Julkaisemme joulunajan lukemiseksi teille joitakin Motouutisten vanhoja juttuja uudelleen. Tämän jutun alkuperäinen julkaisupäivä oli 3.1.2014.

CDC eli Center for Disease Control, amerikkalainen terveysviranomainen tutki 1,2 miljoonaa sairaalaan moottoripyöräonnettomuudessa loukkaantumisen vuoksi tuotua henkilöä vuosien 2001-2008 väliseltä ajalta ja selvitti vammojen sijainnin.

Sääret loukkaantumisherkin alue

CDC:n selvityksen mukaan 30 prosenttia eli melkein kolmannes ei-kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kohdistui sääriin ja jalkoihin.

Seuraavaksi suurin onnettomuusryhmä olivat päähän ja niskaan kohdistuneet vahingot, joiden osuus oli 22 prosenttia. Lähelle tätä pääsivät ylävartaloon, rintakehään, olkapäihin ja selkään sattuneet vahingot, seuraava ryhmä oli käsivarret ja kädet ja viimeisenä alavartaloon eli lonkkiin ja lantioihin kohdistuneet vauriot.

CDC:n tiedoista ei käy selville vammojen vakavuusaste eikä myöskään se, missä määrin näiden onnettomuuksien tapahtuessa oli käytetty asianmukaisia turvallisia ajovarusteita.

Kypärän käyttö kannattaa

AAAM, Association for the Advancement of Automotive Medicine eli Autolääketieteen edistämisen yhdistys on puolestaan tutkinut eroja vanhojen ja nuorten motoristien vammojen suhteen. Lisäksi se on selvitänyt kypärän käytön ja käyttämättömyyyden aiheuttamia eroja. Yhdysvalloissa ei ole kuin joissakin osavaltioissa käytössä kypäräpakko, meillä Suomessa taas kypäräpakko on ehdoton. 

AAAM selvitti 1998-2002 Marylandin osavaltion alueella sattuneet moottoripyöräonnettomuudet käyttäen sekä sairaaloiden potilaskertomuksia että poliisiraportteja. Samalla se jakoi kehon yhdeksään eri osa-alueeseen ja luokitteli vauriot myös niiden vakavuusasteen mukaan. 

Tutkimuksesta selvisi muun muassa, että kypärän käyttäjillä oli vähemmän vakavia vammoja, mutta yllättäen enemmän vähemmän vakavia vammoja kuin niillä, jotka eivät käyttäneet kypärää. Myös tämän tutkimuksen mukaan vammoja tuli eniten alaraajojen alueelle.

Nuorilla kuljettajilla oli enemmän vakavimpia pään, niskan ja kasvojen vammoja niiden joukossa, jotka eivät käyttäneet kypärää. Vanhemmilla taas vammojen pääosa kohdistui alaraajoihin.

Suurin osa sairaalassa kuolemaan johtaneista iskuista oli sattunut rintakehän alueelle, seuraavaksi suurin osa pään alueelle ja kolmanneksi suurin syy olivat vatsan alueelle kohdistuneet vauriot. Tässä on syytä huomata se, että tämä tutkimus käsittelee vain sairaalassa tapahtuneita kuolemia, ei välittömästi onnettomuuspaikalle menehtyneitten kuolinsyytä.

Sääriluu on esillä

WHO eli World Health Organisation on puolestaan YK:n alainen terveysjärjestö. WHO selvitti Karachissa Pakistanissa sijaitsevaan Jinnahin sairaalaan tuotuja moottoripyöräonnettomuden uhreja ja heidän vammojensa laatua. Neurokirurgiaa vaatineet päävammat samoin kuin pelkät pehmytkudosvauriot ilman luunmurtumia jätettiin ulkopuolelle.

WHO:n tulokset ovat samantyyppiset kuin kahden edellisenkin tutkimuksen: suurin osa loukkaantumisista tapahtuu alaraajoihin. Tässä tutkimuksessa vammat selvitettiin tarkemmin, joten alaraajoissa suurin osa loukkaantumisista - luunmurtumista osuu sääri- ja pohjeluuhun, seuraavaksi onnettomuusalttein on reisiluu.

Ylävartalossa puolestaan kyynär- ja värttinäluu vaurioituvat useimmin ja seuraavana sitten olkavarren luu.

Kaikenakaikkiaan tutkimuksen tekijät totesivat, että sääriluu on kaikkein vaurioherkin sen vuoksi, että se on niin pinnalla ja moottoripyöräilyn ajoasennossa ikäänkuin tarjolla. He myös suosittivat sen suojaamista loukkaantumisalttiuden vähenemiseksi. 

USA:ssa Kuolema korjaa useimmiten kypärättömän

Kuolemaan johtavia onnettomuuksia on puolestaan selvittänyt NHTSA eli USA:n liikenneturvallisuusvirasto. Se on tutkinut noin 8500 kuolemaan johtanutta mp-onnettomuutta vuosina 2000-2002. 

Päähän osuneet iskut olivat suurin yksittäinen syy kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa sekä kypärää käyttäneiden että kypärättömien kuljettajien keskuudessa. Kuten arvata saattaa, kypärää käyttäneiden kuolleisuus pään alueelle sattuneihin iskuihin oli pienempi kuin niillä, jotka eivät käyttäneet kypärää.

Niissäkin tapauksissa, jossa motoristi oli saanut useampia vammoja, kuolinsyy useimmiten oli pään alueelle sattunut vamma, ja edelleen kypärättömillä riski on suurempi.

Tämän tutkimuksen ongelmana on se, ettei käytetyn kypärän laatua ja ominaisuuksia ole tallennettu, eikä tutkimus ota niihin kantaa. Todennäköisesti olisi suuri ero sillä, onko onnettomuustilanteessa käytetty kypärä sertifioitu asianmukaisesti, ja onko käytetty 50 euron avopottaa vai 500 euron kunnollista integraalikypärää. Myöskään muitten turvavarusteiden kuten ajopuvun tai ajokenkien käyttö ei ilmene tutkimuksesta. Mp-kilpailuissa kuljettajat kaatuvat usein yli 200 km:n tuntinopeuksissa loukkaantumatta, koska heillä on todella turvalliset ajovarusteet sekä kaatumisen ammattitaito. Shortseissa saman tempun tekeminen aiheuttaa aivan toisenlaista jälkeä. Myös muun liikenteen mukanaolo erottaa rata-ajosta.

Mitä voimme oppia?

Säärten ja jalkojen suuri onnettomuusriski on yllätys. Jalat ovat alue, joissa harvimmin ehkä käytetään riittävän toimivia turvavarusteita. Tämä tarkoittaa hyviä, suojaavia ajosaappaita, joissa on asianmukaiset vahvikkeet, jopa säärisuojien käyttö voisi tutkijoiden mielestä olla suotavaa.

Toisaalta jalkoihin kohdistuneet vammat harvoin johtavat kuolemaan, minkä taas useimmin aiheuttavat päähän osuneet iskut. Tämä korostaa kunnollisen, laadukkaan ja turvallisen sekä juuri oikean kokoisen kokokypärän käytön tärkeyttä.

Ylävartalon suojaus on useimmiten ajoasuissa kunnossa. Niissä on yleensä olkatoppaukset ja kyynärsuojat, monissa myös jonkinlainen selkäsuoja. Rintaa ja selkää suojaavat panssarit pystyy kyllä hankkimaan erikseen. Ajohansikkaissa pitäisi puolestaan olla kunnolliset rystysuojat ja kämmenpohjan pitäisi kestää liukumista.

Lantio ja reisiluu ovat vahvoja, mutta ainakin osassa ajopuvuista on lantiosuoja, niitä on saatavilla myös ajopuvun alle puettavina housuina, jotka sitten taas eivät sovi farkkujen alle.

Kaikki nämä onnettomuustutkimusten tulokset joka tapauksessa vahvistavat sitä käsitystä, että kunnollisiin ajovarusteisiin kannattaa satsata - ja myös käyttää niitä.