Mitä Motoristien Kriisipalvelulle kuuluu tällä hetkellä? Mikä on ajankohtasta teidän elämässänne?
– Perustin Motoristien Kriisipalvelun (alunperin Motukka-nimen alle, tulee sanoista Motoristien Kriisitukipalvelu) vuonna 2003, Marja Suominen kertoo. – Jos ihan tarkkoja ollaan, 20 vuotta tulee täyteen loppuvuodesta 2022.
– Viimeiset mp-messut, joissa olin itse mukana, olivat Helsingin messut 2020, joten tuntuu hyvältä olla pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla. Pari viikkoa sitten yhdistys oli mukana Keski-Suomen Mp-näyttelyssä, ja nyt "taas" täällä. Meitä on Kriisipalvelussa mukana kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Uusia on tullut mukaan ja joitakin lähtenyt.
Jälkituntemukset ja niiden tunnistaminen
Teidän tukihenkilönnehän auttavat moottoripyöräilijöitä purkamaan traumaattisia kokemuksia onnettomuuksien, läheltä piti -tilanteiden ja muiden ikävien asioiden jälkeen. Mistä ja miten ihminen tunnistaa sellaisen, että on tapahtunut jotain, josta on selvinnyt, mutta asia saattaa jäädäkin vaivamaan tai rupeaa jostain syystä vaikuttamaan omaan tekemiseen ja olemiseen jälkikäteen?
– Meillä ihmisillä on sisäänrakennettu coping- eli tilanteenhallintakeinot, joiden avulla selviämme omin avuin itse tilanteesta. Meillä on jo vanhastaan erilaisia kokemuksia läheltä piti- tai kaatumistilanteista. Se, miten olemme aiemmin selvinneet sekä tieto siitä että olemme selvinneet, auttaa siinä, Marja Suominen toteaa. – Tällöin voi tuntua siltä, että pärjää omin avuin.
– Jos asia kuitenkin alkaa vaivaamaan enemmän, esimerkiksi kuukauden kuluttua tapahtuneesta, kyseessä on jo pitkittynyt stressireaktio, jolloin kannattaa mennä asiantuntijan puheille. Shokki pitää purkaa; käydään ensin keskustelu asiasta, ja aletaan sitten työstää sitä. Normaalisti muuten 72 tuntia tapahtuneesta on se raja, jolloin pitäisi alkaa keskustella ammattilaisen kanssa tai enintään viikon kuluttua.
– Onnettomuuden jälkeisiä fyysisiä ongelmia kuten vatsavaivoja tai unettomuutta ei välttämättä yhdistä tapahtuneeseen, jollei siihen liity painajaisia. Jos ilmenee sydämentykytystä tai päänsärkyä, niin vaikka menisikin aivan muissa asioissa lääkäriin, niin kannattaa kertoa tapahtuneesta, jolloin tämä voidaan yhdistää siihen, mikä akuutti tilanne on.
Tunne tapahtumasta voi palata uuden kokemuksen myötä
– Tunne tapahtuneesta voi jälkikäteen tulla syvältä jonkin uuden kokemuksen myötä, joka ei välttämättä edes liity moottoripyöräilyyn. Tunne ja reaktio voivat olla voimakkaammat kuin alkuperäinen.
– Tämä hetki keväästä on sellainen, että viime kesän kolarit, kämmäämiset ja kaatamiset nousevat mieleen. Sen seurauksena saattaa tulla pelko, että uskallanko ajaa? Silloin ihmiset soittavat meille apua saadakseen. Naiset yleensä soittavat herkemmin kuin miehet. Miehet ovat karskimpia tuntemustensa kanssa: "kyllä minä tässä pärjään muutenkin".
– Pitkittyneen stressireaktion saattaa tunnistaa esimerkiksi unihäiriöistä, sydämentykytyksestä, ruokahaluttomuudesta, ärtymisestä, tai jopa masentumisesta. Ahdistuminen on harvinaisempaa, mutta jos on tunne, että on itse aiheuttanut kolarin, niin sekin on mahdollista.
– Keskimäärin stressireaktion purkaminen kestää noin kolmen tunnin - puolentoista tunnin mittaisen puhelun tai tapaamisen ajan.
Suominen on sitä mieltä, että apua pitäisi hakea mahdollisimman pian.
– Ehdottomasti. Ei kannata jäädä himmailemaan asioita, vaan lähteä herkästi soittamaan esimerkiksi meille ja ryhtyä reflektoimaan tapahtunutta. Samalla selviää se, onko tarpeen mennä vielä eteenpäin, Suominen pohtii. – Itse kunkin arviot itsestä ovat jokamiehen arvioita. Ensin ihmisellä tapahtuu toimintareaktio, sitten myöhemmin tulevat tuntemukset, ja kokenut ammattilainen pystyy auttamaan tilanteessa.
Uusia haasteita, mutta samassa veneessä
Tuoko tämä vuosi muuten uusia haasteita?
– Solmimme jo aiemmin yhteistyösopimuksen Suomen Moottoriliiton kanssa. Se tarkoittaa toteutuessaan esimerkiksi KymiRingillä järjestettäviä MotoGP-kisoja ja enduron EM-kisoja Sipoossa. Kyse on vaativasta yhteistyöstä, jossa tarvitaan mm. ryhmädebriefing-osaamista, jos sattuu jotain vakavampaa.
– Minulla ja Jyrkillä se koulutus ja osaaminen on vanhastaan, osa ryhmästämme on hankkimassa sen. Yli 20 henkilön ryhmäpurussa esimerkiksi tarvitaan kolme henkilöä meidän puoleltamme. Yksi johtaa tapahtumaa ja kaksi muuta toimii apuna tilanteessa. Tällöin yleensä on tapahtunut vakava onnettomuus tai kuolemantapaus.
– Me Motoristien Kriisipalvelun kriisityöntekijät olemme kaikki motoristeja, joten olemme samassa veneessä ja tiedämme, miten motoristi kokee asiat. Jokaisella meillä on omia kokemuksia vaikeista tilanteista, joista myös kerromme. Se auttaa monesti selviämään: traumaattisen kokemuksen kärsineelle tulee tunne, että selviän, koska tuokin on selvinnyt, Marja Suominen pohtii.
Työnohjauksen ja tuen merkitys
– Asioiden käsittelemiseksi saamme itse työnohjausta jatkuvasti. Se, että toiminnan jatkaminen on mahdollista 20 vuoden ajan, edellyttää, että rakenteet ovat kunnossa, muuten tämä homma ei toimi.
– Olemme saaneet hyvin tukea, mikä on mahdollistanut työnohjauksemme. Siitä suuri kiitos monille moottoripyöräkerhoille, jotka ovat tukeneet toimintaamme, samoin SMOTOlle ja Pohjola Vakuutukselle. Lisäksi henkinen ilmapiiri ympärillämme ja suhtautuminen meihin on ollut erittäin myötämielistä. Esimerkiksi Suomen Harley-Davidson-kerho, Touring Finlandia ja BMW-moottoripyöräkerho ovat joka vuosi tukeneet toimintaamme.
Suominen myös muistuttaa siitä, että ihmisen fyysinen ja psyykkinen puoli kulkevat käsi kädessä: jos psyykkistä puolta ei auteta, saattaa syntyä ongelmia.
– Ja jokainen moottoripyöräilyä harrastava voi toimia toiselle motoristille vertaistukena. Voi kysyä, miten toinen voi vaikean kokemuksen jälkeen ja aina voi ojentaa auttavan käden kaverille, eikös se ole jo lähtökohtakin, Marja Suominen kysyy.
Motoristien Kriisipalvelu on käytettävissä 24/7. Lisätietoja täältä.
Aiheesta aiemmin:
Motoristien Kriisipalvelu: matalan kynnyksen pyyteetöntä apua motoristilta motoristille
Motoristien Kriisipalvelun Minna Rautio: "vaikean asian ääneen puhuminen auttaa"
Motoristien Kriisipalvelu: vapaaehtoisapua motoristeille ja heidän läheisilleen vaikeinakin aikoina