Olin kauniina syyskesäisenä iltana palaamassa Jyväskylästä, kun pyörä päällystetylle pikkutielle kääntymisen jälkeen alkoi kiihdytyksessä tuntua oudolta. Pyörä ikäänkuin lierusi aavistuksenomaisesti, mikä tuntui uskomattomalta. Ensimmäinen ajatus oli, että tien pinta on vedetty tiehöylällä raaimman jälkeen urille, mikä pitikin paikkansa.
Kun kiemurteleminen paheni, tajusin, että kyse on jostain muusta. Siinä vaiheessa tuli mieleen takapyörän tai takaswingin laakerit, mutta mikä tärkeintä, ymmärsin pysähtyä.
Ja kyllä. Siinä linja-autopysäkillä totesin, että takarengas oli tyhjennyt radikaalisti. Seuraavana oli vuorossa sen tarkistaminen, onko reikä näkyvä, vai ovatko paineet valuneet venttiilistä tai näkymättömästä reiästä hitaasti.
Syy löytyi nopeasti: renkaassa törrötti pienikokoinen, mutta riittävän terävä naula, joka olisi hyvin ansainnut olla jossain muualla. Se oli myös tiukasti kiinni renkaan kudoksissa, joten se oli samalla huolehtinut siitä, että ilma oli valunut ulos suhteellisen hitaasti, oletettavasti muutaman sadan metrin matkalla. Olin ajanut sillä viimeisen pysähdyksen jälkeen jo ainakin 150 kilometirä, joten oletettavasti naulan tunkeutuminen tapahtui aivan viimeisellä osuudella.
Minulla oli mukana "kamelinpaska"-paikkavärkit pyörän sivulaukussa, kuten aina, mutta olin noin 20 kilometrin päässä kotoa, ja vain muutama kilometri siitä eteenpäin on rengasfirma, jossa käyn aina vaihdattamassa renkaat pyörääni. Olen myös Autoliiton plus-asiakas, joten ensin pari soittoyritystä rengasliikkeeseen, josko he ehtisivät hakea pyörän, mutta ei vastausta. Kello kyllä taisi siinä vaiheessa olla jo ainakin 19., joten se ei ollut yllättävää.
Sitten soitto Autoliiton palvelunumeroon, ja noin puolen tunnin kuluttua siitä saapui jo apu paikalle. Pyörä vietiin suoraan rengasliikkeeseen, jossa sattui olemaan sen verran väkeä paikalla, että sain pyöräni sisään halliin, ja lupauksen uusista renkaista parin päivän päähän.
Mitä voimme oppia tästä?
Renkaitten rikkoutumisen suhteen ei varmaan mitään. On tietysti hyvä vaihtaa renkaat järkevästi, ennen kuin kuviopinta kuluu liikaa. Samoin on hyvä pitää rengaspaineet kohdallaan, ja katsoa välillä, ettei renkaaseen ole tarttunut mitään sellaista, mikä ei kuulu asiaan.
On kuitenkin sattumaa osua naulaan tai johonkin muuhun, joka puhkaisee renkaan. Samalla tavalla on sattumaa posahtaako rengas hiljaisessa vai kovassa vauhdissa, ja tyhjeneekö se hitaasti vai räpäyksessä. Tärkeintä on tietysti reagoida – silloin kun se on mahdollista – niin nopeasti kuin ehtii. Eli jos pyörän ajokäytös muuttuu jotenkin, on hiljennettävä varovasti vauhtia ja selvitettävä välittömästi, mistä se johtuu.
Hyvät renkaanpaikkausvärkit tai paikka-aerosoli ja vaikkapa pieni kompressori renkaan täyttämistä varten tuovat varsinkin pidemmällä matkalla mielenrauhaa.
Vielä paremmin toimii jo aiemmin mainittu Autoliiton Plus-jäsenyys, josta on tietysti apua paitsi renkaanpuhkeamistapauksissa, myös silloin, kun pyörä jostain syystä hyytyy matkalla. Lisäksi siitä saa apua riippumatta siitä, oletko matkassa autolla vai moottoripyörälläsi. Apu toimii rajoitetusti myös ulkomailla, ainakin osassa Euroopan maita.
Onneksi oli tuuria matkassa tällä kertaa, ja pari päivää myöhemmin olikin sitten mukava hakea pyörä uusin renkain varustettuna, ja lähteä liikenteeseen.