Lauantaina oli vuorossa paraatiajo Fiskarssiin. Tapasimme rallipäällikkö Ila Koskisen ja kansainvälisten asioiden yhdyshenkilön Anne Lahdenteen hieman ennen paraatiajoon järjestäytymistä.
– Aloimme valmistella tätä kansainvälistä tapahtumaa noin vuosi sitten, kun rivijäsenistöstä ei löytynyt järjestäjää. Paikka, Kylpylähotelli Päiväkumpu, oli entuudestaan meille tuttu. 2014 järjestimme kansainvälisen syyskokouksen täällä, joten tiesimme että täältä löytyy riittävästi tilaa ja laadukkaat fasiliteetit. Aikaa järjestelyihin on ollut riittävästi, mutta luonnollisesti tahti tiivistyy, mitä lähemmäksi itse tapahtuman ajankohtaa tullaan. Esimerkiksi viimeisellä viikolla tarkistimme kaikki ajoreitit kertaalleen läpi, kertoo paikalle kiiruhtanut Ila Koskinen.
– Haastavinta sopivan paikan löytämisen osalta on se, että ulkomaalaisia vieraita varten pitää olla aina mahdollisuus telttamajoitukseen. Toisille taas pitää olla hotellitasoinen yöpymismahdollisuus, joten näiden kahden tarpeen täyttäminen luo omat paineensa, kertoo puolestaan Anne Lahdenne.
– Leirintäalue olisi tässä tapauksessa luontevin vaihto-ehto, jolloin telttoihin majoittuville olisi valmiiksi riittävät fasiliteetit esimerkiksi peseytymistä varten, lisää Koskinen. – Mutta sitten taas ongelmana on se, että hotellitason majoitusta ei niistä löydy.
– Teimme sopimuksen kylpylähotelli Päiväkummun kanssa, että he hoitavat kaiken tarpeellisen ja jokainen tänne tuleva maksaa sen mukaan, miten majoituksensa haluaa järjestää. Tällä tavalla meidän kokoontumisajon järjestäjien elämä helpottui suuresti. Täällähän ei varsinaista telttailualuetta ole, mutta kylpylähotellin fudiskenttä on nyt telttojen peittämänä.
– Vieraat ovat olleet tähän asti todella tyytyväisiä. Pieniä ongelmia oli ollut esimerkiksi sähkön kanssa. Yksi ostaa ja vetää itselleen sähköt, niin kohta on useat liittämässä siihen omia jatkopiuhojaan ja sulakkeet paukkuvat. Tämä on ongelmana kaikissa kansainvälisissä kokoontumisissa. Ajeluihin ja muihin retkiin on oltu todella tyytyväisiä. Täällä on makeat tiet ja vierailu Tytyrin kaivokseen sai erityisen paljon positiivista palautetta, Koskinen jatkaa.
Leppoisaa yhdessäoloa, rentoja ihmisiä
– Pyöräkuntia alkoi tulla paikalle jo torstaina. Fiilis on ollut alusta asti todella hyvä. Tämä on leppoisaa yhdessäoloa ja sitten ovat nämä ajelut. Tutustutaan ulkomaisiin harrastajiin ja myös omiin jäseniimme. Meitä on Gold Wing Club Finlandissa (GWCF) kuitenkin noin 900 jäsentä ympäri Suomen, lisää Koskinen.
– Itsekin kun kiertää eri kokoontumisajoissa, niin aina tapaa mukavia, rentoja ihmisiä. Eikä koskaan ole ollut järjestyshäiriöitä. Meillä on omat sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Toki sinnekin otetaan vieraita. GWCF:llä on paljon toimintaa Inarista Hankoon ja omissa keskittymissä on omia vapaamuotoisia ryhmiä, jotka ovat hyvinkin aktiivisia. Monet kuuluvat muihinkin moottoripyöräkerhoihin. Tämä on iso merkkikerho, joka on siinä mielessä harvinaisempi, että ollaan keskitytty yhden moottoripyörämallin ympärille, tähdentää Anne Lahdenne.
– Jäsenmaita on ympäri Eurooppaa, joissa kaikissa järjetetään vuosittain kansainvälinen tapaaminen, eli joka viikonloppu on jossain Gold Wing -tapaaminen. Mukaan on tullut jo niin paljon "ajomaita", että kokoontumisia alkaa olla läpi viikon. Viikkokokoontuminen on ma-ke ja viikonlopputapahtuma to-su. Tapahtumien järjestys sovitaan kansainvälisesti, näin pystyt halutessasi järkevästi kertämään kokoontumisajosta toiseen ilman, että välillä tarvitsee ajaa monta tuhatta kilometriä edestakaisin, Lahdenne lisää.
– Kokoontumisajokalenteri noudattaa tiettyä ennalta sovittua logiikkaa, täydentää Koskinen.
Palkitsemisen ongelmat
– Tänne on saapunut paikalle 221 pyörää 15:sta eri maasta. Gold Wingin Euroopan Federaatioon kuuluu kaikkiaan 27 maata, joten siinä mielessä jäsenmaat ovat hyvin edustettuina, Lahdenne iloitsee.
– Suomeen oli aikaisemmin vaikea saada matkamotoristeja. Laivamatka esimerkiksi Travemündestä on kallis, mutta nyt kun Via Baltica on valmistunut ja se on "löydetty" niin tännekin tulo helpottui. Hienoa, että tänne on tultu pitkänkin matkan päästä.
Puhe siirtyy kokoontumisajoissa perinteisesti jaettaviin palkintoihin. Kuka mahdollisesti tällä kertaa tulee saamaan pisimmän matkan päästä saapuvan pokaalin?
– Emme enää jaa palkintoa pisimmän matkan päästä saapuvalle. Loppujen lopuksi se on vaikea todentaa ja miten sen aina laskee. Olisi iso työ tarkistaa, mikä paikkakunta on kauimpana tai lasketaanko pisin ajoreitti, joka on ajettu perille saapuessa. Siitä tuli aina vääntöä.
Nykyään meillä on ihan oma pisteytysmalli. Jokaisella maalla on oma laskennallinen keskipiste, josta kilometrejä lähdetään laskemaan. Kyseiset kilometrit kerrotaan maasta tulleiden moottoripyörien määrällä, niin siitä saadaan palkintojärjestys. Laskentaan otetaan mukaan vain ne, jotka ovat oikeasti tulleet moottoripyörillä. Jokainen maa palkitaan. Esimerkiksi Mohammed edustaa Kreikan kerhoa, mutta on tiettävästi tullut ilmojen halki. Jokaisessa kerhossa alkaa olla sellainen ikärakenne, että löytyy perheitä, joissa esimerkiksi vaimo ajaa matkailuautolla perheen kanssa ja mies ajaa pyörän tai pyörä on vaunussa matkailuauton perässä, Ila ja Anne selventävät.
Kansainvälistä toimintaa
Ila Koskinen joutui lähtemään ja jatkamaan pian starttaavan paraatiajon järjestelyjä. Jatkoimme vielä hetken Anne Lahdenteen seurassa. Olet Gold Wing Club Finlandin kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
– Jokaisella Euroopassa toimivalla Gold Wing Clubilla on oma yhdysjäsen. Kansainvälisiä kokouksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen keväällä Belgiassa ja toinen kesän jälkeen Luxenburgissa. Edustan näissä kokouksissa Suomen kantaa. Jokainen jäsen voi tuoda kokouksiin oman maansa asioita. Pääasiallisesti sovimme kansainvälisten Gold Wing -treffien ajankohdat. Treffejä järjestetään toukokuusta syksyyn asti. Esimerkiksi Pohjoismaissa ei ole mitään mieltä järjestää kokoontumisia aikaisin keväällä, kun meidän oma ajokausikaan ei vielä ole välttämättä päässyt alkuun.
– Yleensä kausi alkaa Belgiassa järjestettävillä Gold Wing -treffeneillä ja siitä lähtien ilmastolliset olosuhteet huomioon ottaen tullaan Espanjan ja Portugalin kautta manner-Eurooppaan Saksaan, Hollantiin ja niin edelleen. Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanska ovat peräkkäisinä viikonloppuina. Syksyn viimeisimmät treffenit ovat Bulgaria, Kreikka ja Turkki akselilla.
Miksi Wingi?
Ajat itse Gold Wingillä. Milloin aloitit moottoripyöräilyn ja miten päädyit juuri Gold Wingiin?
– Aloittelin moottoripyöräilyä noin 11 vuotta sitten. Aluksi minulla oli 600:n Kawazaki. Kumppanillani oli jo tuolloin Gold Wing. Ajelimme Gold Wing -treffenille Ruotsiin ja yritin pysyä perässä, kun kumppanini meni edellä musiikki rennosti soiden. Silloin päätin vaihtaa itsellenikin kunnollisen matkapyörän. Mielestäni Gold Wingillä on hyvä ajaa. Painopiste on alhaalla. Toki se on isokokoinen, mutta loppujen lopuksi sama pyörä siellä keskellä on, kuin missä tahansa muussa moottoripyörässä.
Naiswingistejä on Suomessa suhteellisen vähän. Euroopan puolelta heitä löytyy vähän enemmän. Yleisempää on, että naiset ajavat Trikeillä tai sivuvaunu-Wingeillä. Tämä on nyt kolmas Wingini. Ensin oli 1200, sitten 1500 ja nykyinen "Essi" on 1800 vm.-01.
Me "vanhat rouvat" olemme kulkeneet yhdessä nyt kolme vuotta. Ajan vuosittain aika paljon, noin 20-30 000 kilometriä. Joku vuosi vähän enemmän tai vähemmän. Jotkut keräävät kilometrejä, mutta itse en oikeen koskaan laske, vaan ajan. Päätän, että haluan mennä tuonne ja sinne sitten ajan, siten niitä kilometrejä kertyy. Tämä on seitsemäs treffen, johon olen osallistunut tänän vuonna eli puolee tänä vuonna järjestetyistä Gold Wing -treffeistä. Ja ajokausihan vielä jatkuu, iloitsi Anne Lahdenne ja lähti itsekin valmistautumaan tulevaan paraatiajoon.
Paraatiin
Siirryimme pihalle katsomaan paraatin järjestäytymistä. Näin iso paraatiajo vaatii liikennejärjestelyitä ja paikalle ajoivat Jari Viitanen, kyydissään poikansa Waltteri "Valle" Viitanen odottamaan lupaa lähteä matkaan, pysäyttämään liikennettä, ennen varsinaista paraatia. Itse varsinaista paraatiajoletkaa asettautui johtamaan Simo ja Pirjetta Malma.
– Tehtävä lankesi minulle, kun olen muutenkin kerhon toiminnassa paljon mukana. Mukava tehtävähän tämä on, Simo Malma kehui asetuttuaan kärkeen.
Paraatiajo pääsi liikkeelle aikataulussaan puolilta päivin lauantaina. Suurin osa paikalla olleista pyöräkunnista osallistui tähän pääparaatiajoon kohti Fiskarsia.
Jutun lopussa lisää paraatikuvia.
Iltajuhla ja palkitsemiset
Illalla Wingiläiset kokoontuivat yhteiselle illalliselle ja odotettuun palkintojen jakoon.
Kuten Anne Lahdenne aiemmin kertoi, niin kaikki maat palkitaan, jos osallistuja on tullut paikalle pyörällä. Ensimmäisinä palkittujen joukossa olivat kuitenkin Kylpylähotelli Päiväkummun henkilökunta, jotka olivat osallisina kokoontumisen järjestelyissä. Seuraavana palkittiin pieni, mutta sitäkin tehokkaampi ryhmä omia järjestelyistä vastanneita henkilöitä.
Varsinaisten osallistujien palkintojen jako aloitettiin jakamalla pokaalit paikan päälle moottooripyörällä itse ajaneille treffeneiden nuorimmalle ja vanhimmalle kuskille. Joukon nuorin kuljettaja oli 26 vuotias Grobelly Mateusz Puolasta. Valtavat suosionosoitukset sai 76 vuotta täyttänyt Veikko Toroska saapuessaan noutamaan omaa ansaittua palkintopystiään.
Palkintojärjestys:
- 15. Suomi
- 14. Kreikasta oli yksi henkilö, mutta koska hän saapui lentoteitse, niin hän ei saanut palkintoa tällä kertaa.
- 13. Latvia, 3 pyörää
- 12. Sveitsi, 1 pyörä
- 11. Ranska, 1 pyörä
- 10. Englanti, 1 pyörä
- 9. Itävalta, 2 pyörää
- 8. Norja, 5 pyörää
- 7. Saksa, 3 pyörää
- 6. Venäjä, 5 pyörää
- 5. Belgia, 3 pyörää
- 4. Hollanti, 5 pyörää
- 3. Puola, 9 pyörää
- 2. Ruotsi, 32 pyörää
- 1. Italia, 18 pyörää
Italialaiset ovat ilmeisen ahkeria osallistumaan kansainvälisiin Gold Wing -tapahtumiin, sillä heille tämä oli jo viides kerta peräkkäin tänä vuonna, kun he "kuittasivat" ensimmäisen sijan.
Ilta jatkui rauhallisissa tunnelmissa seurustelun merkeissä. Kiireisimmät alkoivat jo illalla tehdä lähtöä.
Aiheesta aiemmin:
Kansainvälinen Gold Wing -kokoontuminen Karjalohjalla - katso paraativideo.
Muuta kuvasatoa: