöistä.

Harley on ketterä, mutta mutka-ajo on hiukan haasteellista, sillä keskellä mutkaa tuntuu ikään kuin siltä, että vetoa ei olisi lainkaan. Tuo vaatii hiukan tottumista.

Toinen erikoisuus on takajarruvalo. Se syttyy automaattisesti, kun tekee rajumman moottorijarrutuksen. Valo kertoo samalla, että regenerointi (sähkön siirtyminen takaisin akkuun) on käynnissä. Regeneroinnin tehoa voi säätää mittariston kautta portaattomasti. Itse laitoin sen täysille, eikä tuolloin tarvinnut juuri koskea kaupunkiajossa jarrukahvaan.

Luulisi, että kytkinkahvan puuttuminen herättäisi hämmästystä, mutta siihen tottui tosi nopeasti. Akun koko on 15,5 kWh. Valmistajan mukaan akulla pääsee kaupunkiajossa 234 ja maantieajossa 153 kilometriä. Melko vaikuttavia lukuja. Latausvaihtoehtoja on kaksi. Satulan alla on normaali suko-pistoke. Sillä on tarkoitus ladata kotona ns. yön ylitse.

”Tankin” korkin alla on Type2 latausvaihtoehto. Eli pikalataus. Sillä akku täyttyy 0-80 prosenttiin 40 minuutissa. Tyhjästä täyteen päästään tunnissa. Kaikille Harrikka-kauppiaille Suomessa tulee pikalatauspisteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan lataus kauppiailla on ilmainen. Siis ilmaiset ”polttoaineet”!

Ei juuri ääntä

Livewarella ajaminen on hämmästyttävää. Moottori pitää pientä ininää ja toisiovedon hihna niin ikään. Tuo siis pienissä nopeuksissa. Kun sitten poistaa vetoluistonrajoituksen ja tekee kiihdytyksen täydellä teholla, muuttuu äänimaailma kovemmaksi.

Valmistaja lupaa Livewirelle melkoiset suorituskykyarvot. 0-100 km/h pitäisi sujua 3,1 sekunnissa. Perstuntumalla väittäisin, että lukema saattaa pitää paikkansa, sillä Liveware lähtee paikaltaan kuin se kuuluisa hauki rannasta. Huippunopeus on rajoitettu 110 mailiin eli 177 kilometriin tunnissa.

Lähes äänetön ja reviiriään merkkaamaton Harrikka on piristävä poikkeus moottoripyörämaailmaan. Kilpailijoita sillä on vielä niukasti. Zero on näistä se uranuurtaja. Suomessa suunniteltu ja ehkä sarjatuotantoon päätyvä RMK E2 täyssähkömoottoripyörä on myös yksi vaihtoehto lisää?

Mutta yksi este sähköisyydelle on vielä edessä. Sähkömoottoripyörän veroprosentti on 9,8. Sähköautolla se on 2,7 prosenttia. Tuosta epäkohdasta voisit sinä lukija laittaa viestiä sille kansanedustajalle, jota äänestit viime vaaleissa. Eihän tuossakaan ole mitään järkeä? 

Moottoripyörätoimittaja Tero Kiira (50 v) siirtyy Motouutisiin

Tero Kiira on pitkän linjan moottoripyörätoimittaja. Ensimmäisen kaksipyöräisensä hän sai vuonna jo 1976. Toimittajanuransa hän aloitti puolestaan vuonna 1998. Ensin hän teki alan töitä sivutoimisesti, mutta vuonna 2003 siirtyi kokonaan toimittajaksi. Tero on testannut vuosikaudet moottoripyöriä, kelkkoja, mönkijöitä ja autoja pääasiallisesti Tekniikan Maailma -lehteen.

Monet moottoripyörälehdet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ovat olleet Teron asiakkaita. Mies tekee edelleen töitä Tekniikan Maailmaan. Nyt saimme kuitenkin houkuteltua Teron tekemään Motouutisiin moottoripyörien ja varusteiden koeajoja.

Hyvä niin, sillä Tero tekee aina jutut vain sille meidän tärkeimmälle asiakkaallemme, eli lukijalle. Kuvia kumartamatta. Toivotamme Teron mukaan Motouutisten mukavaan joukkoon. 

Erkki Mäki,

päätoimittaja.