Machine 1867:n Edi Buffon teki Kotarin endurosta järkyttävän hienon 1920-lukuvaikutteisen custom bobberin

Otimme yhteyttä Edi Buffoniin, joka kirjoitti seuraavaa:

"Kiitos kiinnostuksestanne viimeisintä rakennettua pyörääni kohtaan. Vastatakseni kysymyksiisi, otan vaikutteita vintage-tekniikasta sekä vanhojen käsityöläisten mentaliteetista. Vain olennaiset komponentit, ja jos tarvitsen työkalun, teen sen, ja kaikella on mekaaninen ratkaisu.

Fokusoin pääasiassa uniikkipyörien rakentamiseen, luon jotain, jotka kukaan ei ole pohtinutkaan tekevänsä, ja toivottavasti myös polarisoin mielipiteitä.

Olet oikeassa, pyörät joita olen tehnyt, ovat näyttelypyöriä. Ne ovat erityishankkeita, joiden kohdalla minulla ei ole mitään rajoja, ja vain mielikuvitukseni rajoittaa minua. On vain se hieno rajalinja, joka erottaa taiteilijan ja pyörän rakentajan. Minun täytyy todeta, että pukeudun molempiin hattuihin riippuen vähän projektista," Edi vastasi kysymyksiini, mistä hän saa inspiraationsa ja pitääkö hän itseään taiteilijana vai käsityöläisenä. 

Loppukaneettina oli: "Vilkaisehan juuri valmiiksi saamaani Ducati-bobberia..."

Machine 1867:n sivuille pääset tästä.

Ace inspired KTM 620 custom bobber

Ja tällaisen tarinan hän kertoi pyörän, jonka lähtökohtana on käytetty vuosimallin 2000 KTM 620 Enduroa, rakentamisesta:

"Minua inspiroi alun perin vanha Ace-moottoripyörä tähän työhön; jäykkä runko ja etupää. Kutsun projektia Ace:n inspiroimaksi KTM 620:ksi.

Tavoitteena oli käyttää KTM:n osia ja luoda jotain uniikkia luopumatta käsivaihteista ja jalkakytkimestä, joita olin käyttänyt jo aiemminkin.

Etsiessäni osia silloista projektiani varten satuin törmäämään KTM-myymälässä olleeseen tarjoushintaiseen KTM 620 Enduroon. Ajattelin, että voisin tehdä jotain sen moottorilla, joten ostin sen. Työskentelin silloin toisen projektin kanssa, joten se jäi työhuoneeni nurkkaan keräämään pölyä, kunnes olin valmis.

Kun koitti rakentamisen aika, valmistelin moottoria ja yritin käynnistää sitä, selvittääkseni, oliko sen kanssa jotain ongelmia. Yllätyksekseni se käynnistyi kolmannella potkulla. 

Kun pystyin luottamaan siihen, että vähän ajettu moottori oli kunnossa, aloin purkaa pyörää. Moottori oli penkissä ja eturakenteet olin juuri työstänyt ja asentanut runkojigiini. Asetin ohjauskulman 35 asteeseen ja akselivälin 1500 millimetriin, mitat joiden kanssa työskentelemisestä pidän, käyttäen KTM:n alkuperäisiä vanteita pulverimaalattuina mustaksi ja uudelleenpinnoitettuina teräspinnoilla ja varustettuna Avonin renkailla.

Satuin lukemaan läpi vintage-moottoripyöristä kertovan kirjan viikkoa aiemmin ja vanha Ace-moottoripyörä tuli mieleeni. Sen piti alunperinkin olla jäykkä runko, jollaisten tekemisestä nautin. Minulla oli ajatuksena tehdä tuplatankit tähän, ja käytin myös ensi kerran alumiinia, koska yleensä työskentelen ainoastaan teräksen kanssa. Tämä mielessäni aloin taivuttamaan putkia. Kun runko oli hitsattu, irrotin jigin, jotta voisi aloittaa työskentelyn etujousituksen rakenteen kanssa.

Etupään piti olla jäykkä juuri kuten minua inspiroineessa Acessakin. 

Tarvitsin pysäytysvoimaa 620:n moottoriin, joten säilytin alkuperäisen Brembon jarrusetin.

Seuraavaksi rakensin tuplatankin ja bobber-takalokasuojan.

Vasen tankki on polttoainetta ja oikea elektroniikkaa varten. Naamioin asian asentamalla polttoaineletkut molempiin tankkeihin jatkaakseni vintage-teemaa. Normaalisti toinen tankki olisi ollut öljyä varten.

Halusin runkoputken näkyville korostamaan rungon kaartumista pyörien kiinnityskohtia kohti. Nyt kun tankit oli asennettu runkolinjan alapuolelle, huomio kiinnittyi nestejäähdytteisen moottorin kahteen jäähdyttimeen. Lähtökohtana oli moderni nestejäähdytteinen moottori käsintehdyssä vintage-pyörässä. Siten sen sijaan, että olisi piilottanut jäähdyttimet, ostin uudet alumiiniset ja asensin ne ylpeästi moottorin eteen, jotta ne nähtäisiin. Riski esteettisesti, ajattelin, mutta joskus pitää olla urhea ja minusta se toimii hyvin pyörän vintage-teeman kanssa.

Viimeisenä oli valmistusvuorossa istuin. Jälleen kerran otin vaikutteeni Acesta. Etsin sopivat kierrejouset ja aloin työstää sopivia osia. Halusin kromata osan osista, joten minun täytyi pystyä kokonaan purkamaan istuin. Käytän kolmea eri metallia: niukkahiilistä terästä, ruostumatonta ja messinkiä.

Istuin päällystettiin ruskealla, ikääntyneellä nahalla.

Runko saapui maalattuna mustaksi korostaakseen kiilloitettuja tankkia ja muita osia, moottori oli asennettuna ja jokainen mutteri ja pultti kiristettynä ja kierrelukitteella varustettuna. Oli aika potkaista pyörä eloon. Lisäsin polttoaineen ja muutaman potkun jälkeen se heräsi eloon. Se on hieman äänekäs kovilla kierroksilla, koska rakensin pakoputken ilman vaimennusmateriaalia.

Pyörän kokoaminen oli helpoin ja miellyttävin tähän asti, ehkä kiitos alkuperäisen yksinkertaisen lähestymistavan," Edi Buffon kertoo. 

"Aika ryhtyä kiireiseksi uuden, haastavan ja turhauttavan rakennushankkeen kanssa," Buffon nauraa.