Moottoripyörien katsastus: tuleeko se sittenkin?

– Paine moottoripyörien katsastukseen tulee EU:ssa kahdesta suunnasta: komissiosta ja parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnasta (TRAN). Se on tehnyt oman raporttinsa liikennekelpoisuudesta ja sen hyväksyntä menee parlamentin täysistunnon käsittelyyn maaliskuun loppupuolella. Vaikuttaa siltä, että raportti hyväksytään sellaisenaan kuin se valiokuntakäsittelystä on tullut ja muuttuu siten parlamentin kannaksi, Suomen Motoristit ry:n puheenjohtaja Jari Kielinen kertoo.

Kaikki lähti siitä, että EU:n katsastuksen sisältävässä direktiivissä todetaan, että komission täytyy tehdä arvion direktiivin vaikutuksista. Arvion takaraja oli 30.4.2020.

– Toinen direkjtiivissä vaadittu oli tutkimus 2-3-pyöräisten ajoneuvojen katsastuksen hyödyistä. Tutkimus julkistettiin DG Moven nimissä, käytännössä katsastajien etujärjestö siinä selvitti katsastuksen hyötyjä.

– FEMA:n eli moottoripyöräilijöiden eurooppalaisen etujärjestön mukaan se kuvastaa, miten voimakasta lobbaaminen on ollut katsastajien suunnasta, Kielinen toteaa.

Meppien lisäykset uhka

Komissio on se elin, josta lainvalmistelu EU:ssa lähtee. Parlamentti voi esittää, mutta komissio valmistaa lait. Jos parlamentin kannaksi tulee raportti lisäyksineen, niin se on vakavampi asia. 

– Raportti itsessään ei ole niin paha, se toteaa, että asiat on otettu käyttöön suhteellisen hyvin, mutta jostain on tullut meppien omia lisäyksiä raporttiin. Osa näistä on aika kipakoita, ja niissä vaaditaan moottoripyörien katsastamisvelvoitteen laajentamista. Lopullinen teksti ei sanamuotoineen ole vielä tiedossa. Raportti menee lopuksi parlamentin käsittelyyn, joka sitten todennäköisesti hyväksyy sen.

Mitä tapahtuu sitten sen jälkeen?

– Jos parlamentti ottaa sellaisen kannan, että moottoripyörät pitää saada katsastuksen piiriin, komission pitää tehdä muutos katsastusdirektiiviin. Muutoksen tekeminen voi kestää 2-5 vuotta.

– Ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, että muutos menisi läpi. Viimeksi katsastuspakko osittain kaatui siinä vaiheessa, kun asiasta alettiin keskustelemaan. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, se palaa takaisin ja tehdään kompromissejä. Viimeeksi kompromissi oli se, että katsastuksen sijaan jäsenmaat voivat ottaa käyttöön vaihtoehtoisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Vuoden 2022 alusta katsastus tulee pakolliseksi, jolloin direktiivi astuu jäsenvaltioissa voimaan.

Suomessa vaihtoehto katsastuksen tilalle?

– Tämä siis silloin, jos jäsenmaat eivät ole ottaneet vaihtoehtoisia toimenpiteitä käyttöön. Suomi on yksi niistä maista, joka ilmoitti ottavansa käyttöön vaihtoehtoiset toimet. Jäsenmaiden piti ilmoittaa ne toimenpiteet, joilla se korvaa vuotuisen katsastuksen.

Millaisia toimenpiteitä Suomi on kertonut käyttävänsä?

– Siitä meillä ei ole selvää tietoa. Sen tiedämme, että Irlanti ja Hollanti ovat antaneet komissiolle selkeät suunnitelmat. Suomi ilmoitti jotain sen tyyppistä, että turvallisuuden kehitystä seurataan. Olemme nähneet Liikenne- ja viestintäministeriön luonnokset, mutta meillä ei ole tietoa siitä, mitä komissiolle on ilmoitettu, onko mitään? Kielinen kysyy.

– Eräässä raportissa, minkä komissio teetti, on annettu ymmärtää, että vuoteen 2022 asti on mahdollista ilmoittaa näistä toimenpiteistä vuosilta 2017-2021.

Ovatko ilmoitukset jääneet jonkin virkamiehen pöydälle makaamaan?

– Komissio antoi 30.4.2020 katsastuksen vaikutuksista raportin, ja siinä todetaan, ettei Suomen poikkeustoimista ole tiedotettu viimeisen viiden vuoden ajalta.

– Suomen on viimeistään tänä vuonna ilmoitettava tehdyistä poikkeuksista sekä niiden vaikutuksesta, tai ainakin suunnitelmasta mitä ovat katsastukselle vaihtoehtoiset toimet. Niiden pitäisi olla "tehokkaita vaihtoehtoja liikenteen turvallisuuden kannalta katsastukselle", Kielinen korostaa.

Moottoripyörien katsastuksella ei vaikutusta liikenneturvallisuuteen

– Moottoripyörien katsastaminen ei kovin kummallisesti vaikuta liikenneturvallisuuteen. Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan katsastuksella pystyy vaikuttamaan alle yhteen prosenttiin onnettomuuksista. Niissä tekninen vika olisi mahdollisesti voinut vaikuttaa onnettomuuksien syntymiseen. Samalla Ruotsissa, missä moottoripyörien katsastaminen on pakollista, moottoripyörien hylkäysten määrä katsastuksessa on alle kolmanneksen autojen vastaavasta suhdeluvusta, mikä jo suoraan todistaa sitä, että moottoripyörät pidetään paremmassa kunnossa.

Onko Suomessa selvitetty moottoripyörien teknisten vikojen aiheuttamia ongelmia?

– SMOTOn selvityksessä tutkittiin 207 motoristin kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuosilta 2001-2011. Siinä oli kaksi tapausta, joissa teknisen vian oli mainittu voivan olla onnettomuuden välitön riskitekijä, mutta tästä ei tutkimuksen mukaan ollut todellista näyttöä, Kielinen selventää.

– Tähän liittyy myös se, että kun silmäilee katsastusraportteja, joissa on tietty prosentti ajoneuvoista hylätty vikojen vuoksi, niin se ei vielä tarkoita sitä, että ne olisivat liikenneturvallisuuden kannalta potentiaalisesti vaarallisia vikoja. Kyse saattaa olla valoista tai heijastimista. Renkaat ja rengaspaineet ovat yleisin onnettomuuksiin vaikuttanut syy. Toisaalta, jos katsastushetkellä renkaat ovat kunnossa, ne voivat olla 5000 km kuluttua vaaralliset. Hylkäykset ovat eri asia kuin se, löytyvätkö todelliset ongelmat katsastuksessa.

Mikä on SMOTOn kanta moottoripyörien katsastukseen?

– SMOTOn kanta on edelleen se, että katsastuksella toki voisi olla jossain määrin liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia, mutta kun tehdään hyödyistä kustannusanalyysi, niin kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saadut hyödyt. Täytyy muistaa, että katsastuksella on hinta, mutta lisäksi tulee siihen menetetty aika.

"Tehty lobbaus sylettää!"

– Henkilökohtaisesti minua eniten sylettää EU:ssa tehty lobbaus. EU:ssa käytetään asiasta keskustelemiseen ja päättämiseen katsastuslaitoksia edustavan tutkimuslaitoksen tekemää raporttia. Ihmetyttää, miten se ylipäätään pystyy edes julkaisemaan tuollaista soopaa, se on niin läpinäkyvästi tehty. Onko kyseessä testi siitä, mikä voi vielä mennä läpi, Kielinen ihmettelee.

– Jos olisin meppi, vaatisin vähintään vertaisarvioinnin raportista. Siitä puuttuu kaikki, siinä ei ole käytetty mitään normaaleja menetelmiä, esimerkiksi tutkittu onnettomuuksia. On vain tehty kehäpäätelmä: tilastot paranivat katsastuksen ansiosta.

– Samalla on sivuutettu ajoneuvojen tekninen kehitys jne. Suomessa mopoilijoiden kuolleisuus on laskenut miltei nollaan kymmenessä vuodessa. EU:ssa käydyn katsastuslaitoksen raporttia mukaillen, jos meillä olisi katsastettu mopot sinä aikana, niin sen kehityksen olisi voinut laskea katsastuksen ansioksi. Todellisuus on tietysti aivan muuta, ja ne tekijät olisi pitänyt myös tutkimuksessa ottaa huomioon. Nyt niin ei ole tehty.

– Harmittaa se, että keskustelun pohjana oleva raportti ei perustu tietoon. Asiasta on saatavilla hyviäkin tutkimuksia. Surullisinta on, että jos parlamentti ottaa tuon raportin mukaisen kannan esittääkseen, katsastus on tietysti lähempänä. Ja se hankaloittaa vastaan pyristelyä, Kielinen murehtii.

– Liikenne- ja viestintäministeriölle pitääkin esittää kysymys, mitä se aikoo asialle tehdä? Sillä on tämä vuosi aikaa antaa selostukset vaihtoehtoisista liikenneturvallisuutta kehittävistä toimenpiteistä, jos niitä ei vielä ole annettu?

Teksti Erkki Mäki, kuvat Matias Mäki ja Erkki Mäki