Guzzi täytti tehtaana sata vuotta 2021. Juhlamalli V 100 pääsi kuitenkin julkistukseen vähän myöhässä – kiitos koronan.
Moto Guzzit ovat tähän asti olleet ilmajäähdytteisiä. Nykyiset päästönormit ovat pakottaneet valmistajan toisensa jälkeen siirtymään nestejäähdytykseen. Nestejäähdytyksellä pystytään paljon tarkemmin kontrolloimaan moottorin käyntilämpötiloja ja samalla päästöjen hallinta onnistuu paremmin. Ehkä tärkein syy on tehon tuoton hallinta huolimatta suuremmista ominaistehoista, tai sen takia. Nykypyörissä tehot kasvavat pikkuhiljaa ja jossain tulee raja vastaan ettei pelkällä ilmajäähdytyksellä pärjätä.
Muuten moottori on aitoa Guzzia: pitkittäinen V2-moottori, sylinterit sojottavat tankin alta polvien suuntaan.
Mekaaniset melut ovat pienemmät kuin perinne-Guzzeissa, mutta hälyä on kuitenkin guzzimaisesti, ja pakoputken poksaukset ovat niin Italiaa. Paukkuja löytyy 115 heppaa ja vääntöä käytännössä yllin kyllin. Numeroina 105 Newtonmetriä. Bonuksena pata kiertää maksimissaan kuin japsi, eli 9500 kierrosta minuutissa.
"Pyörä ei rajoita mitenkään etenemisnopeutta"
Alustassa on monipuolista palikkaa ja parasta on aktiivinen säätö, eli ei huolia tienpinnan laadusta, aina toimii. Ajossa V 100 on jämerä olematta kuitenkaan kankea. Mutkiin se menee niin sanotusti kuin ihmisen mieli, varmasti sporttisin Guzzi ikinä. Käytännössä pyörä ei rajoita mitenkään etenemisnopeutta, vaan se on kuskin tehtävä. Tämä siis normiliikenteen seassa liikuttaessa yleisillä teillä.
Mittaristona on monipuolinen tft-näyttö. Nappulatekniikan ja valikoiden selaaminen vaatii tietoista perehtymistä. Toki näinhän tänä päivänä on monenkin merkin kohdalla.
Sähköisesti säätyvä pleksi – erikoinen säätötapa
Sähköisesti säädettävä pleksi on erikoisesti toteutettu. Ohjainnapit pitää aktivoida valikon kautta, mikä on vähän huono ratkaisu. Pleksii sinänsä vie hienosti tuulenpaineen, mutta melua on tarjolla. Pleksi kun on varsin kapea varsinkin alhaalta. Yleensä pleksit joutuukin räätälöimään omien tottumuksiensa mukaan. Toki isolla tuulilasilla suojaus onnistuu paremmin kuin sporttipyörien pikku plätyillä.
Pyörässä oli myös sivulaukut jotka olivat asiallisen kokoiset ja siististi kiinnitetty.
Matkustajan paikka oli valitettavan pieni pitemmälle ihmiselle. Jousitus kantoi matkustajan hienosti.
Automaattiset ilmanohjaimet – pienempi ilmanvastus
Erikoinen lisä Guzzissa on automaattinen ilmanohjaintoiminto. Kyseessä on itse asiassa "maailman ensimmäinen prätkä, jossa on itsestään säätyvät ilmanohjaimet". Katteessa on pienet lisukkeet jotka muuttavat asentoaan nopeuden myötä ja ohjaavat ilman virtausta enemmän tai vähemmän kuskin syliin. Ne eivät varsinaisesti tehneet vaikutusta. Toki eron huomaa mutta… Saavutetaanko tavoitetta, jonka mukaan niiden pitäisi vähentää pyörän ilmanvastusta peräti yli viidenneksen eli 22 %?
Hintaa Guzzille kertyy 24000 euroa.
Pyörän painoa, 233 kiloa tankattuna, voidaan pitää kohtuullisena. Bensatankin tilavuus on 17 litraa, jolla mennään sellainen vajaa 300 kilometriä normiajossa.
Pikamaistien johtopäätös: Moto Guzzi elää ja voi hyvin.
Moto Guzzi V100 Mandello S pähkinänkuoressa:
Adaptiiviset ilmanohjaimet. Sähköisesti säädettävä tuulisuoja. Vakionopeudensäädin. Neljä ajomoodia: Tour, Rain, Road, Sport. Kaarre-ABS. Luistonesto. LED-valot. Moottori: tilavuus 1042 cm3, nestejäähdytys, pitkittäinen V2, teho 115hv / 8700rpm, maksimivääntö 105Nm / 6750rpm, josta 82% käytettävissä jo 3500rpm kohdalla. 5" TFT näyttö. USB virtapistoke.
S-mallissa lisänä: Öhlins Smart EC 2.0. Vaihdeavustin. Rengaspainevalvonta. Kahvanlämmittimet. Kulutus (ilmoitettu) 4,7 l / 100 km. Huoltoväli 12 000 km.