Mikä jäi ensimmäisestä kaudestasi erityisesti mieleen?
– Oli NIIN siistii, aloitti aina energinen Ulla Kulju.
– Kemoran kilpailu jäi parhaimpana mieleen. Itse kisassa ajoin sadekelillä kolme sekuntia nopeammin, kuin muutamina edellisinä päivinä kuivalla kelillä harjoituksissa. Ja tottakai Botniaring, jossa oli ihan ensimmäinen veto. Botniaringillä ajetun kisan jälkeen tuli puhelu Briteistä ja kysyivät, että miten meni. Sain vasta silloin tietää, että olin maailman ensimmäinen alaraajahalvaantunut nainen, joka on ajanut kilpaa. Se sai aikaan muutaman ylimääräisen ilonpyörähdyksen. Tuntuu hurjalta, että on tehnyt jotain ihan ensimmäisenä. Onpahan jotain, mitä kertoa vanhana, vitsailee Ulla Kulju, jonka cv ja urheilumenestyshistoria on vasta 30 vuoden iästä huolimatta poikkeuksellisen mittava.
Mikä oli kaikkein haastavinta menneellä kaudella?
– Lapsenvahdin löytäminen oli ehdottomasti suurin haaste. Sitten raha. Palasin äsken töihin oltuani kaksi vuotta äitiys- ja hoitovapaalla. Pelkillä Kelan rahoilla on välillä ollut tiukkaa harrastaa moottoriurheilua. Loppukautta kohden mentäessä tilanne kärjistyi, mutta onneksi on hyvät tukijoukot ja sponsorit, että tämä kaikki onnistui, kiittää Ulla Kulju.
Valmistautuminen päivän viimeisiin näytösluontoisiin ratakierroksiin.
Ratamotoristeilla hyvä yhteishenki
Mikä yllätti eniten?
– Varikkoporukka ja sen henki. Luulin sitä sisäsiittoiseksi, sisäänpäin lämpiäväksi porukaksi, mutta olin täysin väärässä. Kerrassaan upeaa joukkoa. Kaikki ottivat heti mukaan ja olivat aina tarvittaessa auttamassa. He ovat mukana täydellä sydämellä. Jos jotain hajosi, niin aina sai apua. Kun kaaduin Alastarossa, niin kaikki olivat aidosti huolissaan, miten minun kävi ja kuinka voin.
Mitä ensi kausi tuo tullessaan?
– Ensi kaudella ajan SM-sarjan Nordic Superstock 600B:ssä. Sinne mennään keräämään SM-pisteitä ja varmoja ruutulippuja. Toiveena on, että saisin ajettua koko kauden. Takataskussa on pari villiä korttia Britteihin, mutta katsotaan sitä sitten lähempänä. Joka tapauksessa ensi kaudella ajetaan oikeasti kilpaa, tämä kausi harjoiteltiin.
Olet omalla esimerkilläsi näyttänyt, että rajoitteet ovat omassa päässä.
– Pahinta, mitä minulle voi sanoa on, että oletko ajatellut? Sen jälkeen ajatus ei lähde päästäni ja alan miettiä, kuinka asia olisi mahdollista toteuttaa. Se tulee tietynlaisesta sinnikkyydestä ja halusta tehdä erilaisia asioita. Hyvänä esimerkkinä toimii tämä moottoripyöräily. Vielä ei ole tullut sellaista estettä vastaan, mitä ei voisi ylittää. Halvaannuttuani 15-vuotiaana laskettelurinteessä, kuntoutuslaitoksessa ainoat ehdotetut urheilulajit alaraajahalvaantuneille olivat pyörätuolikoripallo ja ratakelaus. Ei kiinnostanut pätkääkään! Tältä osin asiat eivät ole juurikaan muuttuneet näiden vuosien aikana. Siksi minulla onkin tarkoitus kevään aikana lähteä kiertämään kuntoutuslaitoksissa puhumassa, moottoripyöräilystä ja ennenkaikkea kertomassa, että on lukematon määrä eri vaihto-ehtoja mistä valita.
Kuski on radalla.
Liikuntarajoitteisille suunnattu motosport-tapahtuma ensi kesänä
– Ihmiset ovat kiinnostuneita moottoripyörästäni ja ennen kaikkea siitä, mitä teknisiä ratkaisuja olen pyörään tehnyt, että pystyn sillä ajamaan. Jotkut ovat tulleet jopa kotiin asti kysymään neuvoa. Sain idean, että järjestetään liikuntarajoitteisille motosportista kiinnostuneille ihmisille oma motosport-tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan mahdollisimman monipuolisesti eri moottoriurheilulajeihin, itse ajaen tai kyydissä istuen. Tuon esimerkiksi oman siviilipyöräni paikalle. Mukaan tapahtuman järjestelyihin ovat jo nyt lupautuneet AKK-Motorsport ry., Suomen Moottoriliitto ry., Moottoriurheilu.tv ja Invalidiliitto. Vammaisurheiluliitto haastetaan mukaan tapahtuman järjestämiseen, heiltä ei vielä virallista vahvistusta ole saatu. Tapahtuma järjestetään ensi kesänä, tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin.
Ulla Kulju on jo muutamaan otteeseen käynyt Vauhtipuiston carting-radalla ajamassa näytösluontoisesti muutaman kierroksen. Vielä kun päivänvaloa on riittävästi, Lars Törnqvist ja Mikko Taskinen nostavat Kuljun kilpapyörän selkään ja auttavat matkaan.
– Siviilipyörän selkään pääsen itse, mutta kilpa-ajoasu on sen verran jäykkä, että tarvitsen tähän apua. Jo pelkästään tämän nahkaisen ajo-asun päälle pukemisessa, Lasse (Lars Törnqvist) joutuu tekemään urakalla töitä, että saa minut sullottua tähän pukuun sisään.
Jos Ulla ajaa sinua kohti, niin nappaa kiinni.
Kohtiajoa ei tarvitse pelätä
Jäämme radan reunalle katsomaan ajoa.
– Ulla nostaa käden ylös ja ajaa sen jälkeen kierroksen, ennenkuin koppaamme hänet kiinni. Kauden aikana kisavarikoilla kerrottiin kaikille, että jos Ulla ajaa kohti, niin ei tarvitse pelätä, että hän aikoisi ajaa päälle vaan haluaa, että hänet otetaan kiinni, Kuljun tiimissä kesän kiertänyt Lars Törnqvist nauraa.
Päivän viimeiset kierrokset on ajettu.
– Ei tuolla kovaa pääse ajamaan eikä liioin vaihteita vaihtamaan. Ykkönen on liian pieni ja kakkonen liikaa. Kävihän tuo taitoajoharjoittelusta ja tuli kuitenkin lämmin, ajamisesta ja vauhdista pitävä kuski totesi radalta tullessaan.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa kautta. Sitä ennen Ulla Kuljun pääsee varmuudella tapaamaan MP17-messuilla Helsingissä 3.-5.2.2017 Yamahan osastolla. Tiedotamme lisää kesällä järjestettävästä liikuntarajoitteisille suunnatusta motosport-tapahtumasta, kunhan päivämäärät varmistuvat.
Lue myös nämä:
Ulla Kulju: motoristi, jonka tarina ei jätä ketään kylmäksi
Ratamoottoripyöräilyn SM-sarja alkaa viikonloppuna Jurvan Botniaringillä
Ulla Kulju ja Janiika Päivänsäde, ensikertalaiset Road Racingin SM-kisoissa