Tutustumisajossa: makea klassikkokruiseri Harley-Davidson FLSTC - kesän kuumille teille | Koeajot

Laita silmäsi kiinni ja kuvittele hienoimmat mahdolliset aurinkoiset ja lämpimät heinäkuiset päivät, loivasti mutkitteleva asvalttitie, ja allesi tuliterä valkoinen perinteistäkin perinteisempi maantieristeilijä, Harley-Davidson Heritage Softail FLSTC vuosimallia 2014. Hyvältä tuntuu, vai mitä? Tällaista testasimme viime kesänä. Hetkinen, valkoista? Eikös Harrikan pitäisi olla musta tai vähintää tummansininen? Tämä, ja kaikenlaisia muitakin ajatuksia heräsi kokemusten lisäksi 1,7 litran V-kakkosella ajaessa. Millaisia, sen näet alla.

Viime heinäkuussa noudimme tutustumisajoon perinteistä perinteisemmän tuliterän Harley-Davidson Heritage Softail FLSTC:n Moto-Seinäjoelta. Pyörässä on irrotettava tuulisuoja ja nahkaiset sivulaukut kuten tällaiseen kruiseriin kuuluukin. Valkoinen maalipinta oudoksutti, mutta siitä myöhemmin.

Jyhkeine moottoreineen, kaksiosaisine mukavine istuimineen, mataline, leveine valkosivurenkaineen, pinnavanteineen, täyskokoisine astinlautoineen ja niittisine nahkalaukkuineen pyörä on omassa lajissaan makea kuin mansikka. Lisäksi siinä on iso, 7-tuumainen ajovalo ja runsaasti kromia ja sen kiiltoa.

Harley Davidson Heritage Softail Classic.

Softail-nimestä huolimatta pyörässä on - onneksi - olemassa myös piilotettu ja mukavasti toimiva takajousitus. FLSTC on myös varustettu ABS-jarruilla.

Avara ajoasento

Pyörän ajoasento on miellyttävän luonnollinen, pysty ja avara. Avaralla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että rauhallisesti kruisaillessa - mikä on tämän pyörän luontevin etenemistapa - näkyvyys on hyvä joka suuntaan, joten maisemia tulee tarkkailleeksi vielä tavallista enemmän. Näkyvyys on hyvä myös kaupungissa.

Harley Davidson FLSTC:n mittariston voisi siirtää ajovalon yhteyteen.

Alhainen painopiste ja matalalla sijaitseva satula varmistavat pyörän helpon käsiteltävyyden. Iso V2-moottori vääntää jyhkeästi, mutta tarvitsee isoimmalla vaihteella mielellään sen 3000 kierrosta ennenkuin mitään kunnolla tapahtuu. Pyörän moottorissa on isosta litratilavuudesta 1,690 cm³ huolimatta vain 71 hevosvoimaa, mutta eipä tämäntyyppistä pyörää tehon vuoksi hankitakaan. Harrikan V2:n äänihän on tietysti omanlaisensa. Joka siitä pitää, pitää tämänkin pyörän äänestä.

Ajaminen asvalttiteillä olivat ne sitten suoria tai mutkaisia, pitkiä tai kaupungin lyhyitä pikku katuja on tämän pyörän se Juttu.

Käyttökytkimiä.

Harley-Davidsonin moottori on isokoinen ja tärisee, mutta tärinä pysyy sopivasti aisoissa. Monelle se varmaan merkitsee olennaista tärkeää osa koko moottoripyörällä ajamisessa; tunnetta moottorista, sen sykkeestä.

Todella paksut ja näyttävät aidosta lehmännahasta valmistetut sivulaukut ovat asiallisen tilavat, mutta pöly- tai sadetiiviiksi niitä ei voi väittää. Mikäli laukkuja haluaa käyttää tehokkaasti hyväkseen kannattaa reissulle hankkia vedenpitävät sisälaukut tai pussit.

Istuin on takalistoystävällinen, se ei puuduta pidemmälläkään matkalla. Myös erillinen takapenkki selkänojineen on mukava.

Harley Davidson FLSTC:n istuimet ovat matkaystävällistä sorttia. Siis miellyttävät.

Uutta vanhaa

Oikeastaan kaksi asiaa jäi mieleen, joista tämä pyörä ei selvinnyt oikein puhtain paperein, ja toisen niistä voi niin halutessaan tulkita liiaksi modernismin haikailuksi. Pyörä on menneiden, jo 40-luvulla valmistettujen edeltäjiensä vanki sikäli, että sen mittaristossa on toivomisen varaa. Se, että tässä mallissa on ollut mittaristo tankin päällä iät aja, ei tarkoita, että niin edelleen pitäisi olla, sillä katse laskeutuu liikaa alas tankkiin katsottaessa, pois tiestä.

Lisäksi digitaalinäyttö on pieni, ja sitä pitää tihrustaa. Toki siitä saa olennaiset tiedot, mutta se vaatii valintakatkaisimen käyttöä.

Polttoainesäiliöön on asennettu analoginen nopeusmittari ja matkamittari, kello, kaksoisosamatkamittari, käyntinopeuden ja vaihteen näyttö, polttoaineen varoitusvalo sekä laskuri, matalan öljynpaineen varoitusvalo sekä moottorin diagnostiikkatiedot. Kaikkea tätä ei saada kerralla pienelle näytölle, vaan halutut näytettävät tiedot valitaan näppäimillä.

Mittariston ja tarpeelliset näytöt voisi aivan hyvin nostaa sinne, missä ne muissakin pyörissä ovat, eikä se rikkoisi tämän pyörän glooriaa millään tavalla. Se vain lisäisi turvallisuutta.

Teräslokasuojat, hieno maalipinta, valkosivurenkaat ja teräksiset pinnavanteet.

Toinen asia, joka ei oikein kuulu moderniin moottoripyörään on puisilta tuntuvat jarrut. Toki tässäkin voidaan vedota siihen, että vauhti ei ole pääasia tämäntyyppisillä pyörillä ajettaessa, mutta silloin kun on äkkipysähtymisen tarve, jarrujen pitää myös pystyä vastaamaan vaatimukseen. 100 km/h on sama 100 km/h pyörästä riippumatta. Oma osansa tässä on sillä, että edessä on vain yksi levy ja pyörä on raskas.

Muuten Softail Heritage oli tavattoman rauhallinen ja nautinnollinen ajettava ja piti enimmäkseen suupielet messingillä. Ajamisen ja etenemisen kiire ikäänkuin loisti poissaolollaan ja ajamisesta pääsi nauttimaan täysin siemauksin. Toki loputtoman hienolla kelilläkin oli oma osansa asiaan.

Valkoinen?

Kuten sanottua, alkuun tökki se, että Softail Heritage oli valkoinen. Kun sitten menimme kuvaamaan sitä eräänä iltana Seinäjoelle Rytmikorjaamon pihalle, aurinko paistoi varsin matalalta ja se paljasti, miten kaunis helmiäismetallihohtopinta maalissa oli. Sen jälkeen väriä katseli aivan toisin silmin. Kyllä, Harley-Davidsonkin voi olla viattoman valkoinen.

Valkoisen maalipinnan ja kromin hehkua. Valitettavasti se ei välity kuvissa yhtä hienona kuin todellisuudessa.

Pyörän tuulisuojan saa helposti poistettua ilman työkaluja, mikäli haluaa nauttia ajoviimasta. Tuulisuoja sinänsä selviää omasta tehtävästään hyvin.

Pyörässä on kuusi vaihdetta, joiden välityssuhteet vaikuttavat asiallisilta. Vaikka pyörä on raskas, painoa on tankattuna 339 kg, paino ei tunnu kovinkaan paljon edes paikalla ollessa kiitos matalan painopisteen ja matalalla sijaitsevan istuimen. Loppukin painon tunne häviää, kun lähdetään liikkeelle.

Pyörän akseliväli on pitkä, 1635 mm, mikä omalta osaltaan tekee siitä rauhallisen, kiireettömän käsiteltävän.

Olennaista tietoa ja kromin kiiltoa.