Eilen torstaina ajettu 41. Dakar-rallin viimeinen päivä päättyi Perun pääkaupunkiin Limaan 10 hurjan ajopäivän jälkeen. Maalissa tyytyväisin mies saattoi olla Toby Price ainakin moottoripyöräilijöiden osalta. KTM-kuljettaja voitti kokonaiskisan, kakkosena Matthias Walkner ja kolmosena Sam Sunderland. Kaikki KTM-kuskeja.
Kaikkiaan 179 moottoripyörällä, autolla tai muulla kulkineella ajanutta kuljettajaa selvisi maaliin asti nauttimaan podium-juhlista päivän päätteksi samalle Magdalenan rannalle, mistä kisa alkoikin. Perille päässeistä 75 oli moottoripyöriä, 15 nelipyöriä, 76 autoa, 20 SXS:ää ja 13 kuorma-autoa.
Toby Pricen voitto oli osoitus suunnattomasta päättäväisyydestä. Mies otti osaa viidenteen Dakar-ralliinsa kipeällä ranteella. Hän mursi ranteestaan veneluun vain muutamia viikkoja ennen starttia. Hän keskittyi ajamisessaan jatkuvuuteen enemmän kuin innostukseen, mitä hänen kisakumppaninsa osoittivat ottamalla osuuksien voittoja.
Hammasta purren vuoden 2016 voittaja pyrki pysymään kärjen tuntumassa, ja pääsi lopulta kärkeen yhteispisteissä toiseksi viimeisenä kisapäivänä ja voitti vielä viimeisen osuuden.
KTM oli vahva
Tämä toi australialaiselle toisen Dakarin kokonaiskisan voiton ja KTM:lle se oli jo 18. peräkkäinen. KTM:n vahvuudesta kertoo jotain se, että kakkoseksi tullut Matthias Walkner voitti kisan viime vuonna ja kolmonen Sam Sunderland 2017!
Honda puuttui jälleen podiumilta. Joan Barreda antoi suurta toivoa ensimmäisinä päivinä, mutta joutui keskeyttämään. Samoin Ricky Brabec kisan kärkipaikalta 8. päivänä, kun hänen pyöränsä moottori hajosi. Viimemainitulle pettymys oli suuri, koska hänelle kävi viime vuonna juuri samalla tavalla.
Samaa epäonnea oli Yamahan Adrien van Beverenillä, jonka pyörän moottori laukesi toiseksi viimeisenä kisapäivänä.
Quintanillan tuskien taival
Lopulta Husqvarnan Pablo Quintanilla oli se kuljettaja, joka pisimpään pystyi haastamaan KTM:n klaania, hän oli 9. päivänä kokonaispisteissä jo toisena. Quintanillan toiveet haihtuivat kaatumiseen viimeisellä osuudella.
32-vuotias Quintanilla osallistui jo seitsemänteen Dakariinsa, ja oli siinä uskossa, että viimeisestä ajopäivästä tulee hänen päivänsä. Hän oli vielä aamulla kakkosena, vain minuutin Toby Pricestä, jonka kulkua hidasti hänen kipeä ranteensa. Chileläinen Quintanilla päätti panna kaikki peliin, hyökätä ja toteuttaa elämänsä unelman, saavuttaa Dakarin voiton.
Tämä unelma kääntyi kuitenkin painajaiseksi hiekkaisella viimeisellä osuudella, kun Husqvarnan tehdaskuski kaatui vain muutamia kilometrejä lähdön jälkeen. Urheasti Quintanilla ajoi kisan loppuun asti murtuneella nilkallaan säilyttääkseen paikan podiumilla, mutta päätyi lopulta tuskallisesti kisan neljänneksi.
Viimeisen ajopäivän osuuden voitti Toby Price, kakkosena Hondan nuori Jose Ingnacio Cornejo Florimo, joka päätyi kokonaiskisassa seitsemänneksi, ja kolmanneksi ajoi - kukapa muukaan - kuin Matthias Walkner.
Päivän sitaatti, Toby Price: "Kipu ja kidutus on ollut sen arvoista"
Kolme vuotta sen jälkeen, kun selvisi ensimmäisenä australialaisena Dakar-voittajana maaliin, Toby Price voitti kisan jälleen, taistellen veneluun murtumasta aiheutuneita kipuja vastaan. Murtuma ei ollut täysin parantunut ennen rallin starttia.
– Tuntuu hullulta istua tässä ja sanoa, että voitimme Dakar-rallin, kun ensimmäinen etappivoitto tuli vasta tänään. Se on villiä. Olen onneni kukkuloilla, olen niin innoissani. Nämä ovat olleet 10 pitkää päivää. Nyt vain odotan ja katson, millaista vahinkoa olen saanut aikaan ranteelleni. Lopulta kaikki kipu ja kidutus on ollut sen arvoista. Luulin, että pystyisin ajamaan vain kaksi osuutta, ja sitten vetäytyisin kisasta, mutta se kannatus, mitä olen saanut kaikilta kotoa Australiasta ja lisäksi on ollut vähän onnea matkassa, niin tämä on ollut mahdollista. Tämä on ollut todella epätodellinen ralli, Toby Price kertoi.
Kivusta hän totesi: – Kaikki mitä voin sanoa on, että juuri nyt tuntuu siltä, kun noin viisi ihmistä olisi tökkimässä ranteeseeni veitsellä. Se ei ole kovin mukavaa, eikä se ole kovin nautinnollista, mutta lopultakin voitto oli sen arvoinen. Unohdan kivun varmasti aikanaan. Voitto vie mukanaan kaiken kivun. Olen varma siitä, että ilman tapahtunutta voitto ei olisi ollut yhtä makea, mutta lopultakin olen vain onnellinen päästyäni maaliin. Luulin, etten edes pysty siihen, Price totesi ja kehui kilpakumppaneitaan todella koviksi.