Michael Dunlop johti alusta maaliin ja voitti 20,4 sekunnilla Peter Hickmanin (Swan Racing Yamaha) kilpailun ennätysajalla 56 minuuttia 15,993 sekuntia. Dominic Herbertson (Burrows Engineering/RK Racing Paton) ylsi TT-palkintokorokkeelle kolmantena.
Kisa lähti liikkeelle klo 11.45, ja Dunlop oli nopein Glen Helenille tultaessa avauskierroksella. Hänen etunsa Herbertsoniin nähden oli jo 3,2 sekuntia, kun Rob Hodson (SMT Racing Paton) oli vain kaksi sekunnin kymmenesosan päässä kolmatena. Heitä seurasivat Jamie Coward (KTS Racing Steadplan Kawasaki), Hickman ja Mike Browne (Scott Racing Aprilia).
Dunlop tuplasi johtonsa matkalla Ballaughiin ja aloitettuaan kuudentena oli jo kolmantena reitillä, ja Ramseyhin mennessä pohjoisirlantilainen oli kasvattanut eroa Herbertsoniin jo yhdeksään sekuntiin, kun kiersi Ramsey neulansilmän ensimmäistä kertaa. Hickman oli noussut kolmannelle sijalle, vain puoli sekuntia Herbertsonia perässä, ja Coward, Hodson ja Browne olivat edelleen hyvin kosketuksissa palkintopallipaikkoihin.
Avauskierros 121,044 mph antoi Dunlopille 10,2 sekunnin edun kakkoseksi nousseeseen Hickmaniin (119,950 mph), kun he saapuivat pakolliselle varikkopysähdykselle. Herbertson (119,420 mph) oli pudonnut viiden sekunnin päähän 14-kertaisesta voittajasta, kun Coward (119,419 mph), Browne (119,104 mph) ja Hodson (118,949 mph) olivat kuuden parhaan joukossa. Vuonna 2022 palkintokorokkeelle sijoittunut Paul Jordan keskeytti varikolle, ja lisäksi hänen joukkuetoverinsa Josh Brookes menetti aikaa, kun hänen Rev2Race-Yamahansa kieltäytyi starttaamasta.
Michael Dunlop vauhdissa. Kuva Iomtt.
Takana Davey Todd (Dafabet Racing Kawasaki) ajoi seitsemänneksi ennen Barry Furberia (DC Autos Newtown Yamaha) ja Michael Rutteria (Bathams Ales Yamaha) – joita erotti vain sekunnin kymmenesosa – ja viime vuoden Senior Manx Grand Prix voittajaa Joe Yeardsley'tä (Team ILR/Frog Vehicle Developments Paton).
Dunlop lisäsi johtoaan puoli sekuntia, saavutettuaan Glen Helenin toisella kierroksella, mutta osoitti kykynsä nopeassa ajossa Ballaughille kasvattamalla johtoasemaansa 13 sekuntiin ja kiertäessään Ramseyn neulansilmän toisen kerran, hänen johtoasemansa näytti turvalliselta, kun hän lisäsi johtoaan Hickmaniin 14 sekuntiin. Hickman oli nyt ohittanut Herbertsonin tiellä, mutta jälkimmäinen pysyi edelleen palkintopallisijalla. Browne oli vain 2,5 sekuntia jäljessä neljäntenä.
Kolmannelle ja viimeiselle kierrokselle lähdettäessä Hickman oli ottanut Dunlopia kiinni kaksi sekuntia. Eroa kahden kilpailijan välillä oli 12 sekuntia, kun he aloittivat viimeisen 37,73 mailin puristuksensa. Herbertson puolestaan oli vielä 14 sekuntia Hickmanista jääneenä kolmantena ja hänen etunsa Browneen oli vain 5 sekuntia. Coward oli edelleen jahtaamassa kolmossijaa, sillä hän oli vain 1,2 sekuntia Brownen perässä.
Nähtyään etumatkansa pienentyneen Dunlop vastasi tilanteeseen, ja Glen Heleniin mentäessä oli kasvattanut johtoaan 17,3 sekuntiin. Vaikka Herbertsonin kolmospaikka näytti aika varmalta. Brownella näytti olevan ongelmia, mutta myöhemmin hänellä todettiin öljyvuoto ja hän putosi takaisin viidenneksi, kun Coward ohitti hänet. Hodsonin vahva ratsastus päättyi keskeyttämiseen Bray Hillin pohjalla.
Dunlop ajoi nyt Coward vanavedessään – jälkimmäinen saavutti kaikkien aikojen nopeimman sektoriajan Ballaughista Ramseylle – Hickmanin ja Herbertsonin kanssa samoin, mutta ero ensimmäisen ja toisen välillä kasvoi edelleen ja Dunlopin ajaessa ruutulipulle, hänen kierrosnopeutensa 122,434 mph antoi hänelle historiallisen voiton Hickmanista 20,4 sekunnilla.
Kolmanneksi ajanut Herbertson nousi kaikkien aikojen ensimmäiselle TT-palkintokorokkeelleen, 5,4 sekuntia ennen Cowardia, kun molemmat kuljettajat kiersivät viimeisellä kierroksellaan yli 121 mph, Browne pysyi viidenneksi Toddin, Rutterin, Yeardsleyn ja AJ Venterin (TH Racing Kawasaki) edellä. Kymmenes oli Pierre-Yves Bian (VAS Engine Paton).