Loukkaantumisriskit valtavia
Tieluokitusten mukaan purettuna motoristit olivat sitä mieltä, että siinä missä valtatiet ja kantatiet ovat kunnoltaan parhaimmillaankin vain keskinkertaisia, seututeitten osalta kunto tippuu välttävään ja yhdysteitten kunto lähenee surkeaa.
Tiestön huonon kunnon takia joka neljäs motoristi oli joutunut vaaratilanteeseen valta- ja kantateillä, mutta osuus yhdysteillä oli jo 60 % ja seututeilläkin 49 prosenttia.
Suurimpia vaaratilanteiden aiheuttajia olivat erilaiset urat ja kuopat, kuten pitkittäinen ura tiessä, kuoppa, ura tai halkeama, kohouma tai patti. Myös tiellä olevat pikipaikkaukset, liukkaat tiemerkinnät ja tielle noussut sora olivat merkittäviä riskitekijöitä jyrsittyjä uria unohtamatta.
Luokituksissa alimmilla teillä sattuu eniten onnettomuuksia
Tieluokituksen merkitys näkyy myös vastauksissa kysymykseen "Oletko joutunut moottoripyörällä onnettomuuteen tai kaatunut sillä vuonna 2017?" Valta- ja kantateillä ajaneista näin oli käynyt 0,6 prosentille vastanneista, kun yhdysteillä prosenttiosuus on 2,0. Onnettomuuksien aiheuttajat olivat suurinpiirtein samat kuin vaaratilanteiden aiheuttajat, joskin urien ja irtosoran sekä liukkaan pinnoituksen merkitys olivat kasvaneet.
Motoristin kannalta pitkittäin jyrsityt urat vaikuttavat paljon haitallisemmin kuin poikittain jyrsityt. Poikittain jyrsityt vaikuttavat vähän, kun taas pitkittäin jyristyt vaikuttavat paljon, ja ne vaikuttavat pyörän liikkeisiin.
Osa motoristeista välttelee aina tiettyjä teitä sen mukaan, miten huonossa kunnossa ne ovat. Myös suurimmat huolenaiheet teitten osalta ovat samat kuin aiemmin luetellut, tielle noussut sora on kuitenkin tässä kärjessä.
"Tienkäyttäjän linjasta ei hyötyä"
44,6 % motoristeista oli sitä mieltä, että liikennemerkit eivät kerro mitään teitten kunnosta tai että niitä ei edes ole varoittamassa tilanteesta.
Tienkäyttäjän linjasta, jolle voi ilmoittaa teiden ongelmista, ei tiennyt lainkaan 26,5%, hyödyttömyyden vuoksi sitä ei käytä 23,5 % ja vain 4,9 % ilmoittaa sinne aina havaitsemansa huonokuntoiset ongelmat.
– Vastaukset kertovat siitä, että motoristit ovat huolestuneita suomalaisen tiestön kunnosta ja kokevat ylläpidon riittämättömäksi ja tiedotuksen ongelmista puutteelliseksi, totea Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Marja Kuosmanen.
– Se, että teitten riskit kasvavat tieluokitusten mukaan ei ole yllätys, mutta heikot arvosanat teiden kunnosta yleensä eivät anna mairittelevaa kuvaa teiden ylläpidosta, kuten ei myöskään motoristien kasvava vaarallisten tilanteiden ja onnettomuuksien riski. Meidän käsityksemme mukaan valtiovallan on syytä ottaa kyselyn tulokset vakavasti ja ryhtyä toimiin teitten korjausvelan pienentämiseksi.
Tiestön kunto 2017 -kyselytutkimus toteutettiin nettikyselynä. Se oli avoinna 31.10.-12.11.2017 kaikille vastaajille. Kyselyyn saatiin yhteensä 795 kpl vastauksia, joista luotettavuustarkastelun jälkeen otettiin mukaan 788 kpl.