Marilyniin on viimeksi lisätty optisten komponenttien aallonpituuksia uuden 1550 nanometrin LiDARin (lasertutka) myötä sekä rakennettu lisää älykkyyttä anturien kyvykkyyttä haistelevaan ohjelmistoon. Tämän lisäksi ajoneuvoon on rakennettu ohjelmistomoduulit pistepilven suodattamiseen sekä skannerien luotettavuuden arviointiin. Näin halutaan varmistaa ajoneuvon toimintakykyä myös sumussa ja pöllyävässä lumessa, jollaisissa olosuhteissa näkyvän valon ja lähi-infran alueella toimiva LiDAR-tutka auttaa robottiautoa näkemään jopa ihmistä paremmin.
– Vaikka Marilynin näkökyky rajoittuu sankassa sumussa noin 30:een metriin, uudenlainen tutka mahdollistaa auton ajamisen hiljaa sen sijaan, että sen toiminta pysäytettäisiin täysin, kertoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:n robottiautotiimistä.
VTT: spesialiteetti robttoiautojen "näön"tutkimuksessa on keliolosuhteistamme johtuen nimenomaan lumiset, sateiset olosuhteet sekä sora- ja hiekkateillä navigointi ja kulkeminen.
Marilynissä on käytössä myös radiotutkia, mutta niiden herkkyys muille kuin metallisille esteille ja toisaalta erottelukyky ovat rajoitettuja etenkin, kun halutaan tehdä hahmontunnistusta.
– Marilyn pystyy myös yhdistelemään tutka- ja LiDAR-tekniikoita painottamalla eri antureiden parhaita puolia. Tämä tekee automaattiajoneuvosta turvallisemman kuin ihmisen ajamasta autosta - tosin siihen on vielä matkaa, mutta melkoinen harppaus on nyt otettu ja oikeaan suuntaan, Kutila korostaa.
Matkaa luotettavaan automaattiajamiseen on vielä Kutilan mielestä jäljellä.
– Meillä on silti edelleen pitkä matka 24/7 automaattiajamiseen, mutta haave on taas pitkän loikan verran lähempänä. Jos juostaan 42 km maratonia, niin ehkäpä maali on nyt 10 km lähempänä, hän vertaa.
Matti Kutila.
Sumussa ajoa robottiautotapahtumassa
Robottiautoihin on tähän mennessä lisätty koko ajan enemmän skenaarioita (kaupunkia, kantatietä, lunta, exit-ramppia), joista auto suoriutuu. Marilyn esittelee omaa erikoisosaamistaan RobustSENSE-tapahtumassa 16.5. kuuden muun robottiauton ohella. Tapahtumassa eri ajoneuvovalmistajien robottiautot esittelevät nyt ensi kertaa yhdessä erilaisia ajoskenaarioitaan samalla areenalla. RobustSENSE järjestetään Saksan Ulmissa 16.5.
– Marilyn ajaa varta vasten telttaan tehdyn sumupatjan läpi siten, etteivät kyydissä olevat ihmiset näe sen taakse. Kammion jälkeen auto väistää automaattisesti edessä olevaa estettä, tässä tapauksessa nukkea. Marilynin antureista 905 nanometrin LiDARit eivät näe sumun läpi, mutta uusi 1550 nm:n LiDAR on ainoa anturi, jonka pohjalta väistöpäätös tehdään, kertoo Kutila suojattinsa ajoskenaariosta.
Tämä lienee ensimmäisiä kertoja Euroopassa, kun kuusi robottiautoa toimii eri ajoskenaarioidensa mukaan samalla campusalueella, jossa liikkuu myös jalankulkijoita. Muut autot haastavat risteysajoa automaattisesti, tekevät reitin suunnittelua sekä vaihtavat manuaali- ja automaattimoodin.
Marilyn puolestaan profiloituu ’see through’ -tyyppisen skenaarioon ajamalla sumun läpi ilman, että edes valvoja näkee, mitä sumuseinän takana on.
Marilynissä yhdistyy VTT:n, SICK:in, Oplatekin ja Modulightin LiDAR- ja anturifuusiotekniikka.
Muut robottiautot tulevat Ulmin yliopistolta, Daimlerilta, FZI:lta, Fiatilta, Ficosalta sekä Fraunhoferilta ja CTAG:ilta.
– Myös yleisö pääsee halutessaan robottiauton kyytiin tapahtumassa, jossa saattaakin syntyä maailman ensimmäinen robottiautojen ruuhka, mutta toivottavasti ei sentään ketjukolaria, Kutila myhäilee.
Seuraavan kerran Marilyn kokeilee taitojaan kesällä automaattisessa parkkeeraamisessa siten, että se saa ohjauskomentonsa auton ulkopuolelta. Myös puolisolle Martille kuuluu uutta, sillä se käy pohjoisessa kesä- ja marraskuussa tekemässä reitin valintaa kitkatiedon ja LiDAR-datan pohjalta.
VTT:n robottiautot.
Ydinosaaminen VTT:n omissa käsissä
Robottiautotutkimuksen kautta VTT luo uusia innovaatioita automaattisten ajoneuvojen turvalliseen toimintaan kaikissa olosuhteissa. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti eri sovellusalueilla ja niiden avulla synnyttää uusia kasvumahdollisuuksia globaalien haasteiden ympärille.
Kysyimme Matti Kutilalta siitä, mikä osa tutkimuksesta on VTT:n omaa. Esimerkiksi onko ohjelmistokehitys - siis miten eri laitteistot ja teknologiat summaavat saamansa tiedot ja tekevät siitä päätöksiä - teidän omissa käsissänne, vai ostatteko te sen jostain / teette yhteistyötä jonkun kanssa?
– Kaikki ydin on omissa käsissämme. Tämä on strateginen päätös, että ydin pidetään itsemme hallinnassa jolloin tiedämme mitä se tekee ja miksi se tekee jotain. Toki yhteistyökumppaneiden ohjelmistoja on siihen yhdistetty.
Koska laitteisto monimutkaistuu, signaalinlähteitä tulee lisää, kuten esimerkiksi kahdella eri taajuudella toimivia LiDAReita, niin miten laitteisto tekee valintansa sen suhteen, mitä välinettä missäkin keli-/tunnistus- tai vastaavassa tilanteessa käytetään? Ja miten paljon raakaa prosessorivoimaa kaiken käsiteltävä tiedon käsittelyyn tarvitaan?
– Prosessorivoimaa tosiaan tarvitaan datan murskaamiseeen. Meillä on 5 tietokonetta per auto hoitamassa tietoliikennettä, lidareita, ohjaamassa autoa, jne. Tällä hetkellä valinta eri kelianturoinnin suhteen on ollut tapauskohtaista, mutta menemme kohti artificial intelligence asioita, Kutila päättää.
Seuraamme Marilynin ja VTT:n kehitystyötä, ja palaamme siihen erityisesti siinä vaiheessa, kun on jotain merkittävää kerrottavaa moottoripyörien havainnoinnin osalta.
Aiheesta aiemmin: Kävimme VTT:ssä selvittämässä robottiautoilun haasteita: näkeekö itsekseen ajava auto moottoripyörän?