Et ilmeisesti ole synnynnäinen motoristi suoraan kolmannessa polvessa, joten mikä sai sinut innostumaan aikuisiällä moottoripyöräilystä?
– Minulle sanottiin, etten koskaan uskalla tehdä mitään, joten päätin lopulta ajaa moottoripyöräkortin ja hankkia moottoripyörän. Olen syntynyt 1973 eli olen ekaa sukupolvea, joka ei saanut autonajokortin kylkiäisenä moottoripyöräkorttia. Suoritin sen lopulta vuonna 2014, ja ostin ensimmäiseksi moottoripyöräkseni Triumph Speedmasterin. Saihan sitä kuulla viittauksia siihen, että hommasitko tuon keski-iän kriisissä ikäänkuin nuortuaksesi?
En nuortunut, kerrottakoon se tässä. Customeillahan ajaa yleensä vanhempi ikäpolvi, vielä vanhempi siis kuin minä, Moisio toteaa.
Millainen moottoripyöräilijä olet?
– Jonkin verran olen käynyt Haltialassa kesän motoristi-illoissa, mutta enimmäkseen tykkään körötellä yksin.
En vieläkään ole mikään äärimmäisen kokenut motoristi, mutta neljäs kausi sentään on jo alkamassa. Yksi ajohaave, minkä haluaisin toteuttaa, on ajaa Juutinrauman sillan yli, vaikka kaikki varoittelevatkin sen tuulioloista.
Uusi kuvio on sellainen, että nykyään on kiva lähteä jonkun kanssa ajamaan kimpassa, käydä vaikka Porvoossa kahvilla kaverin kanssa. Ajan myös usein vanhempieni luo mökille Paimioon.
Viime kesä oli melko poikkeuksellinen kelien osalta. Tuntui, että sama sade, joka alkoi toukokuussa, vain jatkui ja jatkui, hyvä ettei vieläkin.
Mopolla-ajo kiinnostaa
– Minulla ei ole ollut nuorena mopoa, enkä ole myöskään ajanut skootterilla tai mopolla, joten sellainen kokemus puuttuu. Ehkä olisikin kiva päästä ajamaan mopolla, siitä avautuisi varmaan aivan uusi maailma?
Kun lähdin ostamaan moottoripyörää, halusin nimenomaan customin, joten päädyin Triumph Speedmasteriin. Se on vähän hassu nimi pyörälle, jolla ei pääse kuin sataakuuttakymppiä. Vähitellen alkaakin tehdä mieli isompaa pyörää. On sellainen ristiriitainen fiilis, että samaan aikaan haluaisi sekä isomman moottoripyörän että ajaa mopolla.
Seuraavaksi pyörään on tulossa 20 000 kilometrin huolto ja mp-huollossa ovat pelotelleet, että se on sitten kalliimpi, joten ehkä nyt olisi oikea aika vaihtaa?
Kun olin ostamassa moottoripyörää, niin alunperin minun teki mieli tietenkin Harley-Davidsonia ja kävin koeistumassa Sportsterin, mutta se näytti hassulta tämänkokoisen miehen alla. Seuraavan kokoluokan Harrikka oli puolestaan aloittelijalle turhan iso. Kävin katsomassa myös Moto Guzzeja, mutta päädyin kuitenkin Triumphiin, joka oli sopivan pienikokoinen, mutta riittävän tilava ja tehokas.
Triumph Bonneville Speedmaster vuosimallia 2018.
– Kävin myös keväällä 2015 koeistumassa Indian Scoutin, mutta se vaikutti vähän liian isolta silloin. Mutta kuten huomaat, merkin vaihtaminen ei ole lainkaan poissuljettu asia.
Motorgissa olen rivijäsenenä ja olen seurannut sen keskusteluja vähän sillä silmällä, että tuntuu kuin supersport-kuskeilla olisi aina kiire joka paikkaan. Sen vuoksi sporttipyörän hankkiminen ei oikein innostakaan. Customilla tuntuu ehtivän joka paikkaan sopivalla 80-100 km/h tuntivauhdilla, ja siinä pääsee aivan riittävästi vauhdin makuun.
Tavoitteena on kyllä ensi kesänä se Juutinrauman sillan ylitys. Viime kesänä lomat jäivät lyhyeksi, kun olin monessa hankkeessa mukana. Myös Kaakkois-Suomi kiinnostaa, Harri Moisio pohtii.
Born to be...
Millainen mielikuva sinulla on itsestäsi motoristina?
– No sehän on selvä, että mielikuva moottoripyörän päällä istuessani on sellainen kuin olisin aito Steve McQueen, joka aikanaan myös ajoi Triumphilla, mutta todellisuus taitaa pikemminkin olla "Born to be Mild", Moisio nauraa.
– Eikö se kuitenkin ole niin, että tärkeintä on hyvä fiilis, hyvä tie alla sekä se oikea vapauden tunne?
Pakko tunnustaa, että näinhän se on. Harri Moisio löytyy myös Instagramista ihan omalla nimellään tai klikaten tästä.