Yhdistelmä oli niin vakuuttava, että sitä oli pakko mennä katsomaan ja tutustumaan siihen lähemmin. Ilmeni, että vaunu on Jussi Mattilan käsialaa, joten annetaan miehen itsensä kertoa siitä enemmän.
Jussi Mattila ja Camp Leksa.
Mitkä ovat strategiset mitat?
– Vaunu on 2,5 metriä pitkä, josta nukkumatilan pituus on 180 cm ja keittiölle on varattu tilaa 70 senttimetriä, Jussi Mattila kertoo.
Keittiö sijaitsee peräosassa ja sen saa käyttöön avaamalla takatilan kannen. Vaunu on täysin Mattilan tekemä, ja se on tehty oikeasti matkakäyttöön Mattilalle ja hänen koiralleen. Ensimmäiselle pidemmälle matkalleen parivaljakko lähtee ensi kesänä aina Portugaliin asti.
– Keittiön varustelista on täydellinen: siihen kuuluvat jääkaappi sekä kaksiliekkinen kaasuliesi, jota ei vielä ole asennettu paikalleen. Välissä on pieni grilli. Sitten minulla on vielä tässä vaunun ulkopuolella pikaliittimellä varustettu kaasun ulostulo, eli voin liittää siihen vaikka pizzauunin, muurikkapolttimen tai minkä tahansa kaasuvempeleen vaunun ulkopuolelle.
Keittiöosastosta puuttuu vielä kaksipolttiminen kaasukeitin.
– Keittiöosaston kannessa / lipassa on ura, johon voi kiinnittää markiisin alumiiniputkineen. Myös eteen voi kiinnittää markiisit, jolloin lisäulkotilaa tulee mukavasti. Jyväskylän kaupunki lopetti valitettavasti kansalaisopiston neulontakurssin, niin en päässyt sinne ompelemaan niitä markiiseja. Pitää ensin korjata oma ompelukone, että pääsen tekemään ne. Tänne en olisi saanut mahtumaan niitä esille, kun tila täällä on vähän ahdas.
Tässä näyttää olevan äänentoistovehkeetkin mukana ulkokaiuttimineen?
– Joo ja täällä takaosassa on subwoofer. Nämä on suunnattu ulkokäyttöön. Tuolla kopissa on telkkari tv:n omalla kaiuttimella.
Sisätilat ovat 180 cm pitkät ja varusteluun kuuluu luonnollisesti mm. televisio.
Mistä materiaalista tämä on rakennettu?
– Tässä on alumiinista hitsattu runko – keveyden takia. Akselisto on peräkärrystä, ja sitä on keskeltä lyhennetty. Siitä on otettu auton keinuvarret pois ja laitettu uudet kevyemmästä kulmaraudasta. Alkuperäinen jousitus on suunniteltu 750 kg:n painolle, joten jatkoin vartta saadakseni jousituksen herkemmäksi, tämän vaunun painolle sopivaksi. Sitten sorvasin noille moottoripyörän eturenkaille akselit tähän.
Voin sanoa, että lähes kaikki on omin kätösin tehty. Koppi on komposiittirakenteinen. Siinä on käytetty divinycell-vaahtolevyä, jota käytetään laivanrakennuksessa ydinmateriaalina. Sen kummallakin puolella on lasikuitua. Vaunun pohja on hiilikuidusta ja siellä on tietyissä paikoissa kevlaria. Kaikkea sellaista, mitä tällainen eläkeläismies on kavereilta saanut.
Materiaaleilla on haettu lujuutta ja keveyttä. Sivuseinät tein sillä tavalla, että kahden ison lasilevyn väliin laitoin ensin hartsia, sitten lasikuitua, hartsia, lasikuitua, divinycell-levy, taas vastaavat kerrokset hartsia ja lasikuitua ja toinen lasi päälle ja painoa, Mattila selventää.
Kaasupullokotelon muotoilussa on tekovaiheessa hyödynnetty kaasupulloa.
– Monet ovat ihmetelleet, että miten olet tuon katon tehnyt (kaartuvien puhtaiden linjojen vuoksi). Tein nämä sivuseinät ekana katon muotoon leikattuna, laitoin kakkosnelosia 30 sentin välein ruuveilla kiinni levyjen väliin, jolloin ne toistivat katon kaarta. Sitten lämmitin kuumaliimapuhaltimella levyä ja taitoin sitä, ja laitoin sen ruuveilla kiinni kakkosnelosiin ja sain sen sillä tavalla oikeaan kaarevaan muotoon – se nimittäin jää siihen, kun jäähtyy, Mattila kertoo.
– Esimerkiksi tuo kaasupullon kotelo on tehty siten, että käytin kaasupulloa mallina kun taivutin kotelon. Se on kymppimillistä levyä, nämä seinät ja katto ovat 25 millistä.
Vaunun ja keittiön ovet avattuina.
Kauanko olet tehnyt tätä?
– Edellisen talven tein sanotaanko marraskuusta lähtien ja siinä meni kesäkin. Syksyllä mulla oli vielä ensiajelu, siihen mennessä aikaa oli käytetty kaikkiaan 2000 tuntia. Nyt aloin helmikuussa viimeistelemään tätä näyttelyä varten; teippaukset kuntoon ja asentamaan kaikkia hilavitkuttimia tänne.
Valoja on tässä vaunussa riittävästi, että näkee pimeässä leirissäkin olla. Vaunun sisätilan päädyssä on akun mittari, joka näyttää akun varaustilan. Näyttää nuolella ylöspäin, kun lataa, ja nuolella alaspäin, kun purkaa. Pyörän oma laturi lataa tämän akkua. Lisäksi sitä voi ladata niin kuin juuri nyt, ulkoisella laturilla. Mulla on tulossa vielä aurinkokennot tuohon kattoon, jotka lataa sitten parkissa ollessa.
Vaunu on varustettu veneikkunoilla, jotka on helppo avata.
Raskitko laittaa mitään noin hienoon pintaan?
– Haaveilen, että löydän sopivia mustia aurinkokennoja, en tiedä puranko ne sitten, että ne olisivat tän raidan levyisiä (osoittaa vaunun ulkokaton mustaa raitaa) ja vetäisin koko raidan täyteen kennoja.
Miten olet ratkaissut ilmanvaihdon sisätilaan?
– Vaunussa on veneikkunoita neljällä suunnalla ja ne ovat avattavia. Yksi ikkuna on koko ajan auki, koska koirahan on täällä sisällä, kun ajetaan.
Camp Leksa. Vaunun nimi tulee Mattilan koiran mukaan. Koira asuu vaunussa ajon aikanakin.
Minkä niminen ja rotuinen?
- Portugalinvesikoira, ja sen takiahan tämä on nimetty Camp Leksaksi. Tällä meidän olisi tarkoitus mennä ensi kesänä Portugaliin ajamalla.
Miten katsastusviranomaiset ovat suhtautuneet tähän?
– Näitä ei tarvitse katsastaa eikä hyväksyttää. Ainoa viranomaistoimenpide on ostaa samanlainen kilpi perävaunun taakse kuin mitä itse moottoripyörässä on. Vakuutus on pyörän vakuutus.
Määräykset sanovat, että perävaunu saa painaa korkeintaan puolet sitä vetävän moottoripyörän painosta, ja tämä painaa alle 155 kg, kun pyörän massa kuivana on reilut 310 kg.
Sivuprofiilissa toistuu V niinkuin Victory -teema.
Vaunu on väritetty silleen, että se on yhteneväinen. V-kirjain vaunun molemmin puolin symboloi Victorya.
Tämän rakentaminen on pitänyt suunnitella hyvin etukäteen, tällaista kokonaisuutta ei ihan hatusta vetämällä rakenneta?
– Unettomina öinä on tullut suunniteltua. Kyllä minä 3-4 vuotta sitä ajattelin ja kehittelin, ennen kuin rupesin tekemään. Kaveri sitten auttoi CAD:illä piirtämällä mallin, mutta muuten se on täysin omasta päästä.
Vaunun lattia on tuollaista veneenkansi-keinotiikkiä, se on kevyttä ja mukava pitää siistinä.
Millainen motoristi olet?
– No mulla on toi 2011 Victory. Se on minun ensimmäinen kilvellinen pyöräni, sitä ennen olen ajanut enduroa. Olen mä kavereiden pyörillä ajanut ennenkin, mutta tulin 2013 Egyptistä, kun asuin vuoden siellä, takaisin Suomeen. Lensin Saksaan ja lähetin sukelluskamat postilla kotimaahan, ostin pyörän Saksasta ja ajoin sitten 3500 km Suomeen. Eli se oli mun ensimmäinen moottoripyöräretki. Että mä oon vähän tämmöinen motoristi, Jussi Mattila myhäilee.
– Mä tykkään tehdä pitkiä reissuja, en sellaista lyhyttä – ja kaupunkipyöräilyä harrasta oikeastaan ollenkaan.
Isosti respektiä ja hauskoja reissuja koiran kanssa Portugaliin ja mihin muualle Tie viekään!
Edit 29.4. klo 9.58: korjattu ingressissä espanjanvesikoira portugalinvesikoiraksi.
Vaikuttava yhdistelmä!