Verge TS Pro. Remmi tiukalle, hanskat käteen ja töihin. Kuva Antti Tuomela.
Verge TS Pro
Verge- sähkömoottoripyörä on suomalainen innovaatio, jonka erikoisuutena on takavanteeseen integroitu moottori. Tämä mahdollistaa suuremman akuston sijoittamisen runkoon, sekä poistaa erillisen voimansiirtolinjan tarpeen. Suomessa valmistettuja osakokonaisuuksia on muun muassa pyörän alumiinirunko.
Motouutiset koeajoi Verge Motorcyclesin TS-malliston kolmesta vaihtoehtoisesta tehoversiosta keskimmäisen, TS Pro -mallin. Mallille luvataan 1000 Nm vääntöä, nollasta sataan pitäisi kulua aikaa 3,5 sekuntia ja maksiminopeus on rajoitettu 200 kilometriin tunnissa. Teholtaan 102 kilowatin, eli liki 140 hevosvoiman pyörän ajomatkan latauksella kaupunkinopeuksissa valmistaja kertoo olevan noin 350 kilometriä ja valtatiellä 200 km. Pikalatausajaksi on luvattu 35 minuuttia.
Kiinnostuksemme kohteena oli mm. se, miten valmis Verge on ostajan näkökulmasta, sekä luonnollisesti se, miten takavanteeseen sijoitettu voimanlähde vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin. Aikaisempi vertailukokemus on hankittu Harley-Davidsonin omistamalla LiveWire- sähkömoottoripyörällä.
Lyhyt testiaika ei mahdollistanut sen testaamista, miten pitkälle akullisella pääsee.
TS Pron hinta on 41 709 euroa ja kun sen nyt ennakkotilaa, pyörä luvataan toimittaa marraskuussa 2023 Vergen oman sivuston mukaan. Muiden mallien, kuten kalleimman ja tehokkaimman Ultran toimitusten luvataan alkavan vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä ja perusmalli TS:n vuoden 2024 alkupuolella.
Jarrut ja jousitus
Brembot ja keula arvioinnin kohteena. Kuva Antti Tuomela.
Koeajamamme yksilö oli viimeistä aiempaa kehitysversiota eikä koeajokäyttöön ollut tarjolla täyttä 1000 Nm vääntömomenttia tarjoavaa versiota. Pyörä oli varustettu Wilbersin keulalla sekä linkkuvälitteisellä samanmerkkisellä takaiskunvaimentimella. Vergeen on saatavilla myös Öhlinsin alustapaketti.
Jarruina on edessä Brembon nelimäntäiset radiaalit tuplana 230-millisin Galferin levyin. Takajarrulevy on halkaisijaltaan 380-millinen Galferin valmiste, joka on kiinnitetty ulkokehältään vanteeseen. Levyä puristaa neljä Brembon mäntää Vergen omassa satulassa. Renkaat ovat 17-tuumaiset, edessä 120 milliä ja takana 240 mm leveinä.
Tutkinnassa moottori, voimansiirto, takajarrut ja -jousitus. Kuva Antti Tuomela.
Ensivaikutelma
Ensimmäinen huomio pyörän päälle istuessa oli matala istumakorkeus. Ominaisuus, joka on varmasti monelle mieleen, eikä se itseänikään reilu 180-senttisenä ainakaan häirinnyt. Jousituksen toiminta paikallaan testatessa tuntui loogiselta, pyörän molemmat päät liikkuivat samassa tahdissa kuljettajan kohdalta paineltaessa.
Alkuperehdytyksen jälkeen liikkeelle lähtiessä oli heti haettava tuntumaa kaksiin eri jalkatappeihin, joista siis puuttuu niin jarru- kuin vaihdevipukin. Etummaiset cruisailutapit tuntuivat omille mitoilleni sekä ohjaustangon asetuksille luonnollisemmilta. Seuraavana oli tarpeellista viritellä omaa motoriikkaani jarrutustekniikkaan, koska perinteisempiin moottoripyöriin tottuneena piti hetken aikaa muistutella itselleen, että takajarru on vasemmassa kahvassa, eikä siinä ole totutusti kytkintä.
Käsittelytuntuma
Tappikäännökset ja hidaskäsittelytestit työn alla. Kuva Antti Tuomela.
Peruskäsittelytuntuman hakeminen jatkui hidasajolla ja tappikäännöksillä, joissa moottorin ja kytkimen pyörivän massan hyväksikäytön mahdollisuuden puuttumista matala painopiste kyllä korvasi vähintään samalla mitalla.
Tappikäännöksiä tehdessä itseäni varsin ulottuvana kuljettajana häiritsi se, että ulkopuolen käsi oli liki suorana ääriasennossa, jolloin kaasun käyttö oli hieman haasteellista, ilman ajoasennon muutosta. Huomioitava seikka siis vähemmän ulottuville kuljettajille tankoa ja sen asentoa valitessa. Hidasajo vaati myös totuttelua kaasuvasteeseen. Asetus on varmasti keskiarvo kahvan kääntöön reagoinnin nopeudesta, mutta varsinkin kokeneemmat kuljettajat saattavat toivoa niin sanotusti vähemmän löysiä vaijeriin.
Jarrutuntuma
Jarrutustesteissä 245 kiloisen sähkömoottoripyörän matala painopiste edelleen edesauttoi helppoa hallittavuutta.
Isolla takajarrulevyllä ABS-järjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus on helppo todeta. Vasenta kahvaa voimakkaasti puristettaessa takapyörän pito antautuu jarruvoimalle helposti, mutta ABS toimii tilanteessa asianmukaisesti ja pyörä pysyy linjassa.
Jarrutestit maksimilla. Kuva Antti Tuomela.
Etujarrujen ja keulan toiminta on tuntumaltaan tutumpaa ja painonsiirtymä eturenkaalle tuntui olevan hallinnassa. Ja vaikka etupyörä voimakkaan jarrutuksen loppuvaiheessa pyrkii normaalisti ABS-ohjausyksikön tuottamien pyörintänopeustietojen päätyttyä lukittumaan, pyörä pysyy silloinkin hyvin linjassa.
Kun molemmilla jarruilla toteutetun voimakkaan jarrutuksen loppupidon jälkeen molemmat jarrut vapautti yhdenaikaisesti, pyörä laski eikä noussut, joka on perinteisestä tuntemuksesta poikkeava tilanne, mutta ei toki häiritsevä. Huomioimani ilmiö johtuu varmasti useammastakin seikasta, aina lukkiutumiseneston toiminnasta jousituksen säätöihin, mutta myös varmasti pyörivän massan määrästä takapyörässä sekä takahaarukan kulmasta.
Ohjattavuus
Tutustumista ohjausgeometriaan. Kuva Antti Tuomela.
Hain ohjausgeometriaan tuntumaa väistöillä ja kaistalle paluilla, joiden onnistumiseen myös jousituksen loogisella toiminnalla on aina osuutensa. Huomioitua tuli välittömästi, että 20,5 asteen keulakulma yhdessä kyseessä olevan ohjaustangon kanssa aiheutti melko aggressiivisen yliohjautumisen tunteen, mikäli työntöohjausta tarjosi vähänkin alle viidenkympin nopeudessa. Sen sijaan tätä suuremmassa nopeudessa, kun hyrrävoimat jo pönkittivät etupyörää kulkusuuntaansa, nopeat väistöt on helppo tehdä tällä akseliväliltään reilun puolentoista metrin laitteella.
Ohjautuvuuden testausta väistöharjoittein. Kuva Antti Tuomela.
Maantienopeudessa pyörä kulki vakaasti ja oli helppo käsiteltävä myös kaupunkiolosuhteissa Helsingin liikenteessä. Pikkukaduilla ja liikennevaloissa huomasi kuuntelevansa muun liikenteen ääniä, oman ajoneuvon ollessa liki äänetön. Samalla toki huomasi tämän piirteen aiheuttavan myös velvoitteita itsensä huomatuksi tekemisessä, varsinkin kevyen liikenteen kanssa samassa risteyksessä yhtä aikaa ajettaessa.
Erityispiirteet
Entäpä sitten se ajotuntuma, jonka takavanteeseen integroitu moottori tuo? Luonnollisesti pyörivän ja jousittamattoman massan lisäys takapyörään verrattuna perinteisen moottoripyörän vastaavaan tuo erilaisia tuntemuksia, mutta ei aiheuta lyhyen tutustumisen perusteella normaaleissa olosuhteissa mitään radikaaleja haasteita käsiteltävyydelle.
Verge TS Pron erikoisuus on takavanteeseen - ei siis -napaan - sijoitettu sähkömoottori. Ratkaisu ei ole käytössä missään muussa sähkömoottoripyörässä ja tekee pyörästä visuaalisesti erittäin kiinnostavan näköisen. Vannemoottori lisää jousittamatonta massaa, joten pyörän alustan käytös oli erityisen mielenkiintomme kohteena. Kuva: Antti Tuomela.
Mukulakivikadulla viemärinkansiin osoitellessani onnistuin saamaan odotetusti aikaan myös epämiellyttäviä ryskähdyksiä, mutta jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin kokeillut myös toisenlaisia jousituksen säätöjä erilaisilla puristus-, hi-comp- ja paluuvaimennuksen asetuksilla, sekä Wilbersin ruuvaamalla säädettävällä jousen esijännityksellä. Tietä tasoittamaan on tarkoitettu myös kantavuusindeksin 82 takarengas, jonka luokituksensa mukainen maksimikuorma on 485 kiloa ja valmistaja on määritellyt sen suosituspaineeksi 2,8 bar.
Yhteenveto
Mitenkäs sen Beast-moden sai aktivoitua?
Verge on ensisijaisesti viihdyttävä sähkömoottoripyörä, joka on parhaimmillaan aktiiviseen ajamiseen virittävässä liikenneympäristössä. Omimmillaan Verge on varmasti vaihtelevassa ajossa, jolloin sen voimavaroja voisin itse kuvitella käyttäväni rentoutumistarkoituksessa esimerkiksi työmatkakäytössä, jolloin kuljetuskapasiteetiksikin riittää reppu selässä.
Oleellista on mielestäni myös pyörän persoonallisuus, sillä meitä motoristejahan ei haittaa kanssaliikkujien pitkät katseet liikennevaloissa.
Vergellä on tarjolla helposti huomioitavia värivaihtoehtoja, jotka korostavat tällaisen cruiser-tyyppisen bulevardisportin imagoa. Jo perusmallikin on hinnakas, Ultra-version 62 000 euro puhumattkaan, joten vakaumuksellista kiinnostusta tähänkin lajiin tarvitaan, kuten moottoripyörähankinnoissa yleensäkin.
Nyt koeajettua yksilöä uudempien kehitysversioiden uskon hioutuvan edelleen entistä laadukkaammiksi tuotteiksi, jolloin Verge voi olla täysin kilpailukykyinen vaihtoehto esimerkiksi LiveWirelle. Tähän ohjaavat myös valmistajien määrittelemät markkina-alueet, sekä tietenkin saatavuus. Koeajamamme Verge TS Pro on valmistajan mukaan toimituksessa tämän vuoden lopussa.
Huom: Jutussa ilmoitetut tekniset tiedot perustuvat Vergen kiertuetiimin antamiin ja Vergen kotisivulta saatuihin tietoihin.
Aiheesta aiemmin:
PERJANTAI 3.2.2023 11:15
MP23: Vergen keksijä Teemu Saukkiolle kaksipyöräisten sähköistämisen innovaatiopalkinto
KESKIVIIKKO 4.1.2023
TORSTAI 17.11.2022
MAANANTAI 3.2.2020
Kotimainen sähkö-mp Verge: myöhässä, mutta ison askelen lähempänä tuotantoa
LAUANTAI 28.12.2019
Ajoneuvon informaatio. Vergen toimintoja ohjataan 'tankin' päälle asennetulla tietokoneella.
Tietokone toimii myös infonäyttönä ja avainkorttina.
Vergesää on tarjolla myös kustomoitava ajomoodi. Kuva: Antti Tuomela.