Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun.
Hirvionnettomuudet tapahtuvat yleensä syksyisin
Hirvet lähtevät liikkeelle, kun metsästyskausi ja kiima-aika alkavat. Metsästyskauden aikana hirvi oppii pelkäämään ajokoiria ja ihmisiä. Pienikin ärsyke saattaa ajaa hirven pakenemaan ja säntäämään autotielle. Hirvenmetsästys alkaa porrastetusti 1.9.2022.
Vuonna 2021 tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Hirveen törmättiin 1 680 kertaa. Kasvua hirvionnettomuuksissa vuoteen 2020 verrattuna oli kymmenen prosenttia. Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtui hämärässä tai pimeässä. Lähes kolmannes onnettomuuksista tapahtui syys-lokakuussa.
Hirvionnettomuuksien riskitekijät ovat liian suuri nopeus ja alentunut näkyvyys
Tutkijalautakunnat ovat tunnistaneet useissa onnettomuuksissa riskitekijäksi sen, että kuljettaja ei alentanut ajonopeuttaan hirvivaara-alueella tai näkyvyyden ollessa rajoittunut esimerkiksi sateen, pimeyden tai auringonpaisteen vuoksi.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara antaa autoilijoille hyvän vinkin:
”Nopeuden alentaminen on varmin tapa välttää hirvikolari”, Elovaara muistuttaa. ”Hirvi juoksee usein metsästä suoraan tielle ja siksi yllättää kuljettajan helposti.” Elovaara jatkaa.
Jo hämärällä on hyvä käyttää mahdollisimman paljon kaukovaloja ja tarkkailla tien vierustoja.
Vinkit hirvionnettomuuden välttämiseksi
- Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä. Jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa.
- Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja hämärällä ja pimeässä.
- Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.
- Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa.