Kypäräkameroiden käyttö on laissa sallittua, mutta esimerkiksi Metro-lehden haastattelema asianajaja Paul Breen on sitä mieltä, että jotkin toimintakameratyypit, erityisesti sellaiset, jotka on asennettu kypärän sivulle, voivat vaikuttaa kuljettajan stabiiliuteen aiheuttaen huojuntaa sekä johtavat niskan väsymiseen ja potentiaalisesti kuolemanvaaran aiheuttavaan keskittymisen heikkenemiseen. Breen johtaa Cassell Moore -lakiasiaintoimiston erittäin vakavien loukkaantumisten tutkimiseen keskittynyttä osastoa.

Breenin mielestä hallituksen pitäisi tarkastaa kypäräkameroita koskevaa lainsäädäntöä, sillä markkinoilla on varsin erilaisia malleja ja valmistajia. Luodinmuotoiset kamerat vaikuttavat vain vähän kypärän aerodynamiikkaan, kun taas suuret nelikulmaiset (kuten esimerkiksi GoPro Heron tyyppiset) ja kypärän toiselle sivulle kiinnitetyt edustavat toista ääripäätä.

Väsynyt kuljettaja on riski

– Jo pelkän kypärän muotoilu vaikuttaa valtavasti melutasoon ja aerodynamiikkaan, joten ei tarvitse olla nero ymmärtääkseen, että sopiva kamera ja sen kiinnitysteline voivat muodostaa ison (aerodynaamisen) taakan. Huoleni on, että se voi johtaa pyörteilyyn. Vaikka se ei välttämättä tunnu lyhyillä matkoilla, se voi aiheuttaa niskan väsymistä pidemmillä matkoilla. Väsynyt kuljettaja on poissa tolaltaan, ja silloin voi odottaa onnettomuuksia tapahtuvaksi.

Institute of Advanced Motoristsin (IAM) teknisen puolen vetäjä Tim Shallcross puolestaan pelkää, että riski on siinä, että kuljettaja helposti ajattelee "hei, minun on saatava täydellinen kuva" sen sijaan, että tämä keskittyisi ajamaan järkevästi ja keskittyisi tiehen ja sen tapahtumiin.

Salfordin yliopiston aerodynamiikan luennoitsija Peter Acliffe toteaa, että "ei ole epäilystäkään etteikö kameran lisääminen kypärään muuta ilmavirtausta sen ympärillä".

Toispuoleista virtausta

– Kypärän sivulle asennettu kamera vaikuttaa enemmän kuljettajaan kuin kypärän päälle asennettu, koska virtaus sen ympärillä on asymmetrinen ja sen paino on epäbalanssissa sille puolen missä kamera on.

Kamera sopii hyvin pyöräilijöille. Kun vauhti on hidas, kameran aiheuttama vastus ei tunnu missään, mutta kun nopeudet kasvavat, vaikutus vahvistuu, ja siitä tulee uhka stabiliteetille. Turvallisilla teillä voi kokeilla kameran aiheuttamia tuntemuksia eri nopeuksilla.

– Kameroista voi olla hyötyä, kun niillä filmataan onnettomuuksia, mutta samankaikaisesti näemme jatkuvasti kasvavassa määri Youtube-videoita, joissa kamerankäyttäjät ajavat vastuuttomasti. Joten älä ota mitään typeriä riskejä vain saadaksesi ladattua hyvän kuvan tai videopätkän internetiin, Acliffe kehottaa. – Moottoripyörä on muutenkin riskialttein kapistus tiellä, joten älä kasvata riskiä kypäräkameralla.

Iso kuorma niskalle

Peter Bearman toimii professorina kokeellisen aerodynamiikan osastolla Lontoon Imperial Collegessa.

– Kypäräkamera voi olla tuskaisa kuorma kovassa vauhdissa. 110 km/h tuntivauhdissa kameran aerodynaaminen vetovoima voi olla jossain 1-2 kg:n välillä riippuen kameran otsa-alueen koosta. Toinen haitta voi olla kiinnityksen joustavuuden aiheuttama tärinä. Joka tapauksessa kamera vaikuttaa kuljettajan tuntemukseen pyörän tasapainosta. Lisäksi kamera on vaarallinen, jos se irtoaa kovassa vauhdissa.

Toisaalta British Motorcyclists Federationin eli sikäläisten moottoripyöräilijöiden edunvalvontajärjestön edustaja Graeme Hill totesi, että yhdeksän kymmenestä moottoripyöräonnettomuudesta on autoilijoiden aiheuttamia. Tämän vuoksi kypäräkameroista on juristeille hyötyä tapahtumien selvittämisessä.

Aiheesta aiemmin sivuillamme: Fusar Mohawk - virtaviivainen kypäräkamera tuo älyä kypärääsi